Tuhannet autoilijat ovat saattaneet saada virheelliset ylinopeussakot Ruotsissa nopeuskameroiden mittavirheiden vuoksi. Dagens Nyheter -lehden mukaan kameroiden tutkien mittaustulos saattaa heittää useilla kilometreillä tunnissa.
Kamerat ovat olleet käytössä vuodesta 2004, mutta viranomaiset eivät ole tehneet niiden täsmällisyydestä perusteellista kartoitusta, kirjoittaa Dagens Nyheter. Poliisi käyttää todistelunsa perustana kenttätestiä, jota useat asiantuntijat kuitenkin kritisoivat.
Elektronifysiikan tohtorin Kjell Olssonin mukaan olennaisia virhelähteitä ei ole tutkittu, ja siksi kenttäkoe ei kerro, kuinka suuri mittausvirhe on.
- Se huolestuttaa minua - se on suuri oikeusturvaongelma, sanoo Olsson, joka on aiemmin työskennellyt tutkien parissa puolustusteollisuudessa.
- Koska niin monia sakotetaan ja monet tapaukset ovat aivan rajalla, on luultavaa, että tuhannet autoilijat ovat saaneet virheellisiä sakkoja. Mutta kukaan ei tiedä, ja juuri se on pelottavaa.
Auton rakenne voi vaikuttaa
Dagens Nyheter tutustui vuonna 2000 kameroiden hankinnan yhteydessä tehtyyn kenttätestiin, jossa selvitettiin kameroiden mittausten luotettavuutta. Sama ajoneuvo ajoi kameran ohi 800 kertaa, ja siihen oli kiinnitetty laite, joka mittasi todellista nopeutta.
- Paperillahan näyttää hyvältä, että mittausajo on ajettu hyvin monta kertaa. Mittalaitteiden virhettä ei ole mitattu vaan pikemminkin mittauksen toistettavuutta. Kun sakotetaan 60 000 autoa vuodessa, siihen sisältyy valtavasti vaihtelua autoissa ja mittausolosuhteissa, Olsson sanoo.
Asiantuntijoiden mukaan mittausvirheitä voi aiheutua muun muassa siitä, että jotkin auton osat, esimerkiksi vanteet, liikkuvat nopeammin kuin itse ajoneuvo. Tiettyjen autojen rakenne saattaa myös olla niin erilainen kuin toisten, että kameran mittaama nopeus ei täsmää.
- Kun auto on pitkä, ei tiedä, mistä kohtaa tutka mittaa. Jos se mittaa aluksi takavaunun ja lopuksi etuvaunun, tutka luulee, että auto on kulkenut nopeammin kuin se oikeasti on, sanoo Chalmersin teknillisessä korkeakoulussa alaan liittyvää väitöskirjaa valmisteleva Annelie Wyholt.
Voimakas tuuli ja painavat kuorma-autot saattavat myös aiheuttaa mittavirheitä, asiantuntijat sanovat.
YLE Uutiset
Kamerat ovat olleet käytössä vuodesta 2004, mutta viranomaiset eivät ole tehneet niiden täsmällisyydestä perusteellista kartoitusta, kirjoittaa Dagens Nyheter. Poliisi käyttää todistelunsa perustana kenttätestiä, jota useat asiantuntijat kuitenkin kritisoivat.
Elektronifysiikan tohtorin Kjell Olssonin mukaan olennaisia virhelähteitä ei ole tutkittu, ja siksi kenttäkoe ei kerro, kuinka suuri mittausvirhe on.
- Se huolestuttaa minua - se on suuri oikeusturvaongelma, sanoo Olsson, joka on aiemmin työskennellyt tutkien parissa puolustusteollisuudessa.
- Koska niin monia sakotetaan ja monet tapaukset ovat aivan rajalla, on luultavaa, että tuhannet autoilijat ovat saaneet virheellisiä sakkoja. Mutta kukaan ei tiedä, ja juuri se on pelottavaa.
Auton rakenne voi vaikuttaa
Dagens Nyheter tutustui vuonna 2000 kameroiden hankinnan yhteydessä tehtyyn kenttätestiin, jossa selvitettiin kameroiden mittausten luotettavuutta. Sama ajoneuvo ajoi kameran ohi 800 kertaa, ja siihen oli kiinnitetty laite, joka mittasi todellista nopeutta.
- Paperillahan näyttää hyvältä, että mittausajo on ajettu hyvin monta kertaa. Mittalaitteiden virhettä ei ole mitattu vaan pikemminkin mittauksen toistettavuutta. Kun sakotetaan 60 000 autoa vuodessa, siihen sisältyy valtavasti vaihtelua autoissa ja mittausolosuhteissa, Olsson sanoo.
Asiantuntijoiden mukaan mittausvirheitä voi aiheutua muun muassa siitä, että jotkin auton osat, esimerkiksi vanteet, liikkuvat nopeammin kuin itse ajoneuvo. Tiettyjen autojen rakenne saattaa myös olla niin erilainen kuin toisten, että kameran mittaama nopeus ei täsmää.
- Kun auto on pitkä, ei tiedä, mistä kohtaa tutka mittaa. Jos se mittaa aluksi takavaunun ja lopuksi etuvaunun, tutka luulee, että auto on kulkenut nopeammin kuin se oikeasti on, sanoo Chalmersin teknillisessä korkeakoulussa alaan liittyvää väitöskirjaa valmisteleva Annelie Wyholt.
Voimakas tuuli ja painavat kuorma-autot saattavat myös aiheuttaa mittavirheitä, asiantuntijat sanovat.
YLE Uutiset
Vastaukset 3
Vanhimmat
Poliisihallituksen mukaan Ruotsin kaltaiset virheet nopeusvalvonnassa ovat erittäin epätodennäköisiä Suomessa. Poliisin tekemät tutka- ja lasermittaukset ovat jo itsessään tarkkoja, minkä lisäksi Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT tarkistaa ne. Mittauksista tehdään myös aina kolmen kilometrin mittausvirhevähennys, jolla varmistetaan tuloksen oikeellisuus.
Ruotsissa keskustellaan vuonna 2004 käyttöön otettujen kameroiden virhemittauksista, mutta poliisiylitarkastaja Esko Ruokosen mukaan myös automaattivalvonta on Suomessa luotettavaa.
- Automaattinen valvonta voi perustua asfaltin pinnan alle upotettavaan kaapeliin, joka mittaa tietyllä välillä auton käyttämän ajan kahden kaapelin ylitykseen. Se on äärimmäisen tarkka. Toinen keino on induktiosilmukka, joka on sekin tarkka, Ruokonen sanoo.
Hänen mukaansa meillä ei ole ollut ongelmia ylinopeusmittausten kanssa.
- Tuomioistuimissa tällaisia tapauksia ei ole mennyt nurin teknisistä syistä eikä niistä muutenkaan valiteta kovin paljon.
YLE Uutiset
Särkyny kamera ei näyttänyt varmaan kuvia ollenkaan ,siinä ne on Varkauden tutkijat kyykyssä olleet jo pitkään ,taitaa mennä kylmäksi kuten Bodom..
BUahhaa
En tiedä toimivatko Destian näyttötaulujen nopeusmittaus samalla tekniikalla kuin peltipoliiseiden nopeuden mittaus. Destian näyttötauluista kuitenkin useampi omakohtainen havainto eri puolilta maata. Henkilöauto peräkärry yhdistelmällä muun liikenteen muassa ajaessa näyttötaulun näyttämä nopeus saattaa olla jopa 30 km/h suurempi kuin todellinen nopeus. Eli kun ajaa jonossa noin 80 km/h jotkut näyttötaulut saattavat näyttää 120 km/h nopeutta. Jotkut näyttötaulut näyttävät oikein, jotkut useita kymmeniä km/h liikaa. Olen odottanut koska poliisin kamera välähtää kun ajan peräkärryn kansasa lain sallimaa nopeutta, mutta toistaiseksi ei ole välähtänyt. Tosin viime aikoina tullut ajettua kärryn kanssa harvakseen.