Neuvostoaika Viron

tämän monta kertaaa kuulleena... hiki ei ainakaan saa tulla jos tunti palkalla painetaan menemään.. eli en kyllä tosiaan tiiä mistä perseestä tämä valtio noita tuottavuus prosenttejä repii... ja jos virolaisten työn laatu ja tuottavuus niin paska olis nii ei kait niitä tällä noin paljon huolitais?? vai??

Neuvostovallan aikana Viroa toki teollistettiin, muttei suinkaan monipuolistettu. Neuvostoliiton yksi peraate oli erikoistuminen. Niinpä Virossa oli koko Neuvostoliiton ainoa nappitehdas. Dvigatel ja Volta tuottivat koneen osia, jotka liitettiin jossain muualla tehtyihin osiin. Neuvostoviro ei ollut mikään taloudellinen saati omavarainen yksikkö. Tyypillistä oli neuvostoaikana jatkuvasti kasvavat yleisliittolaiset tuotantolaitokset. Niitä ohjattiin suoraan Moskovasta, raaka-aine ja työvoima tuli Venäjältä, tuotteet menivät takaisin Venäjälle. Viroon jäivät vain saasteet. Yksi esimerkki on palavankiven louhokset: niillä tuotettiin sähköä lähinnä Leningradin tarpeisiin ja jätteet kasattii valtaviksi tuhkamäiksi saastuttamaan Virumaan pohjavesiä. Neuvostoaikainen teollisuus on tällä hetkellä lähinnä jarruna kehitykselle, sen rakennuskanta ja laitteet ovat auttamattomasti ajastaan jäljessä ja tuotteille ei ole missään enää kysyntää.

sirjepiibeleht kirjoitti:

Neuvostovallan aikana Viroa toki teollistettiin, muttei suinkaan monipuolistettu. Neuvostoliiton yksi peraate oli erikoistuminen. Niinpä Virossa oli koko Neuvostoliiton ainoa nappitehdas. Dvigatel ja Volta tuottivat koneen osia, jotka liitettiin jossain muualla tehtyihin osiin. Neuvostoviro ei ollut mikään taloudellinen saati omavarainen yksikkö. Tyypillistä oli neuvostoaikana jatkuvasti kasvavat yleisliittolaiset tuotantolaitokset. Niitä ohjattiin suoraan Moskovasta, raaka-aine ja työvoima tuli Venäjältä, tuotteet menivät takaisin Venäjälle. Viroon jäivät vain saasteet. Yksi esimerkki on palavankiven louhokset: niillä tuotettiin sähköä lähinnä Leningradin tarpeisiin ja jätteet kasattii valtaviksi tuhkamäiksi saastuttamaan Virumaan pohjavesiä. Neuvostoaikainen teollisuus on tällä hetkellä lähinnä jarruna kehitykselle, sen rakennuskanta ja laitteet ovat auttamattomasti ajastaan jäljessä ja tuotteille ei ole missään enää kysyntää.

Lue lisää

Sitä Neuvostoaikaista teollisuutta olisi pitänyt kehittää itsenäistymisen myötä, niin maa olisi saanut ajanmukaista teollista tuotantoa. Eihän Venäjälläkään nykyteollisuus ole enää 1980-luvun tuotetta, vaan sitä on modernisoitu vuosikymmenten varrella.
Neuvostovirossa oli myös maataloutta. Esimerkiksi maidon tuotantoa oli merkittävästi, meijerit tekivät maitotaloustuotteita. Nyt meijeritkin ovat ulkomaisessa omistuksessa ja tuotot menevät maan ulkopuolelle.

juuri..... kirjoitti:

Sitä Neuvostoaikaista teollisuutta olisi pitänyt kehittää itsenäistymisen myötä, niin maa olisi saanut ajanmukaista teollista tuotantoa. Eihän Venäjälläkään nykyteollisuus ole enää 1980-luvun tuotetta, vaan sitä on modernisoitu vuosikymmenten varrella.
Neuvostovirossa oli myös maataloutta. Esimerkiksi maidon tuotantoa oli merkittävästi, meijerit tekivät maitotaloustuotteita. Nyt meijeritkin ovat ulkomaisessa omistuksessa ja tuotot menevät maan ulkopuolelle.

Lue lisää

Myös Venäjällä ovat neuvostoaikaiset tuotantolaitokset joko ajettu alas tai uudistettu kokonaan länsimaisella tekniikalla ja usein myös pääomalla. Siitä länsimainen omistuskin.

läänemmaa kirjoitti:

Myös Venäjällä ovat neuvostoaikaiset tuotantolaitokset joko ajettu alas tai uudistettu kokonaan länsimaisella tekniikalla ja usein myös pääomalla. Siitä länsimainen omistuskin.

Lue lisää

Tämä menee jo vähän topikin ulkopuolelle, mutta menköön.
Venäjällä on uudistettu esimerkiksi paperitehtaita aivan Suomen lähialueilla. Svetogorskissa, Kamennogorskissa ja muutama Itä-Karjalassa. Uudistuksiin on käytetty ulkomaista pääomaa osakeanneilla ja nykyään tehtaat ovat hyvinkin kilpailukykyisiä. Tällaista mallia olisi toivonut myös Viroon. Omistusta olisi annettu ulos, mutta vain siinä mitassa, että päätösvalta asioista olisi vielä jäänyt virolaisille itselleen. Perusteollisuus olisi pitänyt säilyttää.

paperitehtaat.... kirjoitti:

Tämä menee jo vähän topikin ulkopuolelle, mutta menköön.
Venäjällä on uudistettu esimerkiksi paperitehtaita aivan Suomen lähialueilla. Svetogorskissa, Kamennogorskissa ja muutama Itä-Karjalassa. Uudistuksiin on käytetty ulkomaista pääomaa osakeanneilla ja nykyään tehtaat ovat hyvinkin kilpailukykyisiä. Tällaista mallia olisi toivonut myös Viroon. Omistusta olisi annettu ulos, mutta vain siinä mitassa, että päätösvalta asioista olisi vielä jäänyt virolaisille itselleen. Perusteollisuus olisi pitänyt säilyttää.

Lue lisää

meni aikoinaan sivu suun, kun stora etsi paikkaa tehtaalleen baltiasta. huhujen mukaan virolaisten virkamiesten aktiivisella jarrutuksella (tavoitteena paksu, ruskea kirjekuori pöydän ali annettuna). stora kyllästyi ja rakensi tehtaan latviaan.

storaenso_ kirjoitti:

meni aikoinaan sivu suun, kun stora etsi paikkaa tehtaalleen baltiasta. huhujen mukaan virolaisten virkamiesten aktiivisella jarrutuksella (tavoitteena paksu, ruskea kirjekuori pöydän ali annettuna). stora kyllästyi ja rakensi tehtaan latviaan.

Lue lisää

Tallinnas oli V. Kingissepa nim Tallinna tselluloosi- ja paberikombinaat, vaata hoonet: http://www.fahle.ee/index.php?p=1

:-)

virolaiset tuntuu suhtauvan menneisyyteensä osana neuvostoliittoa jotenkin kielteisesti. asioista ei oikein haluta puhua ja mieluummin vaietaan. olenkin odotellut, milloin virossa alkaa menneisyyden selvittely oikein kunnolla. ilmeisesti joudutaan odottelemaan nykyisin vallasssa olevan komsomol & partei -sukupolven väistymistä ja uusia sukupolvia, jotka voivat avoimesti kohdata menneisyyden.

nyt on tälläkin palstalla alkanut puhaltaan uudet raikkaat tuulet ja virolaiset muistelee avoimesti elämää osana neuvostoliittoa. se on hyvä. puhumalla ne menneisyyden traumat paranee vähitellen.

kirjoittakaa lisää vaan. kyllä tällä palstalla vastaanottavaisia lukijoita riittää.

aluksi aioin kysyä, mitä kaupoissa ei ollut, mutta helpompi taitaa olla vastata kysymykseen: mitä oli?

komsomolskaja-pravda kirjoitti:

virolaiset tuntuu suhtauvan menneisyyteensä osana neuvostoliittoa jotenkin kielteisesti. asioista ei oikein haluta puhua ja mieluummin vaietaan. olenkin odotellut, milloin virossa alkaa menneisyyden selvittely oikein kunnolla. ilmeisesti joudutaan odottelemaan nykyisin vallasssa olevan komsomol & partei -sukupolven väistymistä ja uusia sukupolvia, jotka voivat avoimesti kohdata menneisyyden.

nyt on tälläkin palstalla alkanut puhaltaan uudet raikkaat tuulet ja virolaiset muistelee avoimesti elämää osana neuvostoliittoa. se on hyvä. puhumalla ne menneisyyden traumat paranee vähitellen.

kirjoittakaa lisää vaan. kyllä tällä palstalla vastaanottavaisia lukijoita riittää.

aluksi aioin kysyä, mitä kaupoissa ei ollut, mutta helpompi taitaa olla vastata kysymykseen: mitä oli?

Lue lisää

että tuleeko nykyinen virolaisten tavaran ja mammonanpalvonta siitä, että piti neuvostoaikoina katsella tyhjiä hyllyjä? ihan vaan mielenkiinnosta kysyn...

komsomolskaja-pravda kirjoitti:

virolaiset tuntuu suhtauvan menneisyyteensä osana neuvostoliittoa jotenkin kielteisesti. asioista ei oikein haluta puhua ja mieluummin vaietaan. olenkin odotellut, milloin virossa alkaa menneisyyden selvittely oikein kunnolla. ilmeisesti joudutaan odottelemaan nykyisin vallasssa olevan komsomol & partei -sukupolven väistymistä ja uusia sukupolvia, jotka voivat avoimesti kohdata menneisyyden.

nyt on tälläkin palstalla alkanut puhaltaan uudet raikkaat tuulet ja virolaiset muistelee avoimesti elämää osana neuvostoliittoa. se on hyvä. puhumalla ne menneisyyden traumat paranee vähitellen.

kirjoittakaa lisää vaan. kyllä tällä palstalla vastaanottavaisia lukijoita riittää.

aluksi aioin kysyä, mitä kaupoissa ei ollut, mutta helpompi taitaa olla vastata kysymykseen: mitä oli?

Lue lisää

Kyllä Virossa on tehty tilit selviksi mutta milloin alkaa Suomessa menneisyyden selvittely? Koska tutkitaan perin pohjin taistolaisten maanpetturuus- ja vallankumoushankkeet 1970-luvulla?

ainkaalep ja ratt kirjoitti:

Kyllä Virossa on tehty tilit selviksi mutta milloin alkaa Suomessa menneisyyden selvittely? Koska tutkitaan perin pohjin taistolaisten maanpetturuus- ja vallankumoushankkeet 1970-luvulla?

Lue lisää

Suomalaiset hyvin vähän tietävät vrolaisten elämästä NL:n osana. Eihän sinne silloin matkustettu, käyty opiskelemassa Tartossa jne kuten aiemmin itsenäisyyden aikana. Poikkeuksena taisi olla muutamat rakennushankkeet kuten Viru-hotelli ja jotkut Olympialaisia varten rakennetut kuten Pirita (?).
Ennen miehitystä Viro oli silloisen vertailutason mukaan hyvinvoiva valtio. NL:n aikana se oli kylläkin NL:n parhaiten toimeentulevia osia, mutta joutui tuotantonsa toimittamaan sinne minne Moskovasta määrättiin: elintarvikketia etupäässä Leningradiin ja Moskovaan. Suomalaisten kanssa rakennetusta Rakveren lihakombinaatistakin muistellaan, että vain saparot ja sorkat jäivät virolaisille, liha meni parempiin suihin muualle. Ja siat kasvatettiin suurissa virolaisissa sikaloissa ukrainalaisella ym tuontirehulla.
Teollisuus taas toimi GOSPLANin ohjeistamana osana suuria kokonaisprojekteja mm. tuotekehitystä ei opetettu eikä tehty Virossa, vaan valmiit suunnitelmat tulivat Moskovasta. Kävin kerran kuuluisassa Dvigatelin tehtaassa konversio-aikaan, jolloin suunta muuttui. Kysykykseen mitä osaatte tehdä, vastasi pääinsinööri, että vaikka mitä, jos kuuhun lähdetään, niin teemme kulkuneuvon, olivat näet tehneet avaruusaluksenkin osia.
Eli ymmärtääkseni elämä Virossa oli Neuvostoliiton mittareilla mitattuna kohtalaista, mutta lännestä (ja pohjoisesta) katsoen köyhää.

Faktojaesille kirjoitti:

Suomalaiset hyvin vähän tietävät vrolaisten elämästä NL:n osana. Eihän sinne silloin matkustettu, käyty opiskelemassa Tartossa jne kuten aiemmin itsenäisyyden aikana. Poikkeuksena taisi olla muutamat rakennushankkeet kuten Viru-hotelli ja jotkut Olympialaisia varten rakennetut kuten Pirita (?).
Ennen miehitystä Viro oli silloisen vertailutason mukaan hyvinvoiva valtio. NL:n aikana se oli kylläkin NL:n parhaiten toimeentulevia osia, mutta joutui tuotantonsa toimittamaan sinne minne Moskovasta määrättiin: elintarvikketia etupäässä Leningradiin ja Moskovaan. Suomalaisten kanssa rakennetusta Rakveren lihakombinaatistakin muistellaan, että vain saparot ja sorkat jäivät virolaisille, liha meni parempiin suihin muualle. Ja siat kasvatettiin suurissa virolaisissa sikaloissa ukrainalaisella ym tuontirehulla.
Teollisuus taas toimi GOSPLANin ohjeistamana osana suuria kokonaisprojekteja mm. tuotekehitystä ei opetettu eikä tehty Virossa, vaan valmiit suunnitelmat tulivat Moskovasta. Kävin kerran kuuluisassa Dvigatelin tehtaassa konversio-aikaan, jolloin suunta muuttui. Kysykykseen mitä osaatte tehdä, vastasi pääinsinööri, että vaikka mitä, jos kuuhun lähdetään, niin teemme kulkuneuvon, olivat näet tehneet avaruusaluksenkin osia.
Eli ymmärtääkseni elämä Virossa oli Neuvostoliiton mittareilla mitattuna kohtalaista, mutta lännestä (ja pohjoisesta) katsoen köyhää.

Lue lisää

viron kokonaistuotanto muuten saavuti 80 luvun lopun eli viimeisten neuvostoliiton vuosien tason vasta 2000 luvun puolella.

Faktojaesille kirjoitti:

Suomalaiset hyvin vähän tietävät vrolaisten elämästä NL:n osana. Eihän sinne silloin matkustettu, käyty opiskelemassa Tartossa jne kuten aiemmin itsenäisyyden aikana. Poikkeuksena taisi olla muutamat rakennushankkeet kuten Viru-hotelli ja jotkut Olympialaisia varten rakennetut kuten Pirita (?).
Ennen miehitystä Viro oli silloisen vertailutason mukaan hyvinvoiva valtio. NL:n aikana se oli kylläkin NL:n parhaiten toimeentulevia osia, mutta joutui tuotantonsa toimittamaan sinne minne Moskovasta määrättiin: elintarvikketia etupäässä Leningradiin ja Moskovaan. Suomalaisten kanssa rakennetusta Rakveren lihakombinaatistakin muistellaan, että vain saparot ja sorkat jäivät virolaisille, liha meni parempiin suihin muualle. Ja siat kasvatettiin suurissa virolaisissa sikaloissa ukrainalaisella ym tuontirehulla.
Teollisuus taas toimi GOSPLANin ohjeistamana osana suuria kokonaisprojekteja mm. tuotekehitystä ei opetettu eikä tehty Virossa, vaan valmiit suunnitelmat tulivat Moskovasta. Kävin kerran kuuluisassa Dvigatelin tehtaassa konversio-aikaan, jolloin suunta muuttui. Kysykykseen mitä osaatte tehdä, vastasi pääinsinööri, että vaikka mitä, jos kuuhun lähdetään, niin teemme kulkuneuvon, olivat näet tehneet avaruusaluksenkin osia.
Eli ymmärtääkseni elämä Virossa oli Neuvostoliiton mittareilla mitattuna kohtalaista, mutta lännestä (ja pohjoisesta) katsoen köyhää.

Lue lisää

Vuonna 1963 olin suomalaisena harvinaisuus Tallinnassa. Laivayhteyttä ei vielä ollut, piti reissata junalla Leningradin kautta. Muistam, ettei minua edes uskottu suomalaiseksi ennenkuin kaivoin esille muutaman suomalaisen kolikon. Sitten huokaistiin että selvä homma, kyllä sinä olet suomalainen.
Tallinnassa kiinnitti huomion hajuihin: bensiini haisi tosi imelältä, vanhankaupungin kadut noelta ja mahorkalta, hotellit haisi desinfiointiaineelta. Liikenne oli hyötyliikennettä: busseja, raitiovaunuja, kuorma-autoja. Kaupunki vilisi "punalipulise balti mere laevastiku" matruuseja ja koppalakkiupseereita. Balti jaaman kuppilassa rysähti yksi sellainen upseeri mitään kysymättä pöytääni, tilasi konjakin ja suklaata ja alkoin nautiskella niitä autuaan näköisenä. Pitkän Hermannin tornissa liehui vaalea resuinen rätti. Se oli kuulemma ollut joskus punainen lippu.

muistelooooooo kirjoitti:

Vuonna 1963 olin suomalaisena harvinaisuus Tallinnassa. Laivayhteyttä ei vielä ollut, piti reissata junalla Leningradin kautta. Muistam, ettei minua edes uskottu suomalaiseksi ennenkuin kaivoin esille muutaman suomalaisen kolikon. Sitten huokaistiin että selvä homma, kyllä sinä olet suomalainen.
Tallinnassa kiinnitti huomion hajuihin: bensiini haisi tosi imelältä, vanhankaupungin kadut noelta ja mahorkalta, hotellit haisi desinfiointiaineelta. Liikenne oli hyötyliikennettä: busseja, raitiovaunuja, kuorma-autoja. Kaupunki vilisi "punalipulise balti mere laevastiku" matruuseja ja koppalakkiupseereita. Balti jaaman kuppilassa rysähti yksi sellainen upseeri mitään kysymättä pöytääni, tilasi konjakin ja suklaata ja alkoin nautiskella niitä autuaan näköisenä. Pitkän Hermannin tornissa liehui vaalea resuinen rätti. Se oli kuulemma ollut joskus punainen lippu.

Lue lisää

Niin tuohon edelliseen lisäys, että silloin ennen vanhaan otettiin passit pois ja turisti joutui liikkumaan kaupungilla ilman mitään henklareita. Viiden pennin kolikko "kansallisuustodistuksena".
Rannaväravan mäellä oli laivastolla ihan ikioma huvipuisto. Oi niitä aikoja. En tahtoisi elää uudestaan.

komsomolskaja-pravda kirjoitti:

viron kokonaistuotanto muuten saavuti 80 luvun lopun eli viimeisten neuvostoliiton vuosien tason vasta 2000 luvun puolella.

Miten neuvostotaloutta verrataan nykytalouteen? Kysyn vain. Käytetäänkö silloista virallista ruplan kurssia? Neuvostotuotteiden hinnoilla ei ollut mitään tekemistä tuotantokuntannusten kanssa.
Verrataanko tuotteiden kokonaispainoa? Niin ja niin monta tonnia tuotteita?

komsomolskaja-pravda kirjoitti:

viron kokonaistuotanto muuten saavuti 80 luvun lopun eli viimeisten neuvostoliiton vuosien tason vasta 2000 luvun puolella.

1. Mikään ei valehdellut enemmän kuin neuvostotilasto
2. Miten ihmeessä vertailet tuotantoja? Neukkulassa ei tavaran hinta korreloinut mitenkään tuotantokustannusten kanssa. Käytätkö sen aikaisia ruplan vaihtokursseja? Vertailetko tuotantoa painon mukaan?

muistelooooooo kirjoitti:

Niin tuohon edelliseen lisäys, että silloin ennen vanhaan otettiin passit pois ja turisti joutui liikkumaan kaupungilla ilman mitään henklareita. Viiden pennin kolikko "kansallisuustodistuksena".
Rannaväravan mäellä oli laivastolla ihan ikioma huvipuisto. Oi niitä aikoja. En tahtoisi elää uudestaan.

Lue lisää

juuri näitä muisteloita tänne eesti foorumiin on kaivattukin.

lisää!

mälestused kirjoitti:

juuri näitä muisteloita tänne eesti foorumiin on kaivattukin.

lisää!

Oltiin joukko suomalaisia ja virolaisia nuoria yhden virolaisen pojan synttäreillä Kloogarannan mökillä. Sehän oli ulkomaalaisille silloin kiellettyä aluetta, ihan Paldiskin ydinsukellusvenetukikohdan vieressä. Sähköjunalla mentiin ja palattiin. Muistan, että meitä varoitettiin menemästä iltamyöhällä biitsille, koska siellä kiersi rajavartija.
Paluumatkalla meillä oli punkkupullo mukana junassa ja venäläinen kondari seisahtui meidän kohdalle ja kysäisi venäjäksi että onko kaikki virolaisia. Me tietenkin innokkaasti nyökyteltiin kaikki ja virolaiset selitti että daa daa. Kondari sanoi sitten että tupakointi on sallittu vain viimeisessä vaunussa, mutta jäi seisoskelemaan vaunun päähän levottomuutta herättävästi. Tästä pälkähti päähämme ajatus, että ehkä se hälyyttää miliisin Baltian asemalle meitä vastaan. Tehtiin sotajuoni: osa jäisi pois Tondin seisakkeella ja jatkaisi raitiovaunulle keskustaan ja osa meistä jatkaisi Baltian asemalle asti. Näin ne ei saisi ainakaan meitä kaikkia kiinni. Sotajuoni onnistui ja tavattiin jatkoilla Tallinnan keskustassa.

eksnuari kirjoitti:

Oltiin joukko suomalaisia ja virolaisia nuoria yhden virolaisen pojan synttäreillä Kloogarannan mökillä. Sehän oli ulkomaalaisille silloin kiellettyä aluetta, ihan Paldiskin ydinsukellusvenetukikohdan vieressä. Sähköjunalla mentiin ja palattiin. Muistan, että meitä varoitettiin menemästä iltamyöhällä biitsille, koska siellä kiersi rajavartija.
Paluumatkalla meillä oli punkkupullo mukana junassa ja venäläinen kondari seisahtui meidän kohdalle ja kysäisi venäjäksi että onko kaikki virolaisia. Me tietenkin innokkaasti nyökyteltiin kaikki ja virolaiset selitti että daa daa. Kondari sanoi sitten että tupakointi on sallittu vain viimeisessä vaunussa, mutta jäi seisoskelemaan vaunun päähän levottomuutta herättävästi. Tästä pälkähti päähämme ajatus, että ehkä se hälyyttää miliisin Baltian asemalle meitä vastaan. Tehtiin sotajuoni: osa jäisi pois Tondin seisakkeella ja jatkaisi raitiovaunulle keskustaan ja osa meistä jatkaisi Baltian asemalle asti. Näin ne ei saisi ainakaan meitä kaikkia kiinni. Sotajuoni onnistui ja tavattiin jatkoilla Tallinnan keskustassa.

Lue lisää

Minäkin jotain muistan.
Vuonna 1976 matkustimme Geor Otsilla pikku porukalla Tallinaan, taisi olla ns. firman pikkujoulu. Maissakin kävimme ihmettelemässä, mutta muuta (!) en muista kuin että Piritan hiekkarannalla oli vähän jo lunta, mutta se ja luostarin alue kuuluivat Intouristin vakio-ohjelmaan, kesät - talvet.
Seuraavaksi sitten jo menin kaupantekoa tutkimaan 1989 ja taisi olla 1990 kun olin yötä tuttavan suvilassa Lahemaan suunnalla. Vielä silloin NL:n rajavartijat tulivat yöllä kuorma-autolla ja valonheittimellä katselivat pitkin rantoja, vaikka teatteria se jo taisi olla.
Talvella laivaan jonotettaessa ystävällinen kulkukauppias myi Nikita-mallisia karvalakkeja. Tietenkin ostettiin, mutta sitten tullimies sanoi, että niiden maasta vienti on kielletty ja keräsi karvalakit pois ja heitti pahvilaatikkoon. Ja sitten taas ulos uudelleen myyntiin.
Jatkuva ongelma oli matkapuhelimet, joskus ne sallittiin, joskus kerättiin pois kuittausta vastaan.
Aika kauan kesti ennenkuin punatähtiset rajamiehet korvattiin virolaisilla.
Sitten alettiin kulkea omilla autoilla, joita pujotettiin sivuluukusta Georg Otsin ruumaan. Bensa-asemia ei ollut ensi alkuun ja piti olla omaa ainetta kanistereissa. Joskus sentään sai polttoainetta käyntipaikoista, tehtailta ja firmoista. Ja sitten avattiin ensimmäinen Neste Pärnun tien varteen ja muitakin. Ja teiden varsiin ilmestyi liikemiehiä tankkiautoineen, jotka myivät bensantapaista autoistaan.
Käytännössä mikään ei toiminut varsinkaan ulkomaiden suuntaan, ei pankit, kuljetukset, vakuutukset, tukkukauppa jne talouselämään liittyvä.
Eli huikean hyvä on ollut kehitys noista 90-91-vuosista. Mutta ihminen on erehtyväinen ja virheitäkin tekivät.
Mutta jälkiviisaus on aika kehno viisauden laji, sanoi jo Konsta Pylkkänen.

eksnuari kirjoitti:

Oltiin joukko suomalaisia ja virolaisia nuoria yhden virolaisen pojan synttäreillä Kloogarannan mökillä. Sehän oli ulkomaalaisille silloin kiellettyä aluetta, ihan Paldiskin ydinsukellusvenetukikohdan vieressä. Sähköjunalla mentiin ja palattiin. Muistan, että meitä varoitettiin menemästä iltamyöhällä biitsille, koska siellä kiersi rajavartija.
Paluumatkalla meillä oli punkkupullo mukana junassa ja venäläinen kondari seisahtui meidän kohdalle ja kysäisi venäjäksi että onko kaikki virolaisia. Me tietenkin innokkaasti nyökyteltiin kaikki ja virolaiset selitti että daa daa. Kondari sanoi sitten että tupakointi on sallittu vain viimeisessä vaunussa, mutta jäi seisoskelemaan vaunun päähän levottomuutta herättävästi. Tästä pälkähti päähämme ajatus, että ehkä se hälyyttää miliisin Baltian asemalle meitä vastaan. Tehtiin sotajuoni: osa jäisi pois Tondin seisakkeella ja jatkaisi raitiovaunulle keskustaan ja osa meistä jatkaisi Baltian asemalle asti. Näin ne ei saisi ainakaan meitä kaikkia kiinni. Sotajuoni onnistui ja tavattiin jatkoilla Tallinnan keskustassa.

Lue lisää

alkaa tämäkin palsta tuntua mielenkiintoiselta. näin nuoremman polven edustajana on hieno lukea näitä muisteloita.

joskus 90 luvulla muisteli yksi melkein 90 vuotias tuttava pappa kuinka oli 30 luvulla tallinnassa käynyt ja ajeluttanut viron kauniita tyttöjä hevoskyydillä tallinnassa. äijän jutuista ymmärsin, että ei ollut pelkkään hevoskyytiin jäänyt se homma...

Hauskat muistot kirjoitti:

Minäkin jotain muistan.
Vuonna 1976 matkustimme Geor Otsilla pikku porukalla Tallinaan, taisi olla ns. firman pikkujoulu. Maissakin kävimme ihmettelemässä, mutta muuta (!) en muista kuin että Piritan hiekkarannalla oli vähän jo lunta, mutta se ja luostarin alue kuuluivat Intouristin vakio-ohjelmaan, kesät - talvet.
Seuraavaksi sitten jo menin kaupantekoa tutkimaan 1989 ja taisi olla 1990 kun olin yötä tuttavan suvilassa Lahemaan suunnalla. Vielä silloin NL:n rajavartijat tulivat yöllä kuorma-autolla ja valonheittimellä katselivat pitkin rantoja, vaikka teatteria se jo taisi olla.
Talvella laivaan jonotettaessa ystävällinen kulkukauppias myi Nikita-mallisia karvalakkeja. Tietenkin ostettiin, mutta sitten tullimies sanoi, että niiden maasta vienti on kielletty ja keräsi karvalakit pois ja heitti pahvilaatikkoon. Ja sitten taas ulos uudelleen myyntiin.
Jatkuva ongelma oli matkapuhelimet, joskus ne sallittiin, joskus kerättiin pois kuittausta vastaan.
Aika kauan kesti ennenkuin punatähtiset rajamiehet korvattiin virolaisilla.
Sitten alettiin kulkea omilla autoilla, joita pujotettiin sivuluukusta Georg Otsin ruumaan. Bensa-asemia ei ollut ensi alkuun ja piti olla omaa ainetta kanistereissa. Joskus sentään sai polttoainetta käyntipaikoista, tehtailta ja firmoista. Ja sitten avattiin ensimmäinen Neste Pärnun tien varteen ja muitakin. Ja teiden varsiin ilmestyi liikemiehiä tankkiautoineen, jotka myivät bensantapaista autoistaan.
Käytännössä mikään ei toiminut varsinkaan ulkomaiden suuntaan, ei pankit, kuljetukset, vakuutukset, tukkukauppa jne talouselämään liittyvä.
Eli huikean hyvä on ollut kehitys noista 90-91-vuosista. Mutta ihminen on erehtyväinen ja virheitäkin tekivät.
Mutta jälkiviisaus on aika kehno viisauden laji, sanoi jo Konsta Pylkkänen.

Lue lisää

Kyllä Viro kuitenkin kehittyi ja länsimaistui nopeasti 1990-luvulla.
Kauppa vapautui, rahaliikenne helpottui, tuli ulkomaisia kauppaketjuja, tuli viisumivapaus, matkustaminen helpottui.
Tallinnan palvelut paranivat melkoisesti, kylpylät ja hotellit avasivat ovensa. Kehitys oli vauhdikasta.
Kaupoissa oli ostettavaa yllinkyllin, vaikka eräs ikärouva vähän moitti minua kaupassa, kun kävin ostamassa jotain elintarvikkeita. Hän ei ilmeisesti ollut huomannut, että ruokaa riitti vaikka kuinka. Hänen ajatuksissaan oli varmaan entiset neuvostoajat, jolloin kaupan hyllyt saattoivat tyhjetä hetkessä.
Mielessäni kyllä iloitsin virolaisten itsenäistymistä ja kansalaisten vapautumista neuvostohallinnosta. Sen näki kyllä katukuvassakin, ihmiset olivat iloisempia ja vapautuneempia mitä vielä 1980-luvulla.

mälestused kirjoitti:

alkaa tämäkin palsta tuntua mielenkiintoiselta. näin nuoremman polven edustajana on hieno lukea näitä muisteloita.

joskus 90 luvulla muisteli yksi melkein 90 vuotias tuttava pappa kuinka oli 30 luvulla tallinnassa käynyt ja ajeluttanut viron kauniita tyttöjä hevoskyydillä tallinnassa. äijän jutuista ymmärsin, että ei ollut pelkkään hevoskyytiin jäänyt se homma...

Lue lisää

Joskus 60-luvun lopulla satuin virolaisten taiteilijaystävien kanssa silloisen Voitonaukion kuuluisaan Kuku-klubiin, eli siin Kunstiklubiin. Siellä laulettiin aika vapaasti kiellettyjä lauluja, ainakin sivukabinetissa. Siellä tutustuin arkkitehti RW:hen, jokseenkin hulvaton heppu, joka jaksoi anoa matkaa Suomeen yksikintoista kertaa pakit saatuaan.
Kerran minulla oli Tallinnaan tullessani mukanani arkkitehtuurilehtia juuri RW:lle. Minut otettiin tullissa ruumiintarkastukseen, kuten aina epäilyttävät henkilöt, jotka tunsivat paikallisia vastarannankiiskiä. Minulta otettiin osa lehtiä pois, koska niissä oli kirkkojen kuvia. Siis nehän oli arkkitehtuurilehtiä.
Satamassa kuulin, että RW oli saanut keltataudin ja oli eristyksissä Herne-kadun sairaalassa.
No, ei muuta kuin sairaalan ikkunan alle huhuilemaan ja pian RW ilmestyi ikkunaan ja hetken neuvottelun jälkeen laski sairaalan pyjamien vöistä solmitun pitkän nyörin kolmannen kerroksen ikkunasta pihalle. Me sidoimme lehdet nyöriin ja RW hilasi tuliaisensa onnellisena ikkunasta sisälle.
Pitkään aikaan en kuullut RW:stä mitään. Kerran Helsingissä oli jotkut messut, joissa Neuvostovirolla oli oma osasto. Kysäisin messuisänniltä tuntevatko RW:n ja mitä tälle kuuluu. He katsoivat ensi toisiinsa ja sitten sanoivat lyhyesti: "Hän ei ole enää Viron rajojen sisäpuolella". Herranjumala ajattelin ja kysyin: "Siis itään vai länteen?". He sanoivat, etteivät saa sanoa. Ja siihen se sillä kertaa jäi. Myöhemmin kuulin, että RW oli nainut upporikkaan pariisittaren ja asui nyt tämän siivellä Pariisissa.
Jotain ranskalaista RW:ssä itsessäänkin oli. Hänen isänsä oli joutunut Siperiaan yksinomaan siksi että hänen etunimensä oli René. Hyvin epäilyttävä nimi.

muistelooooooo kirjoitti:

Joskus 60-luvun lopulla satuin virolaisten taiteilijaystävien kanssa silloisen Voitonaukion kuuluisaan Kuku-klubiin, eli siin Kunstiklubiin. Siellä laulettiin aika vapaasti kiellettyjä lauluja, ainakin sivukabinetissa. Siellä tutustuin arkkitehti RW:hen, jokseenkin hulvaton heppu, joka jaksoi anoa matkaa Suomeen yksikintoista kertaa pakit saatuaan.
Kerran minulla oli Tallinnaan tullessani mukanani arkkitehtuurilehtia juuri RW:lle. Minut otettiin tullissa ruumiintarkastukseen, kuten aina epäilyttävät henkilöt, jotka tunsivat paikallisia vastarannankiiskiä. Minulta otettiin osa lehtiä pois, koska niissä oli kirkkojen kuvia. Siis nehän oli arkkitehtuurilehtiä.
Satamassa kuulin, että RW oli saanut keltataudin ja oli eristyksissä Herne-kadun sairaalassa.
No, ei muuta kuin sairaalan ikkunan alle huhuilemaan ja pian RW ilmestyi ikkunaan ja hetken neuvottelun jälkeen laski sairaalan pyjamien vöistä solmitun pitkän nyörin kolmannen kerroksen ikkunasta pihalle. Me sidoimme lehdet nyöriin ja RW hilasi tuliaisensa onnellisena ikkunasta sisälle.
Pitkään aikaan en kuullut RW:stä mitään. Kerran Helsingissä oli jotkut messut, joissa Neuvostovirolla oli oma osasto. Kysäisin messuisänniltä tuntevatko RW:n ja mitä tälle kuuluu. He katsoivat ensi toisiinsa ja sitten sanoivat lyhyesti: "Hän ei ole enää Viron rajojen sisäpuolella". Herranjumala ajattelin ja kysyin: "Siis itään vai länteen?". He sanoivat, etteivät saa sanoa. Ja siihen se sillä kertaa jäi. Myöhemmin kuulin, että RW oli nainut upporikkaan pariisittaren ja asui nyt tämän siivellä Pariisissa.
Jotain ranskalaista RW:ssä itsessäänkin oli. Hänen isänsä oli joutunut Siperiaan yksinomaan siksi että hänen etunimensä oli René. Hyvin epäilyttävä nimi.

Lue lisää

Niin, edelliseen liittyy vielä hauska yksityiskohta. Minua oli porukka Tallinnassa vastassa ja kun minua ei kuulunut laivasta, he olivat kyselleet, että tuliko kaikki jo laivasta. Heille oli vastattu, että yksi jäi kiinni tulliin, johon he onnellisena huokaisivat: "Se on se meidän ihminen".

muistelooooooo kirjoitti:

Joskus 60-luvun lopulla satuin virolaisten taiteilijaystävien kanssa silloisen Voitonaukion kuuluisaan Kuku-klubiin, eli siin Kunstiklubiin. Siellä laulettiin aika vapaasti kiellettyjä lauluja, ainakin sivukabinetissa. Siellä tutustuin arkkitehti RW:hen, jokseenkin hulvaton heppu, joka jaksoi anoa matkaa Suomeen yksikintoista kertaa pakit saatuaan.
Kerran minulla oli Tallinnaan tullessani mukanani arkkitehtuurilehtia juuri RW:lle. Minut otettiin tullissa ruumiintarkastukseen, kuten aina epäilyttävät henkilöt, jotka tunsivat paikallisia vastarannankiiskiä. Minulta otettiin osa lehtiä pois, koska niissä oli kirkkojen kuvia. Siis nehän oli arkkitehtuurilehtiä.
Satamassa kuulin, että RW oli saanut keltataudin ja oli eristyksissä Herne-kadun sairaalassa.
No, ei muuta kuin sairaalan ikkunan alle huhuilemaan ja pian RW ilmestyi ikkunaan ja hetken neuvottelun jälkeen laski sairaalan pyjamien vöistä solmitun pitkän nyörin kolmannen kerroksen ikkunasta pihalle. Me sidoimme lehdet nyöriin ja RW hilasi tuliaisensa onnellisena ikkunasta sisälle.
Pitkään aikaan en kuullut RW:stä mitään. Kerran Helsingissä oli jotkut messut, joissa Neuvostovirolla oli oma osasto. Kysäisin messuisänniltä tuntevatko RW:n ja mitä tälle kuuluu. He katsoivat ensi toisiinsa ja sitten sanoivat lyhyesti: "Hän ei ole enää Viron rajojen sisäpuolella". Herranjumala ajattelin ja kysyin: "Siis itään vai länteen?". He sanoivat, etteivät saa sanoa. Ja siihen se sillä kertaa jäi. Myöhemmin kuulin, että RW oli nainut upporikkaan pariisittaren ja asui nyt tämän siivellä Pariisissa.
Jotain ranskalaista RW:ssä itsessäänkin oli. Hänen isänsä oli joutunut Siperiaan yksinomaan siksi että hänen etunimensä oli René. Hyvin epäilyttävä nimi.

Lue lisää

kannattaisi kirjoittaa jo muistelmateos näistä. kovin monella suomalaisella ei ole tuolta ajalta mitään kokemuksia virosta.

mälestused kirjoitti:

kannattaisi kirjoittaa jo muistelmateos näistä. kovin monella suomalaisella ei ole tuolta ajalta mitään kokemuksia virosta.

Joo, olen harkinnutkin sitä. Kerran mentiin paikallisten frendien kanssa pikkubussilla Tarttoon, mikä oli tietysti kiellettyä, ja keskellä Tarton maantietä, oikein korpipätkällä bussi simahti. Silloin joku älypää keksi kiljaista "metsäveljet". Porukalla oli hauskaa.
Paluumatka tehtiin junalla. Piti vaihtaa vaunua kun frendien opettaja istui ensimmäisessä vaunussa. Frendit minulle: "Kyllä sä puhut hyvää viroa, mutta toi ope on niin tarkka, että kolmen tunnin junamatkan aikana se hoksaa, ettet sä ole virolainen".
Yleensä Virossa kun kysyttiin että mistä mä olen, mä vastasin 83 kilsaa Tallinnasta (mikä piti paikkansa). Sitten ne sanoi että ahaa, siis Tapan ja Rakveren tienoilta.

Ne sivistäjät tuskin osasi käyttää vesivessaa. Älä nyt todella viitsi. Viro oli Suomen rinnalla ennen sotaa, kehityksessä menossa jo Suomen ohi. Ja missä sitten oltiin 1991? Muuta tahoa ei voi syyttää kuin neuvostovaltaa. Parhaat luovat voimat joko peloteltiin länteen tai vietiin itään, jäljelle jäi massa joka totteli eikä ajatellut itse. Onneksi perintötekijät hyppää sukupolven yli helposti, muuten oltaisiin tuhoon tuomittu kansa.

elu tuli kirjoitti:

Ne sivistäjät tuskin osasi käyttää vesivessaa. Älä nyt todella viitsi. Viro oli Suomen rinnalla ennen sotaa, kehityksessä menossa jo Suomen ohi. Ja missä sitten oltiin 1991? Muuta tahoa ei voi syyttää kuin neuvostovaltaa. Parhaat luovat voimat joko peloteltiin länteen tai vietiin itään, jäljelle jäi massa joka totteli eikä ajatellut itse. Onneksi perintötekijät hyppää sukupolven yli helposti, muuten oltaisiin tuhoon tuomittu kansa.

Lue lisää

missa asiassa viro oli menossa ennen sotia suomesta ohi? suomi oli siihen aikaan jo kehittymässä teollisuusmaaksi, viro puhtaasti maatalousmaa.
?

elu tuli kirjoitti:

Ne sivistäjät tuskin osasi käyttää vesivessaa. Älä nyt todella viitsi. Viro oli Suomen rinnalla ennen sotaa, kehityksessä menossa jo Suomen ohi. Ja missä sitten oltiin 1991? Muuta tahoa ei voi syyttää kuin neuvostovaltaa. Parhaat luovat voimat joko peloteltiin länteen tai vietiin itään, jäljelle jäi massa joka totteli eikä ajatellut itse. Onneksi perintötekijät hyppää sukupolven yli helposti, muuten oltaisiin tuhoon tuomittu kansa.

Lue lisää

olen kuullut länteen paenneen ulkovirolaisen suusta toisenlaisen johtopäätöksen. hänen mukaansa viron geeniaines nimenomaan kärsi suuren menetyksen itään kyyditettyjen ja länteen paenneiden myötä. väitti myös, että näkyy tänäkin päivänä virossa.

1939_ kirjoitti:

missa asiassa viro oli menossa ennen sotia suomesta ohi? suomi oli siihen aikaan jo kehittymässä teollisuusmaaksi, viro puhtaasti maatalousmaa.
?

Kieltämättä Viro piti 30-luvulla Tanskaa esikuvanaan, mutta palavankiven teollisuus oli jo olemassa, samoin Voltan, Dvigatelin, Lutherin tehtaat, Sakun olut, Kalevin karkkitehdas, ynnä koko joukko muuta teollisuutta, myös telakoita. Ei pidä unohtaa Kreenholmia.
Juu, maa oli menossa elintasossa Suomen ohi. Vohh, kauhiaa.

kole blugu kirjoitti:

Kieltämättä Viro piti 30-luvulla Tanskaa esikuvanaan, mutta palavankiven teollisuus oli jo olemassa, samoin Voltan, Dvigatelin, Lutherin tehtaat, Sakun olut, Kalevin karkkitehdas, ynnä koko joukko muuta teollisuutta, myös telakoita. Ei pidä unohtaa Kreenholmia.
Juu, maa oli menossa elintasossa Suomen ohi. Vohh, kauhiaa.

Lue lisää

karkkien teossa.

faktat taitaa tässäkin olla hieman toiset, kuin virolaisten ruusunpunaiset unelmat.

suomi oli jo silloin vetänyt kehityksessä melkoisen eron etelänaapuriinsa nähden. jostain syystä virossa halutaan asia muistaa nyt toisin. niistä ajoista kai ei virolaisilla muuten paljon muisteltavaa ole tai halua muistaa asioiden todellista tilaa. myötävaikuttaminen itsenäisyyden kadottamiseen vuodelta 1939?

ettei vaan ne geenit panis muistamaan asioita väärin?

1939_ kirjoitti:

karkkien teossa.

faktat taitaa tässäkin olla hieman toiset, kuin virolaisten ruusunpunaiset unelmat.

suomi oli jo silloin vetänyt kehityksessä melkoisen eron etelänaapuriinsa nähden. jostain syystä virossa halutaan asia muistaa nyt toisin. niistä ajoista kai ei virolaisilla muuten paljon muisteltavaa ole tai halua muistaa asioiden todellista tilaa. myötävaikuttaminen itsenäisyyden kadottamiseen vuodelta 1939?

ettei vaan ne geenit panis muistamaan asioita väärin?

Lue lisää

Sa nüüd lihtsalt juhtud olema arrogantne ja kõigiti vastik soomlane. Loodan et me ei kohtu iial.
Ma olen tä'iesti vastupidi maailmale avatud eesti naine. Eesti üldse on maailmale lahti, vastupidi kui soome suletud JA haisev ühiskond.

1939_ kirjoitti:

olen kuullut länteen paenneen ulkovirolaisen suusta toisenlaisen johtopäätöksen. hänen mukaansa viron geeniaines nimenomaan kärsi suuren menetyksen itään kyyditettyjen ja länteen paenneiden myötä. väitti myös, että näkyy tänäkin päivänä virossa.

Lue lisää

Terve see Siberisse saatmine või siis läände jooksmine sattus ikkagi kogemata. Ja see on hea lugu see.
Vaenlane ei jöudnud edeneda teadlikult. Meie rahva paremus jäi ikka alles. Kas siis geenidesse.

ylläoleva kirjoittaja on kai katkera siitä, kun nykyään ihmiset, tavarat, palvelut ja rahat liikkuvat melko sulavasti maasta toiseen.

Kirjoittaja ei kai tiedä, että kauppa yleensä kannattaa.

No, olihan Neuvostoliitossakin sisämarkkinat ja ulkomarkkinaakin. Ja hyvä suunnittelutalous, ettei markkinavoimat (kuluttajat, yrittäjät ym) pääse sähläämään omilla toiveillaan.

PS: Millainen oli neukkulan "takapuolenpäristin" ? --> Ei mahdu sinne, eikä pärise.

1939_ kirjoitti:

karkkien teossa.

faktat taitaa tässäkin olla hieman toiset, kuin virolaisten ruusunpunaiset unelmat.

suomi oli jo silloin vetänyt kehityksessä melkoisen eron etelänaapuriinsa nähden. jostain syystä virossa halutaan asia muistaa nyt toisin. niistä ajoista kai ei virolaisilla muuten paljon muisteltavaa ole tai halua muistaa asioiden todellista tilaa. myötävaikuttaminen itsenäisyyden kadottamiseen vuodelta 1939?

ettei vaan ne geenit panis muistamaan asioita väärin?

Lue lisää

Kehitys ja kehitys! Oi niitä aikoja! Suomi oli vielä 50-luvullakin, maksaessaan sotakorvauksia Neuvostoliintolle (Virolle?) agraarinen maatalousmaa, siitäkin huolimatta, että täällä maataloutta harjoitettiin ja harjoitetaan järjettömän vaikeissa oloissa. Maatalousmaana Viro olisi varmasti vauraampi ja kehittyneempi kuin Suomen kurjat kituvat pientilat parine lehmänkantturoineen, joista eivät kato- ja nälkävuodet olleet koskaan kaukana...Mutta kuten tiedämme, nykymaailmassa se ei paina kärpäsen paskan vertaa, kuten ei teollisuuskaan ole merkittävin kansantalouden osa...

Huojuva kypsä vilja! kirjoitti:

Kehitys ja kehitys! Oi niitä aikoja! Suomi oli vielä 50-luvullakin, maksaessaan sotakorvauksia Neuvostoliintolle (Virolle?) agraarinen maatalousmaa, siitäkin huolimatta, että täällä maataloutta harjoitettiin ja harjoitetaan järjettömän vaikeissa oloissa. Maatalousmaana Viro olisi varmasti vauraampi ja kehittyneempi kuin Suomen kurjat kituvat pientilat parine lehmänkantturoineen, joista eivät kato- ja nälkävuodet olleet koskaan kaukana...Mutta kuten tiedämme, nykymaailmassa se ei paina kärpäsen paskan vertaa, kuten ei teollisuuskaan ole merkittävin kansantalouden osa...

Lue lisää

Ja tässä hyvä esimerkki pojat ja tytöt miksi viinaa ei kannata idän miekkosten tavoin ryystää.

samaa mieltä. Putkinen kirjoittaa nykyisin Aamulehden sivuille.

Nythän virolaiset voisivat tehdä vastaavan tempun tarjoamalla Pihkovan ja Leningrad Oblastin maataloustuottajille hyvät hinnat. Putin ei tietääkseni oli idioottina pistänyt mitään vientikieltoon, ei kai itsekään edes usko mitään öljyn lisäksi viemisen arvoista löytyvän. Virolaiset nyt reippaasti ostoksille sinne Pihkovaan ja russofobia hetkeksi pois. Saadaan hinnat nousuun ryssälässä oikein kunnolla.