Tämä ei ehkä varsinaisesti kuulu tänne osioon,ehkä paremmin suhteisiin (tai mikä se nyt sitten olikaan...) Mutta kirjoitan kuitenkin tänne.
Oletteko miettineet miksi ihmiset ovat toisilleen niin julmia ja ilkeitä? Mikä saa ihmisen loukkaamaan toista sanoin ja teoin? Nauttivatko nämä ihmiset siitä,että saavat satuttaa toista? Miksi esimerkiksi monet purkavat kiukkuaan ja pahaa oloaan netissä haukkumalla toisia keskustelupalstoilla tai facebookissa tai vastaavissa?
Asiaa pohdin ihan sillä,koska itse olen entinen koulukiusattu,työpaikoilla kiusattu ja se syrjitty. Kokemani kiusaaminen on ollut hyvin rankkaa ja kärsin siitä vieläkin,tosin itsetunto on vuosien varrella parantunut jonkun verran. Tälläkin hetkellä käyn työpaikallani lävitse helvettiä; kiusaajana on pomo. Häneltä tämä "kiusaaminen" on sitä,että haukkuu minua toisille työntekijöille todella törkeillä nimityksillä ja ei suostu puhumaan kanssani,vastaamaan puheluihini-,tekstareihin tai sähköposteihini eli mitätöi minut ja työpanokseni täysin. Henkilökohtaisessa elämässäni usein törmään siihen,että esimerkiksi juuri tuolla ihanassa naamakirjassa saan päälleni paskaa,riittää jos päivitän seinälleni tekstin "ihana päivä tänään",niin eikö joku jotain kommentoi negatiiviseen sävyyn. Kaveriporukassa yleensä minä olen se joka jätetään porukan ulkopuolelle.
Tekstini on varmaan sekavaa,mutta toivon että joku ymmärtää pointtini... eli sen kysymyksen: miksi ihmiset ovat niin ilkeitä ja negatiivisia toisilleen? mikä meitä kaikkia oikein vaivaa?! Toivon,että jokainen pysähtyisi miettimään omaa elämäänsä,sitä miten käyttäytyy toisia kohtaan tai sitä miksi juuri sinä saat osaksesi aina ilkeitä tekoja ja sanoja? Mistä luulette tämän tulevan ja miten tämän voisi estää?
Oletteko miettineet miksi ihmiset ovat toisilleen niin julmia ja ilkeitä? Mikä saa ihmisen loukkaamaan toista sanoin ja teoin? Nauttivatko nämä ihmiset siitä,että saavat satuttaa toista? Miksi esimerkiksi monet purkavat kiukkuaan ja pahaa oloaan netissä haukkumalla toisia keskustelupalstoilla tai facebookissa tai vastaavissa?
Asiaa pohdin ihan sillä,koska itse olen entinen koulukiusattu,työpaikoilla kiusattu ja se syrjitty. Kokemani kiusaaminen on ollut hyvin rankkaa ja kärsin siitä vieläkin,tosin itsetunto on vuosien varrella parantunut jonkun verran. Tälläkin hetkellä käyn työpaikallani lävitse helvettiä; kiusaajana on pomo. Häneltä tämä "kiusaaminen" on sitä,että haukkuu minua toisille työntekijöille todella törkeillä nimityksillä ja ei suostu puhumaan kanssani,vastaamaan puheluihini-,tekstareihin tai sähköposteihini eli mitätöi minut ja työpanokseni täysin. Henkilökohtaisessa elämässäni usein törmään siihen,että esimerkiksi juuri tuolla ihanassa naamakirjassa saan päälleni paskaa,riittää jos päivitän seinälleni tekstin "ihana päivä tänään",niin eikö joku jotain kommentoi negatiiviseen sävyyn. Kaveriporukassa yleensä minä olen se joka jätetään porukan ulkopuolelle.
Tekstini on varmaan sekavaa,mutta toivon että joku ymmärtää pointtini... eli sen kysymyksen: miksi ihmiset ovat niin ilkeitä ja negatiivisia toisilleen? mikä meitä kaikkia oikein vaivaa?! Toivon,että jokainen pysähtyisi miettimään omaa elämäänsä,sitä miten käyttäytyy toisia kohtaan tai sitä miksi juuri sinä saat osaksesi aina ilkeitä tekoja ja sanoja? Mistä luulette tämän tulevan ja miten tämän voisi estää?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Opettele pitämään puolesi ja lopeta vinkuminen. Ihminen on laumaeläin ja laumassa surkimuksia simputetaan. Oma vikasi, jos olet surkimus. Toinen kategoria, joita inhotaan, ovat itseään oman paikkansa yläpuolelle korottavat eli ne itseään muita parempina pitävät. Taidat kuulua niihinkin - vai`?
Vai että laumassa surkimuksia simputetaan. Ja oma vika jos on surkimus, sellaisia henkilöitä inhotaan. Samoin inhotaan niitä, jotka korottavat itsensä muiden yläpuolelle. No minkälaiset ihmiset sitten simputtaa surkimuksia? Minkälaiset ihmiset on koulu/työpäikkakiusaajia? Hehän eivät varmaan nosta itseään muiden yläpuolelle....
Sä oot jäänyt uhrin rooliin. Sun pitäis kasvaa siitä ulos. Älä anna niin paljon muille ihmisille valtaa itseesi mitä ehkä tiedostamattomasti teet. Paljon voimia sulle, ymmärsin hyvin mitä tarkoitit kirjoituksellasi.
tyhmyys ja henkinen kehittymättömyys. Vain kehittymättömät ja tyhmät ihmiset ovat empatiakyvyttömiä ja nauttivat kiusaamalla ja alentamalla muita ihmisiä.
Älä anna minkäänlaista valtaa elämässäsi tyhmille ihmisille, vaan jätä heidät omaan arvoonsa.
Elämässä pätee karman laki ja kaikki typerykset ilkiöt saavat vielä ansioidensa mukaisesti.
Sinä selviät, kun pysyt heidän yläpuolellaan ja kaukana ilkimyksistä.
"opettele pitämään puolesi"
Eli juuri tämän kaltaisia kommentteja tarkoitan sillä negatiivisyydellä ja hyökkäävyydellä. Mikä näitä ihmisiä vaivaa,jotka eivät osaa keskustella/vastata/olla neutraalisti,kohteliaasti ja ystävällisesti? Onko todellakin ihmisillä nykyään niin pahaolla,että sitä puretaan joko kasvokkain tai netissä nimimerkin turvin toisiin? Vai onko vain tämä vaativa ja kiireinen nyky-yhteiskunta kasvattanut enemmän eri mt-ongelmista kärsiviä tai persoonallisuushäiriöisiä ihmisiä? Jokuhan tämmöiseen käytökseen on syynä,mutta mikä?
Näillä negatiivisilla ihmisillä on itsellään hirveän paha olla, ja he purkavat sitä toisiin ihmisiin ilkeilemällä. Toinen juttu on kateus, joka ilmenee siten, että mollataan toisia. Ja taitaapa siellä olla takana huono itsetuntokin.
Mutta miksi kaveerata sellaisten kanssa, jotka jättävät sinut ulkopuolelle? Mitä kavereita ne sellaiset ovat? Minä ainakin olen ihan tietoisesti ottanut etäisyyttä ihmisiin, jotka kohtelevat minua huonosti.Olen vaikka mieluummin yksin. Empaattisuutta tässä maailmassa kaivattaisiin!
vahvasti älykkyyden kanssa ja tietysti jokaisen yksilön henkilöhistorian kautta. Lapset joita on kohdeltu kaltoin, välinpitämättömästi tai muuten väärin, ovat aikuisina paskapäitä ellei ole tarpeeksi fiksu tajuamaan, ettei aikuisena halua olla ikinä kuten esim. se pahoinpitelijä isä. Niin se vaan menee että ne joille on annettu paljon, saa vielä enemmmän elämässä. Kaikki joilla on ollut hyvä rakastava koti, antavat ja saavat lähimmäisen rakkautta. Väliin mahtuu aina nämä idiootin tasolle jääneet "raukat." Ne karsiutuu kuitenkin jokaisen hyvän ihmisen elämästä pois ennenpitkää, joten ei kannata murehtia. Ja takasin pitää läksytää jos joku alkaa nenille hyppimään..... ehkä ne havahtuisi kasvamaan ihmisinä.
Luultavasti se on sitä kateutta ja huonoa itsetuntoa,miksi käyttäydytään ilkeästi.
"esimerkiksi juuri tuolla ihanassa naamakirjassa saan päälleni paskaa,riittää jos päivitän seinälleni tekstin "ihana päivä tänään",niin eikö joku jotain kommentoi negatiiviseen sävyyn. Kaveriporukassa yleensä minä olen se joka jätetään porukan ulkopuolelle."
Itse kommentoin tuolla naamakirjassa useinkin että ihana päivä tai työt kulkee hyvin tms. ja koskaan, ei koskaan kukaan ole kommentoinut negatiiviseti! Päinvastoin tykkäysnappula on niinä päivinä muilta ahkerasti käytössä. Eikä minua kukaan jätä porukassa ulkopuoliseksi... miksi jättäisi?
Eli katsottavana kaksi asiaa:
a.) olisiko tuossa porukassa jotka on sun "kavereita" jotain vikaa? ei kaikkien kanssa tarvi olla kaveri, ja sinä ja vain ja ainoastaan sinä määrität sen miten sua saa kohdella ja kenen kanssa olet. jos mulle joku alkaisi heittää kuraa naamakirjassa ja asiasta ei keskusteltaisi asiallisesti niin klikkaisin hänet kaveruuden ulkopuolelle heti ja estäisin hänet asetuksilla näkemästäkään minua enää siellä.
b.) miten itse käyttäydyt? onko sinussa jotain sellaista jota et itsekään tiedosta? ärsyttäisikö joku piirteesi muita ihmisiä tavattomasti? tätä kysyn siksi koska olen itse ollut joskus tiedostamattani mahdoton "jankkaaja" ja jäänyt asioihin kiinni ja jankuttanut niitä loputtomasti ja kantanut harteillani marttyyriviittaa. olin varmasti todella rasittava ja hankala itse sitä tiedostamatta ollenkaan.
Mars mars työterveyteen ja terppaa hankkimaan, ihan selvästi tarvitset enemmän itsetuntemusta ja rajatyöskentelyä! Hyvää matkaa, itsensä tuntemisen opettelu on palkitsevinta mitä maa päällään kantaa!
""opettele pitämään puolesi"
Eli juuri tämän kaltaisia kommentteja tarkoitan sillä negatiivisyydellä ja hyökkäävyydellä. Mikä näitä ihmisiä vaivaa,jotka eivät osaa keskustella/vastata/olla neutraalisti,kohteliaasti ja ystävällisesti? Onko todellakin ihmisillä nykyään niin pahaolla,että sitä puretaan joko kasvokkain tai netissä nimimerkin turvin toisiin? Vai onko vain tämä vaativa ja kiireinen nyky-yhteiskunta kasvattanut enemmän eri mt-ongelmista kärsiviä tai persoonallisuushäiriöisiä ihmisiä? Jokuhan tämmöiseen käytökseen on syynä,mutta mikä? "
c.) kenenkään kärsivällisyys ei riitä hyysäämään toista ihmistä, eikä tarvitsekaan. se kun sattuu olemaan ammattiauttajien hommia. Tuo kommentti TODELLAKAAN OLE NEGATIIVINEN TAI HYÖKKÄÄVÄ. Se totuus ja sinä et kuule sitä koska haluat puolustautua ja olla pienesti ja kivasti.
Lainaus kirjoittajalta Opettele pitämään puolesi:
"Opettele pitämään puolesi ja lopeta vinkuminen. Ihminen on laumaeläin ja laumassa surkimuksia simputetaan. Oma vikasi, jos olet surkimus. Toinen kategoria, joita inhotaan, ovat itseään oman paikkansa yläpuolelle korottavat eli ne itseään muita parempina pitävät. Taidat kuulua niihinkin - vai`?"
"opettele pitämään puolesi" ei sinänsä ole erityisen hyökkäävä sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta minkäänlaista ymmärtämystä se ei ap:ta kohtaa osoita. Loppu teksti onkin sitten täysin käsittämätöntä ja kertoo vain viestin kirjoittajasta itsestään ja hänen alhaisesta empatiakyvystään, ellei sitten alkoholi ole sumentanut ajatteukykyä.
nyt pyrkiä suojelemaan itseäsi paremmin. Sinun pitää ymmärtää ettet voi muuttaa maailmaa, mutta itseäsi voit suojella siinä maailmassa.
Ihan ensimmäiseksi pois ne suhteet joissa voit eniten pahoin. Pomo on tietenkin hankala tapaus, mutta yritä edes ottaa etäisyyttä häneen henkisellä tasolla.
Räkyttäjällä on vaikeaa omassa elämässään, eikä hän ole niin kehittynyt, että olisi löytänyt parempia keinoja purkaa pahoinvointiaan. Siksi hän räkyttää kuin huonosti kohdeltu, pelkoaan peittävä koira. Kiusaajia ei pidä kuitenkaan sääliä. Myöskään jonkun aiemmin ehdottama takaisin letkauttelu ei auta häntä "kasvamaan ihmisenä", vaan antaa hänelle aiheen uusiin hyökkäyksiin.
Ainoastaan elämä voi kehittää näitä ihmisiä ja yleensä kasvu tapahtuu hitaasti, vaikeiden kokemusten sekä syy-seuraus -suhteiden pohtimisen kautta. Läheskään jokaisella huonot eväät saaneella yksi elämä ei riitä henkiseen kehittymiseen, vaan pirullinen rankutus jatkuu vielä vanhainkodin kroonikko-osastollakin. Vika löytyy muista, vaikkapa heistä "jotka eivät osaa pitää puoliaan". Näin ilmeisesti siksi, että räkyttäjäihminen kokee elävänsä petolaumassa, jolloin ihmisyyden parhaat puolet jäävät hänelle tuntemattomiksi.
Ilkeistä ihmisistä kannattaa pyrkiä eroon, ellei voi jättää heitä omaan arvoonsa. Suhteista heihin ei ole iloa, vaan ne vievät energiaa. Jos pomolla on pissiä päässä, kannattaa luoda itselleen suunnitelma uuden työpaikan löytämiseksi. Mikäli kaveri toistuvasti nakkailee paskaa facebookissa tai muutoin, miksi jatkaa kaveruutta?
Monessa kirjoituksessa tullut hyviä pointteja. Ymmärrän kyllä kysymyksesi ja itse ajattelen niin että näillä vaikeilla ihmisllä on käytökseen omat syynsä kasvuympäristöstä lähtien. Mutta pääasia olisi pyrkiä itse siihen että löytäisi ympärilleen ihmisiä, joiden kanssa voi hyvin. On hyvä tietty miettiä omaa itseäänkin - usein asiat toistuvat elämässä, niin itsellänikin on ollut ja on varmaan edelleen tiedostamaton taipumus etsiä tietyntyyppisiä ihmisiä ympärilleen. Mikä juontuu omasta kasvuympäristöstä, eli vaikka tiedostan mikä itselleni on hyväksi, mitä kaipaan, kuitenkin ihmissuhteissa "törmään" usein samanlaisiin tyyppeihin. On ollut pitkä matka tiedostaa se, että itse valitsen näitä ihmisiä ympärilleni (tarkoitan ystävyyssuhteita), ja syy on siinäkin etten huomaa alussa niitä piirteitä, jotka myöhemmin aiheuttavat ongelmia.
Mutta elämä on keskeneräistä, uskon että on mahdollista opetella itse uudenlaista käyttäytymistapaa toisia ihmisiä kohtaan, esimerkiksi vaikka sitä itsensä puolustamista. Huom. tällä en ollenkaan syyllistä sinua, mutta ainoastaan omaa käyttäytymistä voi muuttaa. Pomoasi et voi vaihtaa, ellet irtisanoudu työstäsi, mutta ystävyys/tuttavuussuhteissa on mahdollista etsiä uutta ja opetella uudenlaista käyttäytymistapaa. - Kiusatuksi tuleminen on raskas komeus, ja jos sinulla on mahdollisuus työstää sitä terapiassa, niin rohkaisen siihen kyllä. Tuntuu että siitä voisi olla paljon hyötyä tulevaisuutta ajatellen.
Korjaan kirjoitusvirheeni; eli kiusaamisen yhteydessä tarkoitin raskasta kokemusta, en komeutta.
Komppaan tätä edellistä kirjoitusta.
Olen itsekin ihmetellyt ihmisten julmuutta, ja pikkuhiljaa pyrkinyt vetäytymään ihmisistä ja ihmissuhteista. Ymmärrän mm. miltä Pekka-Eric Auvisesta tuntui kun hän nosti kytkintä ihmiskunnasta ja kosti kylmäverisen julmuuden niin ikään kylmäverisyydellä. Ymmärrän, mutta en hyväksy.
Kun itse on riittävän monta kertaa joutunut julmuuden kohteeksi, on ollut pakko miettiä mikä on se signaali minkä annan ulospäin, mikä saa tietyntyyppiset ihmiset lähestymään minua. Tässä omasta listastani ykköskohta:
Kun joku juttu on päättynyt huonosti, ensimmäisenä "apua" ja "tukea" on tarjoamassa joku, joka ei itse saa mistään muualta ystävää. Hän kärkkyy niitä jotka eivät sillä hetkellä kehtaa/pysty torjumaan ketään. Toisin sanoen älä pelkää torjua ihmisiä, jotka lyöttäytyvät lähellesi vasta sitten kun olet saanut siipeesi. Oikeat ystävät ovat olleet lähellä jo paljon sitä ennen, tai tulevat vastaan myöhemmin. Julmuuteen taipuvaiset ihmiset hakevat "helppoa saalista", ja mikä onkaan helpompi saalis kuin siipirikko.
Kautta aikojen on ollut samallainen maailmanmeno. Mikään ei ole oikeastaan muuttunut, on vain tullut enemmän kehitystä ja rahaa. Tosin sitä kehitystä ei ole tullut ihmisille yhtään. Ihmiset ovat täysin samallaisia kuin ennenkin.
Ihmiset ovat välinpitämättömiä, itsekkäitä, yrittävät itse menestyä, polkea toisia-ja siten nousta itse parempaan arvostukseen ja asemaan, hyötyä, manipuloida, kiusata, juoruta, syrjiä, vahingoittaa jne.. lista on loputon. Itsekin olen miettinyt kuinka kamalan vaikeaa on oikeasti olla hyvätapainen kokoajan, edes ajattelematta kenestäkään pahaa. Se on todella vaikeaa, mutta kuinka helppoa on tehdä pahaa...se on taas todella helppoa.
Minuakin on syrjitty sekä kiusattu lapsuudessa, vieläkin on "mitätön" olo välillä, ja vaikeaa koittaa elää erilaisissa tilanteissa. Harmittaa ahdistus, sekä kun ei pääse ilkeitä ja masennuksen tartuttavia ihmisiä pakoon edes omassa asunnossa tai pikemminkin naapurustossa eikä missään. Työpaikalla sama juttu. Tosin olen antanut ihan ymmärtää sanolla että en halua olla parempaa kaveria niiden kanssa kestä en pidä, ja jotka eivät oikeasti pidä minusta.
Sulle annan neuvon, poista turhat kaverit facebookista, onko kaveri sellanen joka naljailee sun kirjotuksia? Mitä teet sellasilla omalla sivullas-et mitään.
Ja niinkuin muut jo neuvoivat, älä anna toisille niin suurta valtaa elämässäs, sano kiusaajille rohkeesti mitä mieltä oot. Ne jatkavat sitä, kun et tee mitään tai sano mitään..mutta kun sanot tilanne saattaa muuttua.
Oispa maailma parempi, minuakin ahdistaa niin elää tietäen kuinka kokoajan täytyy tehdä vaikka mitä selviytyäkseen henkisesti täällä..
".. olen miettinyt kuinka kamalan vaikeaa on oikeasti olla hyvätapainen kokoajan, edes ajattelematta kenestäkään pahaa. Se on todella vaikeaa, mutta kuinka helppoa on tehdä pahaa...se on taas todella helppoa"
Näinpä. Työpaikalla meno on niin kovaa, että hyvää käytöstä pidetään lähinnä typeryytenä. Myös johto tuntuu ajattelevan näin. Kovat arvot ja jokainen vastaa itsestään -mentaliteetti ovat talon tapa. Työntekijöissä on selkeästi kieroutuneita kiusaajia sekä tyyppejä, jotka kunnianhimonsa ajamina sekä irtisanomisten pelossa pelaavat samoja pelejä ja tekevät yhteistyötä häiriköiden kanssa. Tilanne on raaka. On rankkaa pujotella joukossa, kun haluaa vain hoitaa työnsä, eikä missään nimessä loukata ketään. Loogista on, että ei-peluri joutuu silmätikuksi. Kaikki haluavat osoittaa esimiehille, että koska tuo on niin lälly, ei se varmaan töitäänkään kykene hoitamaan. Hänet joutaa potkia pihalle seuraavaksi.
Haluaisin pois koko sopasta, mutta en tiedä millä sitten eläisin. Jos tämä on työelämää, minä en ole työkykyinen. En todellakaan halua kaveerata noiden hirmujen kanssa, mutta normaalisti haluan heitä kohdella - vaikka saankin usein paskaa silmille.