Kolme vuotta olen seurustellut avokkini kanssa ja reilun kaksi vuotta olemme asuneet yhdessä. Minua on toisesti alkanut ärsyttää erityisesti viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana se, kuinka kiinni mies on äidissään ja kuinka anoppi on koko ajan haukkumassa ja puuttumassa elämäämme ja jos se pelkästään avokistani olisikin kiinni, niin meidän leämämme pyörisi tasan anopin pillin mukaan.
Oli kyse sitten uuden tiskikoneen ostamisesta lomapaikan valitsemiseen, on avokin perustelut asialle "Äiti ei tykännyt olla tuolla" "Äidin mielestä tämä on paras merkki" "Äidin mielestä tuolla on hyvää palvelua" "Äidin mielestä tuo kestää"
Jopa meidän päiväpeittomme väri voisi häiritä häntä ja joka ainoa kerta avokkini vakuuttelee äidilleen kuinka meidän ptiäisi hänen omasta mielestään ostaa himmeämmän värinen päiväpeitto. Mutta ei tässä mitään niin kauan kuin se pysyisi päiväpeitoissa.
Mutta kun meidän pitäisi jo hankkia lapsiakin sen takia, että anopin mielestä olisi sopiva ajankohta.
Ja varokaakin mimmoinen ilmiriita on asunnossamme pystyssä, jos emme käykään yhdessä anopilla ainakin kahta tai kolmea kertaa viikossa. Muuten hän tuntee olonsa yksinäiseksi ja hän tulee surulliseksi.
Kuukausi sitten lähdin tarkoituksella aikaisemmin töistä ja soitin miehelleni että hänen ei tarvitse käydä kaupassa, kun tulee töistä kotiin sillä minulla on hänelle yllätys. Hän sanoi tulevansa suoraan kotiin. No minä tein ruokaa ja laittauduin. Halusin viettää romanttisen aterian ja illan. Odotin, odotin ja odotin, kunnes mies tulee kaksi tuntia myöhemmin kotiin kuin hänen olisi pitänyt olla, istahtaa sohvalle, avaa television ja snaoo tyynenä, ettei hänelle maistu ruoka, kun söi jo äitinsä luona. No riitahan siitä tuli.
Hän pyysi anteeksi, mutta ei ymmärtänyt, kun kieltäydyin puhumasta paljon mitään. Minä loukkaannuin. Minusta tuntuu jatkuvasti että miehen äiti menee minun edelleni ja hänen mielipiteensä ovat paljon tärkeämpiä kuin minun mielipiteeni.
Rakastan avokkiani, mutten tiedä kuinka kauan jaksan tälläistä. En voi sietää hänen äitiään. Hänen isänsä ja tämän nykyinen vaimo ovat ihan mukavia, mutta mieheni ei halua käydä heillä kovin usein, yllätys yllätys, sen takia että hänen äitinsä ei pitäisi siitä. Olen ehdottanut muuttoa hieman kauemmas, mutta sekään ei käy. Olen yrittänyt puhua miehelleni mutta tuntuu ettei hän tajua miltä minusta tuntuu ja mihin tilanne on menossa.
Olen epätoivoinen
Mies kiinni äidissään
56
6483
Vastaukset
- niinpä niin..
Pahalta kuulostaa. Olen itse elänyt nelikymppisen kanssa, joka oli niin kiinni äidissään, ettei tosikaan. Äiti soitti illalla ja aamulla aikaisin ja päivällä, kun olimme lomalla. Sekaantui joka asiaan ja mieheni kävi ruikuttamassa hänelle kun meille tuli riitaa. Katkaisin lopulta välit anoppiin kokonaan. En voinut käsittää, että riitojakin selvitteli kysymättä toiselta osapuolelta mitään tai että yleensä otti mitään kantaa kun mieheni meni ruikuttamaan äidilleen. Niinhän siinä lopulta kävi, että kaikkinainen arvostus meni miestäkin kohtaan ja ero tuli.
Mielestäni voisit kyllä yrittää selvittää tilannetta miehesi kanssa ja yrittää hänet saada tajuamaan tilanne, että aikuinen ei enää äitiä tarvitse joka asian päättämiseen. - taina12
kauhea..sanon suoraan, kysys mieheltäsi, sinä vai äiti...älä herran tähden katso tuota, järkyttävää,
minä en kestäisi. - pojat miehiksi
on vielä äidissään kiinni. Miehesi äiti tekee kaikkensa jotta saa pidettyä poikansa talutusnuorassaan. Miehesi äiti pelkää jäädä yksin ja siksi takertuu poikaansa. Luultavasti miehesi vanhempien avioero on ollut yksi tekijä tuon riippuvuussuhteen muodostumiseen. Jos miehesi on ollut lapsi sen tapahduttua.
Tarvitsette ammattiapua tuohon tilanteeseen. Suhteenne hajoaa jos alat yksin normalisoimaan elämäänne.
Seuraavaksi kun miehesi sanoo mistä hänen äitinsä pitää tai ajattelee niin pyydä miestäsi sanomaan mitä HÄN on mieltä ja ajattelee. Ihan joka ikinen kerta kun alkaa äidistään puhumaan. Ehdota parisuhdeterapiaa miehellesi.
Itse äitinä minua kauhistuttaa miehesi kaltaiset äiti-poika suhteet. Miten joku äiti voi tehdä lapsestaan itsestään riippuvaisen ihmisen. Viedä sillä tavoin mahdollisuuden täysipainoiseen elämään.
Kyllä sitä äitiä voi käydä tapaamassa aina silloin tällöin mutta useita kertoja viikossa on liika. Itse en kestäisi sellaista ravaamista jälkikasvultani. - jpofhmjpfmf
Anopille vaan nappi otsaan prkel..
- MMMMMMies
Nykyajan naista oikein riivaa,huono itsetunto vai mistä johtuu tuo että miehellä ei saisi olla hyviä suhteita äitiinsä tai muihin sukulaisiin. Mua ei ainakaan haittaa pätkääkään että naisella on hyvät ja läheiset välit omiin vanhempiinsa ja yhteyttä pidetään vaikka päivittäin..
Jos naiset saisi päättää niin elämä olisi sellaista että kaikki asuu omissa kopperoissaan yksin ja valittaa yksinäisyyttä.- mk
Olla hyvät vanhempiin mutta ei täysi-ikäisen ihmisen tartte ottaa enää äidin mielipiteitä huomioon että käykö hän isänsä luona vai se on itse päätettävä mitä haluaa ja mitä ei. Alkuperäisen kirjoituksesta näkee että hänellä ei ole omia mielipiteitä vaan äitinsä on kasvattanut hänet niin että ei ole koskaan saanut omaa tahtoa läpitte ja kysyy kaikkea tyhmää äidiltään kuten vaikka lomapaikan valinta ja eihän se äidille kuulu missä täysi-ikäinen lapsi lomailee eikä sitä tarvitse edes ilmoittaa vanhemmilleen kun on muuttanut kotoaan pois ja silloin tehdään niinkuin itse halutaan ja jätetään omien vanhempien mielipiteet omaan arvoonsa ja ne menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Alkuperäisen kirjoituksen mukaan mies ei osaa päättää omista asioistaan ja on niin lapsellinen että tyhmyyksissään kysyy asioita äidiltään kun ei ole opetetuu päättämään itse omista asioistaan. Jälkeläiset tehdään silloin kun pariskunta päättää ja se ei kuulu pariskunnan vanhemmille ollenkaan. Se on sitä itsenäisyyttä ja aikuisuutta että jätetään niin vanhukset rauhaan ja ne jättävät myös lapsensa parisuhteet rauhaan ja niin edelleen. Alkuperäisen naisen påitäisi laittaa rajat anopille jos mies ei pysty tai muttaa tarpeeksi kauas läheisriippuvaisesta äidistään niin tulisi rauha taloon tai sitten on ero edessä jos mies ei osaa itsenäistyä nopeasti.
- sorrettu
mk kirjoitti:
Olla hyvät vanhempiin mutta ei täysi-ikäisen ihmisen tartte ottaa enää äidin mielipiteitä huomioon että käykö hän isänsä luona vai se on itse päätettävä mitä haluaa ja mitä ei. Alkuperäisen kirjoituksesta näkee että hänellä ei ole omia mielipiteitä vaan äitinsä on kasvattanut hänet niin että ei ole koskaan saanut omaa tahtoa läpitte ja kysyy kaikkea tyhmää äidiltään kuten vaikka lomapaikan valinta ja eihän se äidille kuulu missä täysi-ikäinen lapsi lomailee eikä sitä tarvitse edes ilmoittaa vanhemmilleen kun on muuttanut kotoaan pois ja silloin tehdään niinkuin itse halutaan ja jätetään omien vanhempien mielipiteet omaan arvoonsa ja ne menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Alkuperäisen kirjoituksen mukaan mies ei osaa päättää omista asioistaan ja on niin lapsellinen että tyhmyyksissään kysyy asioita äidiltään kun ei ole opetetuu päättämään itse omista asioistaan. Jälkeläiset tehdään silloin kun pariskunta päättää ja se ei kuulu pariskunnan vanhemmille ollenkaan. Se on sitä itsenäisyyttä ja aikuisuutta että jätetään niin vanhukset rauhaan ja ne jättävät myös lapsensa parisuhteet rauhaan ja niin edelleen. Alkuperäisen naisen påitäisi laittaa rajat anopille jos mies ei pysty tai muttaa tarpeeksi kauas läheisriippuvaisesta äidistään niin tulisi rauha taloon tai sitten on ero edessä jos mies ei osaa itsenäistyä nopeasti.
Neuvoni on, etta naytat kunnioitusta miehesi aita kohtaan, AINA, ethan asiaa voi muuttaa, aiti on aiti ja aina pysyy. Vaan se etta on kasvattanut pojastaan nain hameenhelmasta riippuvaiseksi, on hanen syytaan.
Kun seuraavan kerran keskustelette omista perheeseenne liittyvista asioista, sano kauniisti mutta topakasti miehellesi, etta tama asia koskee meita kahta, ja haluaisit sinakin paattaa jotain, kotihan ja elama on teidan kahden, ei kolmen. Se etta anoppisi asuu yksin (avioero takana) ei asiaa auta, han nyt riippuu pojassaan paljon kiinni, kun ei muutakaan ole. Onko toivoa etta han viela loytaisi miehen (ei siis poikaasi) elamaansa ?
Itse vahan samassa asemassa, en kuitenkaan noin hankalassa kuin sina olet. Hymyilen aina, nyokkailen vaan en puhu, ja teen mita haluan jalkeenpain.
Sinulla on oikeus omaan elamaasi, ja ensi kerralla kun miehesi vastaa "aiti tykkaisi..." sano ettei aitinsa ole paikalla etka haluakaan hanen mielipidettaan, vaan oman aviomiehesi.
Kutsu anoppisi vierailulle, ole kohtelias, laita vaikka selloteippia suun sivuun etta pysyy hymy paikoillaan, yrita opetella rakastamaan hanta sellaisena kuin on, vaan pida silti oikeuksistasi kiinni.
Voisithan ostaa esim kauniin uuden poytaliinan, tai sangynpeitteen, ja suurella aanella kehua kuinka kauan sita etsit, ja kuinka taydellisesti se sopii kotiisi. Odota sitten kommenttia. Jos se on negatiivinen, pamauta etta TE molemmat siita pidatte ja se riittaa. - Mausteinen
Mukavahan se,jos ja kun on läheiset välit vanhempiin, mutta pitää sitä olla omakin elämä. Miks pitää vanhalle äitille kertoa kaikki yksityisasiatkin? Sitä en ymmärrä??? Ja se vanha äiti olis voinut antaa sitä rakkautta ja läheisyyttä silloin äitinmaitossa, mutta kuin ei ollut aika ja niin pojasta kasvokin tunnevammainen!
Ei minulla tule edes mieleen joka päivä oma äiti(olen 50v.) enkä toivoo, että minä olisin omilla lapsilla mielessä joka päivä! Kiva soitta, vaikka kerran viikossa ja kertoa kuuluumisiä, mutta toki, lapset saa soitta aina, kuin siltä tuntuu!
Sinä sanot, että jos Naiset sais päättää - jaajaah, jos minä saisin päättää niin toivoisin tosiaan, että kaikilla olis ne läheiset ja lämpöiset välit ja ne anopit(myös anoppi) voisi suhtautua miniään samalla tavalla läheisesti ja lämpöisesti!
Mutta useisti olen ajattellut, että ainakaan minä en koskaan enää saa välejä läheiseksi, miehen äitin kans. Hän on aina pitänyt mua vieraana ihmisenä ja käyttänyt minun kiltteytta väärin! - oho!
Alistuminen äidin tahtoon vielä aikuisiälläkin on sinusta merkki "hyvistä ja läheisistä väleistä".
Minusta sellaisessa äiti-lapsisuhteessa on pahasti vikaa. Aikuisiällä lapsella todellakin pitäisi olla jo omiakin mielipiteitä asioista. En ole huomannut miesporukoissakaan oikeasti arvostettavan tuota mammanpokamaisuutta. Kyllä miehet vähän vinosti hymyillen kaveriporukan mammanpoikiin suhtautuvat. - _nainentodella_
sanoo kuin että nai mutsias!
- mk
oho! kirjoitti:
Alistuminen äidin tahtoon vielä aikuisiälläkin on sinusta merkki "hyvistä ja läheisistä väleistä".
Minusta sellaisessa äiti-lapsisuhteessa on pahasti vikaa. Aikuisiällä lapsella todellakin pitäisi olla jo omiakin mielipiteitä asioista. En ole huomannut miesporukoissakaan oikeasti arvostettavan tuota mammanpokamaisuutta. Kyllä miehet vähän vinosti hymyillen kaveriporukan mammanpoikiin suhtautuvat.Mihellä murrosikä vielä tulematta kun vanhempien käskyjä tottelee ja aikuisen henkilön on pystyttävä tekmään elämsä päätökset itse eikä kysyä venhemmiltaan tai äidiltään mittän. Mitä sitten että äiti e itykkää jos poika käy isällään ja mitä se äidille kuuluu missä täysi-ikäinen lapsi käy ja ei kaikkeatarvitse kertoa ulkopuolisille.
- muistakaa toisianne
oikein.Suomessa oikein kehutaan kuinka itsenäisiä ollaan.Muutetaan keskenkasvuisena kotoa pois ja joka ei muuta on heti ivan kohteena kuinka on mamman poika.Kuitenkin suomessa muita maita enemmän itsemurhia joissa syynä yksinäisyys.
Tämä koskee myös vanhoja ihmisiä jotka jää yksin kun perhe kaikkoaa omille teilleen,eivätkä enää muista vanhempiaan.
Jos vielä tullut ero tai kuoleman kautta menettänyt puolisonsa,on yksinäisyys vielä kovempi.
On helppo tuomita ihmisiä kun ei tunneta,mutta on väärin että kukaan ulkopuolinen yrittää estää läheisen suhteen omiin vanhempiinsa.Nuorilla on tulevaisuus,mutta koskaan ei tiedä milloin menettää vanhempansa.Jos nainen kieltää miestään pitämästä yhteyttä omaiseensa,se on tosi harmillista.Kukaan ei tiedä kuinka kauan suhde kestää mutta vanhemmat ei unohda omaa lastaan koskaan,toivottavsti ei pojat ja tytötkään vanhempiaan niinkauan kun heidät saa pitää tässä elämässä. - Hyvien lasten äiti
muistakaa toisianne kirjoitti:
oikein.Suomessa oikein kehutaan kuinka itsenäisiä ollaan.Muutetaan keskenkasvuisena kotoa pois ja joka ei muuta on heti ivan kohteena kuinka on mamman poika.Kuitenkin suomessa muita maita enemmän itsemurhia joissa syynä yksinäisyys.
Tämä koskee myös vanhoja ihmisiä jotka jää yksin kun perhe kaikkoaa omille teilleen,eivätkä enää muista vanhempiaan.
Jos vielä tullut ero tai kuoleman kautta menettänyt puolisonsa,on yksinäisyys vielä kovempi.
On helppo tuomita ihmisiä kun ei tunneta,mutta on väärin että kukaan ulkopuolinen yrittää estää läheisen suhteen omiin vanhempiinsa.Nuorilla on tulevaisuus,mutta koskaan ei tiedä milloin menettää vanhempansa.Jos nainen kieltää miestään pitämästä yhteyttä omaiseensa,se on tosi harmillista.Kukaan ei tiedä kuinka kauan suhde kestää mutta vanhemmat ei unohda omaa lastaan koskaan,toivottavsti ei pojat ja tytötkään vanhempiaan niinkauan kun heidät saa pitää tässä elämässä." perhe kaikkoaa omille teilleen,eivätkä enää muista vanhempiaan." Siitähän tässä ei lainkaan ole kysymys.
" on väärin että kukaan ulkopuolinen yrittää estää läheisen suhteen omiin vanhempiinsa" Eipä tässä siitäkään ole lainkaan kysymys.
" nainen kieltää miestään pitämästä yhteyttä omaiseensa" Eipä ole kysymys tästäkään.
" vanhemmat ei unohda omaa lastaan koskaan" Ei tietenkään, mutta tämä nyt ei kuulu millään tavoin tähän yhteyteen.
Miksi tahallasi vääristelet toisten sanomisia? Onko ajattelu- ja tunnekapasiteettisi todella niin vähäinen, että näet vain kaksi vaihtoehtoa: Joko aloittajan kertoman, pahasti sairaan äiti-poika-suhteen tai totaalisen hylkäämisen ja välirikon?
Minusta näyttää siltä, että olet lähiaikoina menettänyt jonkun läheisesi ja nyt kieriskelet katumuksessa ja tunnontuskissa, kun välit eivät olleet kunnossa. Kirjoituksestasi on jo vuosi aikaa, toivottavasti olet toipunut, jos arvaukseni osui oikeaan. - maminp
mk kirjoitti:
Olla hyvät vanhempiin mutta ei täysi-ikäisen ihmisen tartte ottaa enää äidin mielipiteitä huomioon että käykö hän isänsä luona vai se on itse päätettävä mitä haluaa ja mitä ei. Alkuperäisen kirjoituksesta näkee että hänellä ei ole omia mielipiteitä vaan äitinsä on kasvattanut hänet niin että ei ole koskaan saanut omaa tahtoa läpitte ja kysyy kaikkea tyhmää äidiltään kuten vaikka lomapaikan valinta ja eihän se äidille kuulu missä täysi-ikäinen lapsi lomailee eikä sitä tarvitse edes ilmoittaa vanhemmilleen kun on muuttanut kotoaan pois ja silloin tehdään niinkuin itse halutaan ja jätetään omien vanhempien mielipiteet omaan arvoonsa ja ne menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Alkuperäisen kirjoituksen mukaan mies ei osaa päättää omista asioistaan ja on niin lapsellinen että tyhmyyksissään kysyy asioita äidiltään kun ei ole opetetuu päättämään itse omista asioistaan. Jälkeläiset tehdään silloin kun pariskunta päättää ja se ei kuulu pariskunnan vanhemmille ollenkaan. Se on sitä itsenäisyyttä ja aikuisuutta että jätetään niin vanhukset rauhaan ja ne jättävät myös lapsensa parisuhteet rauhaan ja niin edelleen. Alkuperäisen naisen påitäisi laittaa rajat anopille jos mies ei pysty tai muttaa tarpeeksi kauas läheisriippuvaisesta äidistään niin tulisi rauha taloon tai sitten on ero edessä jos mies ei osaa itsenäistyä nopeasti.
Ei se mies muutu. Minunkin mieheni ajattelee äitinsä kanssa samalla tavalla kaikista asioista. Heillä on kummallinen tarve hakea yhteenkuuluvaisuutta siten, että kaikesta ollaan samaa mieltä.
Riidan tullessa parisuhdekeskustelut käydään äidin ja pojan kesken, minulle on mykkää. Muutama vuosi sitten meni makuuhuoneeseen, lukitsi oven ja soitti äidilleen.
PS Olemme eroamassa. Ei päässyt äidistään irti. Alkoi mennä tosi pitkälle se minun ulkopuolisuuteni tässä liitossa.
- yxmuzi
kai liitossanne miehelläsikin oikeus mielipiteisiinsä? Vaikka ne olisivatkin äidiltä perittyjä?
Vai onko niin, että sinun mielipiteesi ovat mielestäsi ne ainoat oikeat? - kauris1977
Kyselisin että onkos sun mies mahdollisesti horoskooppimerkiltään rapu???
- epätoivoinen nainen
Kiitos vastanneille!
Mieheni tosiaan oli vasta lapsi, kun hänen vanhempansa erosivat. Siitä erosta en ole paljon muuta kuullut, paitsi sen, kuinka väärin avomieheni isä kohteli hänen äitiään ja kuinka äiti kärsi erosta ja äiti puhuu vielä yli kahdenkymmenen vuoden kuluttua tästä tapahtumasta ex-aviomiehestään sinä paskiaisena ja törkimyksenä.
En oikein minäkään usko, että tässä on kyse mistään normaalista äiti-poika suhteesta.
Kuka muka normaalin äiti-suhteen omistama mies voi sanoa että äiti ja hän soittelevat kumpikin toisilleen neljä viisikin kertaa päivässä ja käy melkein joka toinen päivä kylässä äidillään? Tai että äiti puuttuu joka asiaan ja äiti on aina ratkomassa riitojaan?
Päivä päivältä ja viikko viikolta tilanne on aina yhtä mahdottomampi, sillä tuntuu, että tuo kammottava nainen puuttuu elämäämme aina vain enemmän ja enemmän. Mies menee hänelle tilittämään riidoistamme, hänen mielestään on vain reilua, että kun hän pitää kaksi viikkoa lomaa, niin tottakai me menemme kahdeksi viikoksi äidin kanssa mökille.- lkköklkökök
se on ihan normaalia ainakin muualla kuin suomessa ja maaseudulla varsinkin yleistä.
Suomeen on pesiytynyt näköjään kaikki hulluus varsinkin kaupunkeihin..
Eilen tuli mielenkiintoinen ohjelma taiteilija Osmo Rauhalasta,hän eli koko elämänsä äitinsä kanssa äidin kuolemaan saakka,lisäksi siinä asui vaimo ja lapset eikä siinä ollut mitään ihmeellistä..
Tuntuu että suurin osa ihmisistä on nykyään kusipää narsisteja jotka ajattelee vain omaa napaa. - myös sängyssä?
Liika on kuitenkin liikaa koska parisuhde tarkoittaa kahden kauppaa ja kolmannelle korvapuustia, nyt näyttää käyneen niin että puoliso on tässä suhteessa liikaa.
- oma napa
lkköklkökök kirjoitti:
se on ihan normaalia ainakin muualla kuin suomessa ja maaseudulla varsinkin yleistä.
Suomeen on pesiytynyt näköjään kaikki hulluus varsinkin kaupunkeihin..
Eilen tuli mielenkiintoinen ohjelma taiteilija Osmo Rauhalasta,hän eli koko elämänsä äitinsä kanssa äidin kuolemaan saakka,lisäksi siinä asui vaimo ja lapset eikä siinä ollut mitään ihmeellistä..
Tuntuu että suurin osa ihmisistä on nykyään kusipää narsisteja jotka ajattelee vain omaa napaa.sellainen äiti juuri tuijota omaa napaansa joka on kasvattanut poikansa läheisriippuvaisen?
Sellainen äiti on juuri narsisti.
Maaseudulla yleistä tilallisilla jo ihan sen takia että perintönä tila kulkee. Ei sieltä vanhuksia ajeta pois. Kyse on käytännöllisyydestä.
Maaseudulta löytynee myös paljon niitä äideistään riippuvaisia peräkammarinpoikia ilman hoidettavaa tilaakin.
Kaupungeista löytynee myös niitä peräkammarin poikia. - .
Älä lähde sinne mökille, vaan anna äidin ja pojan mennä kaksistaan.
Itse ainakin jättäytisin pois kaikista mahdollisista "pakkolomista" anopin seurassa. Menkööt kaksistaan kun kerran ovat niin kiinni toisissaan. Luultavimmin etäisyyden otto johtaisi pikkuhiljaa luopumiseen koko "parisuhteesta" (joka tässä tapauksessa tarkoittaa kolmoissuhdetta). - mk
Itsekkin käyn äitini mäkillä mutta emme ole siellä yhtä aikaa koska elintapa erilainen eli kun äitini laitta lounasta niin minä aamupalaa. Itse en aikuisena viitti kuunnella kun sanotaan että taasko sitä kaljaa juodaan niin ei usko kun sanon että täytin -78 vuonna 18v ja siitä saakka olen ottanut kun siltä tuntuu. Lomalla varsinkin kattelen tv myöhään ja kun vanhukset tuppaa menemään klo22 nukkumaan niin ei siitä mitään tule. Lapset mökillä omalla ajalla ja vanhukset omaan aikaan niin hyv tulee. Ei se mökillä kivää ole naida paukauttaa aamutimaan kun toisen puolison vanhempi on samaan aikaan mökillä että silleen.
- grow up
Ap lle. Saman kokeneena: mene itseesi, miestäsi et voi muuttaa, mutta itseäsi kyllä. Mieti mikä sinussa sai sinut valitsemaan kumppanin, joka ei kykene olemaan sinun miehesi, sinun kumppanisi?
Eli et auta itseäsi pohtimalla niitä kahta. Koko homman ydin on, että miksi menit kimppaan tuon kaverin kanssa? Menit kimppaan kaverin kanssa, joka ei kykene olemaan mies parisuhteessa. (Taatusti on seksipuolellakin ongelmia. Äidistään kiinni pitävä mies on korvien välissä alle murrosikäinen, tiirailee taatusti tyttöjä, ei naisia eikä sinua.)
Jätä tämä mies kasvamaan aikuiseksi tai sitten jäämään mamin pojaksi.
- raisa-mummi
No , olen kokemuksen myötä tietoinen tuosta sidonnaisuudesta.
Muita et voi muuttaa , kestää voit , kauanko jaksat. Älä ainakaan vielä tee tuohon soppaan lasta, jos yhtä pahalta näyttää.
Anoppisi vaikuttaa narsistiselta ihmiseltä , joka manipuloinnillaan tuhoaa etenkin poikansa elämän, hänhän on täysi tossukka .
Neuvoni, muuta hetkeksi miettimään asiaa muualle , se on taloudellisesti mahdollista , se ei saa olla syy.
Ota jokin muu asunto ja ota vaikka ½ v miettimisaikaa, se on sen suhteen lyhyt aika, että eläisit " helvetissä " lopun elämääsi.
Tuo aika näyttää, mitä itse haluat , mitä miehesi haluaa .. älä painosta , älä tolkuta itsellesi , kuinka häntä rakastat .. vaan katso totuutta silmiin .
Oikea rakkaus ei ole tuollaista, seksi pitää laittaa tauolle , kyllä sitä elää tuon ajan ilmankin , etkä kertaakaan lankea miehesi kanssa intiimiin puuhiin .
Muista, ketään ei pidetä väkisin, jos on mennäkseen, ei ole sinun arvoisesi .
Puhun kokemuksesta, olisipa vain minuakin joku auttanut neuvoillaan, vaan ei ollut tätä nettiä.
Ole itsekäs , ota kontaktia ystäviisi , mutta älä jauha asioitasi kaikkien kanssa, ota mieluummin vaikka perheasian neuvottelukeskuksesta joku , jonka kanssa jutella.
Ystäville ei näitä kannata jutella, puhu muusta ja nauti heidän seurastaan. Tiedät , että kun jollekin uskoudut sen tietää koko kylä ja puukkoa käännetään selkäsi takana.
voimia sinulle , ole urhea ja keskity vain itseesi , se kannattaa..Olen samaa mieltä. Tämä tarina haiskahtaa pahalle. Raisa-mummi antoi hyviä ohjeita.
Et ole vielä naimisissa. Älä mene ennen kuin tilanne selkeytyy. Tämä on klassinen tilanne, jossa anopille pitäisi tehdä selvät rajat. Oletko ihan varma, että jaksat tätä tulevaisuudessa? Minusta olet vaikeuksissa jo nyt.
Ei tarvitse valita äidin ja vaimon välitä: vaimo on ykkönen. Minulla on kaksi poikaa ja teen heille sen sitten kun aika on, ihan selväksi. Minuun ei jäädä vaimon kustannuksella roikkumaan!!!Minä en mitään mammanpoikia kasvata heidän vaimoilleen! "Mies luopukoon isästään ja äidistään ja liittyköön vaimoonsa." Tulee suuria vaikeuksia, ellei anoppi tajua tätä.
Olen samaa mieltä: muuta omillesi ja mieti asiaa. Keskustele ammattiauttajan kanssa. Perheasian neuvottelukeskus on hyvä.
- vapauskin
Oli lähes samanlainen vaimo ,joka juorusi Äitilleen kaikki asiat.. Kerran kun olin vaimoni kanssa
rakastelemassa ,niin anoppi tuli omilla avaimilla sisään ja makkariin katsomaan ,ja tokaisi ettei sovi
tähän aikaan päivästä rakastella vaikkakin on iltavuoro.. Kysyin hältä keittiössä ,miten hän pääsi sisään
hän kertoi teettäneensä varaavaimen vaimoni luvalla kerroin hälle ,että luovuta se avain minulle
koska sinä et sitä tarvi..Pitkin hampain hän luovutti avaimen..Kerroin vaimolle ,että nyt katkaiset napanuoran
joko äitiisi tai minuun.. Kerroin vaimolle ,että olet 35v ja on aika alkaa ajattelemaan itsekseen..
Pitkän koulutuksen päätteeksi vaimoni oppi tavat ,mutta minä en ole tervetullut anoppilaan.. Olen
laskenut ,että pienempi paha on jos en pääse kylään kuin ,että anoppi puuttuu joka asiaan.. - Hankkiudu eroon
Kannattaako roikkua tuollaisessa reppanassa, joka on ensisijaisesti äitinsä poika?
- Blond77
... nosta se kissa pöydälle ja puhu miehellesi suoraan asiasta Itsellä anoppi joka tultuaan jätetyksi vielä 20 vuoden takaa muistelee ex miestään haukkumalla juopoksi ja ripustautuu "poikiin" . Tahtoisi edelleen meidän käyvän kylässä 2x viikossa, sama koskee toista "poikaa" perheineen. Anoppi heittäytyy tekosairaaksi, tai häneltä hajoaa jotakin todella "tärkeää" Tämä tapahtuu yleensä silloin kun meillä suunnitteilla jotakin yhteistä perheen kesken. Siinä vaiheessa alkaa se puhelimella pommittaminen sitten..
Miehen tulee pystyä sanomaan äidlleen ystävällisesti "Ei nyt, sovitaan joku muu kerta", ja sama pitää pystyä sanomaan vaimolleen Vaimon tulee kylläkin ymmärtää anopin olevan miehelleen tärkeän,eikä liikaa ripustautua tai määräillä miestään jolla on se omakin tahto. Mutta jos kaikki on anopin määräämää, niin anoppi ja poika keskenään sinne terapeutille.. Miniä voi olla mukana kertomassa missä mättää.. - 77blondi
Blond77 kirjoitti:
... nosta se kissa pöydälle ja puhu miehellesi suoraan asiasta Itsellä anoppi joka tultuaan jätetyksi vielä 20 vuoden takaa muistelee ex miestään haukkumalla juopoksi ja ripustautuu "poikiin" . Tahtoisi edelleen meidän käyvän kylässä 2x viikossa, sama koskee toista "poikaa" perheineen. Anoppi heittäytyy tekosairaaksi, tai häneltä hajoaa jotakin todella "tärkeää" Tämä tapahtuu yleensä silloin kun meillä suunnitteilla jotakin yhteistä perheen kesken. Siinä vaiheessa alkaa se puhelimella pommittaminen sitten..
Miehen tulee pystyä sanomaan äidlleen ystävällisesti "Ei nyt, sovitaan joku muu kerta", ja sama pitää pystyä sanomaan vaimolleen Vaimon tulee kylläkin ymmärtää anopin olevan miehelleen tärkeän,eikä liikaa ripustautua tai määräillä miestään jolla on se omakin tahto. Mutta jos kaikki on anopin määräämää, niin anoppi ja poika keskenään sinne terapeutille.. Miniä voi olla mukana kertomassa missä mättää..Minkä värinen kissa?
- eronnut...
juttua, mulla oli samanlainen äitiriippuvainen mies, hänen äiti tuli meidän huusholliin jopa määrään taulun paikat. Riitaahan siitä tuli kun halusin ne eri paikkaan ja mies oli aina äitinsä puolella.
Anoppi ei koskaan hyväksynyt minua, ensinnäkin olin liian köyhistä oloista ja liian vähän koulutettu.
Pojalle kyllä kelpasin, anopilleni en koskaan, aina hänen mielestään tein kaiken väärin ja olin väärässä hänen tapansa oli se oikea ja mieskin oli sitä mieltä et äiti on oikeassa. Meidän liitossa oli aina kolme.
Mies kun teki päätöksiä niin niihin piti hakea anopin siunaus,minun mielipidettäni ei välillä kysytty lainkaan.
Anoppia piti käydä katsomassa kaksi-kolme kertaa viikossa ja jos missasi jonkun kerran, niin sitte anoppi syyllisti poikansa ja valitti ettei välitetä. Anoppi oli leski ja poika hänen ainoa poikansa oli hänellä tytärkin ,mutta sen kanssa anoppi tappeli alvariinsa, kun se ei tehny niikö anoppi sano.
Olin 18v kun avioiduin ja jotenki sitte mukauduin siihen kuvioon, kunnes keski-ikäisenä erosin kuviosta, kun ex mieheni löysi uuden naisen, josta anoppikin tykkäsi.
No tästä on jo aikaa ja exanoppini elää vielä 80v ja on voimissaan meidän lapset välillä kertoo kuinka heidän isoäitinsä heitäkin koittaa määrätä. Anoppi tarvitsee nyt harrastuksen ja se on tietenkin UUSI sulho,jota hänellä ei tietenkään ole. Kun uusi miesystävä saa ajatukset myllertämään,niin te saatte olla rauhassa. Kannattaa kokeilla.
- Liina Anniina
Sinuna minä veisin miehen muutamaksi vuodeksi kotiinsa reipastumaan ja kasvamaan.
Äiti/poika -suhde on selvästi kieroutunut! äiti pitää epätoivoisesti kiinni ainoasta valopilkustaan. Tässä on kyse elämästä ja kuolemasta ja pitkästä aikahistoriasta. Äiti elää poikansa kautta ja pojalle, siinä hänen elämänsä tarkoitus.
Miehesi tulisi saada ikään kuin herätys ja uudestisyntyminen huomaamaan oma tilansa.
Näin ollen siihen on vielä kosolti matkaa.
Laske kuinka kauan aiot tuhlata aikaa ja mieti kannattaako alkaa taistella yhdestä miehenrääpäleestä joka itsekin pitää kiinni napanuorasta tiukasti. Lopputulostahan ei tiedä, irtoaako käsiote napanuorasta koskaan.
Suuttumuksesi on terve reaktio. Pistä vakavaan harkintaan suhteen jatkuminen.- Apua!!!
Hei epätoivoinen nainen. Meillä on ihan sama ongelma! Olemme olleet yhdessä myös kolme vuotta, mutta edelleen anoppi sekaantuu elämäämme jatkuvasti. Joka viikonloppu pitäisi käydä miehen vanhempien luona, mutta minä haluaisin joskus olla ihan rauhassa kun arkipäivät ovat niin kiireisiä. Ja joka kerta kun mies menee yksin ihmettelee anoppi missäs minä olen ja onko meillä nyt sitten riitaa... Anoppi pitää poikaansa täydellisenä eikä koskaan usko tämän tehneen mitään väärää. Eli joka kerta kun meillä on riita jostakin, se on minun vikani! Anopilla on aina omat mielipiteensä siitä, miten meidän pitäisi remontoida, tai mihin pitäisi matkustaa tai missä pitäisi asua. Ja hän myös ajoittain uhkailee sillä, että jos ikinäkään menemme naimisiin, niin anopin pitää sitten olla paikalla, tai muuten.... Me kun miehemme kanssa haluaisimme mennä naimisiin ulkomailla ihan kahdestaan. Tekisi mieli sanoa sille harakalle että kas kun poikasi ei ole sinun kanssasi naimisiin menossa, vaan minun kanssani!!!! Jos se lehmä aikoo olla paikalla, niin minä kieltäydyn naimasta ketään!!! On hienoa, jos äidillä ja pojalla on hyvät välit, mutta äiti ei kyllä saisi manipuloida poikansa elämää tällä tavalla, ihan kamalaa! Tuolla käyttäytymisellä hän estää poikaansa olemasta onnellinen.
- jotain tapoja
Apua!!! kirjoitti:
Hei epätoivoinen nainen. Meillä on ihan sama ongelma! Olemme olleet yhdessä myös kolme vuotta, mutta edelleen anoppi sekaantuu elämäämme jatkuvasti. Joka viikonloppu pitäisi käydä miehen vanhempien luona, mutta minä haluaisin joskus olla ihan rauhassa kun arkipäivät ovat niin kiireisiä. Ja joka kerta kun mies menee yksin ihmettelee anoppi missäs minä olen ja onko meillä nyt sitten riitaa... Anoppi pitää poikaansa täydellisenä eikä koskaan usko tämän tehneen mitään väärää. Eli joka kerta kun meillä on riita jostakin, se on minun vikani! Anopilla on aina omat mielipiteensä siitä, miten meidän pitäisi remontoida, tai mihin pitäisi matkustaa tai missä pitäisi asua. Ja hän myös ajoittain uhkailee sillä, että jos ikinäkään menemme naimisiin, niin anopin pitää sitten olla paikalla, tai muuten.... Me kun miehemme kanssa haluaisimme mennä naimisiin ulkomailla ihan kahdestaan. Tekisi mieli sanoa sille harakalle että kas kun poikasi ei ole sinun kanssasi naimisiin menossa, vaan minun kanssani!!!! Jos se lehmä aikoo olla paikalla, niin minä kieltäydyn naimasta ketään!!! On hienoa, jos äidillä ja pojalla on hyvät välit, mutta äiti ei kyllä saisi manipuloida poikansa elämää tällä tavalla, ihan kamalaa! Tuolla käyttäytymisellä hän estää poikaansa olemasta onnellinen.
Sinähän se fiksu nainen olet.Haukut jo nyt anoppiasi harakaksi ja lehmäksi.Ei ihme jos anoppi yrittää suojella poikaansa sinulta,jos olet kieleltäsi ja eleeltäsi noin käyttäytyvä.
On väärin nimitellä ja haukkua puolisonsa vanhempia,he eivät ole sinulle rakkaita mutta poikakaverillesi ovat.
Onko se nyt ihme jos äiti haluaa olla lapsensa häissä,varsinkin jos vielä ainoa lapsensa.
oletko itse käyttäytynyt kohteliaasti ja pyytänyt tulevaa anoppiasi päivälliselle tai yleensä käymään kyläilemässä.Jos sinä näytät vihasi,ei se asiaa paranna.Asetat vain poikakaverisi ikävään väliin.
Haukkumalla et voita mitään,keskustelemalla asiasta saa parannusta aikaan.Mutta muistaa pitää että veri on vettä sakeampaa,,kohteliaisuutta pitää löytyä. - jos kus
Apua!!! kirjoitti:
Hei epätoivoinen nainen. Meillä on ihan sama ongelma! Olemme olleet yhdessä myös kolme vuotta, mutta edelleen anoppi sekaantuu elämäämme jatkuvasti. Joka viikonloppu pitäisi käydä miehen vanhempien luona, mutta minä haluaisin joskus olla ihan rauhassa kun arkipäivät ovat niin kiireisiä. Ja joka kerta kun mies menee yksin ihmettelee anoppi missäs minä olen ja onko meillä nyt sitten riitaa... Anoppi pitää poikaansa täydellisenä eikä koskaan usko tämän tehneen mitään väärää. Eli joka kerta kun meillä on riita jostakin, se on minun vikani! Anopilla on aina omat mielipiteensä siitä, miten meidän pitäisi remontoida, tai mihin pitäisi matkustaa tai missä pitäisi asua. Ja hän myös ajoittain uhkailee sillä, että jos ikinäkään menemme naimisiin, niin anopin pitää sitten olla paikalla, tai muuten.... Me kun miehemme kanssa haluaisimme mennä naimisiin ulkomailla ihan kahdestaan. Tekisi mieli sanoa sille harakalle että kas kun poikasi ei ole sinun kanssasi naimisiin menossa, vaan minun kanssani!!!! Jos se lehmä aikoo olla paikalla, niin minä kieltäydyn naimasta ketään!!! On hienoa, jos äidillä ja pojalla on hyvät välit, mutta äiti ei kyllä saisi manipuloida poikansa elämää tällä tavalla, ihan kamalaa! Tuolla käyttäytymisellä hän estää poikaansa olemasta onnellinen.
Ei hän ole sinun anoppi,tuleva ehkä joskus jos menette naimisiin.
- _kokenusta_
tllasen miehen mitä pikimmiten. Olen kokeut tuota ja pahempaa.
Naikoon mutsiansa! - pööö.-..
Mulla on taas eri näkökulma, olen äidin poika. Vaikka olen koittanut jo 3 vuotta aktiivisesti päästä eroon äidistä ja rukoillut, niin en vain pääse pois. Kärsin tietoisesti tästä tilanteesta, eikä eroon pääsemiseen vaikuta mikään mitä teen.
Olen tietoinen siitä että pikkuhiljaa olen menettänyt sosiaaliset kontaktit ja mahdollisuudet naissuhteissiin, koska en pääse äidistä eroon.
Hän ikäänkuin manipuloi minut sairaaksi jos koitan päästä eroon. Ja väittää jopa ylimieliseksi, jos yritän tulla toimeen muiden ihmisten kanssa.
Lopulta ainut keino on alistuminen tilanteeseen. Koska ei mikään mahti maailmassa minua auta, eikä ketään kiinnosta auttaa. On jokaisen miehen oma asia erota äidistään. Minulla tuo on tehty mahdottomaksi, koska äiti ja jopa hänen uusi miesystävä manipuloi minua ja tieten tahtoisesti tuhoaa itseluottamuksen jotta ei pääsisi pois.- mk
Pääset pois kun laitat äitiäsi kunnolla turpaan että joutuu sairaalaan paikattavaksi ja sinulla pitää ola se oma tahto ja muuta työn perässä tarpeeksi kauas ja osoite ja puhelin saliseksi.
- Parempi vaihtoehto?
Muuta välittömästi pois, mieluummin toiselle paikkakunnalle!
Ja ala rakentaa omaa, itsenäistä elämääsi.
Älä kerro äidillesi ennakkoon aikeistasi, voit jättää kirjeen pöydälle lähtiessäsi.
Pystyt siihen kyllä, jos haluat tarpeeksi! - 1+10
Vuokraa asunto (kertomatta äidillesi) ja muuta siihen vaan yllättäen. Sinulla on siihen täysi oikeus aikuisena ihmisenä. Sinua ilmeisesti haukutaan ja syyllistetään äitisi taholta, mutta voit kuitenkin paremmin ilman sitä huonoa energiaa mikä kotonasi on nyt. Tuhoat elämäsi jos jäät äitisi luo. Kukaan nainen ei kauaa jaksa katsella mamman luona asuvaa vaikka mies olisi miten ihana, kokemusta on. Voimia!!
- mitäpä jos
Muuta kauemmaksi,vaihda paikkakuntaa.Ei ne joka päivä ovelle tule kun matkaa tarpeeksi.
Kun tilanne rauhoittuu,voit palata takaisin jos siltä tuntuu.
Ei siinä muu auta,kuin näytät että olet jo iso poika.
Minulla myös poikia,mutta en jaksa elää heidän elämää,ikää kun tulee haluaa keskittyä jo omaan rauhaan ja tekemisiin.
Tsemppiä!
- Neuvoa pukkaa
Aika moisen riesan otit itsellesi kun valitsit miehealun joka on
kovin riippuvainen naisväen toiveista.Sinun tapauksessa äidistään.
Sellainenkin asia on mahdollista mikäli asiat kulkevat vaimo-poikamies-
äiti rataa teidän keskenäistenkin ongelmien käsittely hämärtyy .
Tästä syntyy hyvä anoppipiikki jonka laskuun voi huitaista omatkin
ongelmat jotka jäävät ratkomatta.
Aina jos perheestä löytyy syyllinen jota syyllistää omat ongelmat jäävät taka-
alalle tai syypää löytyy helposti sieltä missä muutenkin on jo valmiiksi
paikattavaa.
Ratkaisun paikka siirtäisin ongelman perheneuvojille joilla on parempi
kyky nähdä anopin piikki teidän suhteessanne Samaten he voivat valaista
myös teidän omaa osuuttanne suhteen rapautuessa paikoilleen. - selvät säännöt
Ainakin puhu asiasta miehen kanssa niin perusteellisesti että hän ymmärtää miltä sinusta tuntuu ja mitä haluat asialle tehdä. Sehän ei haittaa että äitiä tavataan usein, mutta äidille ei pidä antaa mitään päätösvaltaa asioihinne. Ei pidä kertoa hänelle ihan kaikkea, eikä tarvitse noudattaa hänen toiveitaan ja neuvojaan. Äidille ei tarvitse perustella eikä puolustella päätöksiänne myöskään. Kun määrittelette noihin raameihin selkeät rajat, niin äidin tapaileminen ei haittaa suhdettanne.
- an---oppi
Sano nyt hyvä ihminen sille miehellesi että jos hän aikoo olla sinun kanssasi yhdessä niin silloin pitää suunnitella asiat yhdessä, ja anopilla ei pitäisi olla siihen mitään asiaa olla mukana.
Itse olen anoppi ja ei kyllä tulisi mieleenikään mennä sekaamaan poikani avioliittoon sillä hän ja hänen rouvansa osaavat tehdä elämänsä ihan hyväksi ilman minun sanomisiani tai minun valitsemiani verhoja tai sängynpeittoja. Sinun miehesi täytyy ymmärtää että lapsuus on takana ja että se on nyt hän ja sinä jotka elätte yhdessä, ja anopilla on taas oma elämänsä omine suunnitelmineen omassa kodissaan.
Monta kertaa muuttaminen on aika hyvä keino tälläiseen vieroittamiseen
Itselläni oli nuorena sama asia OMAN äitini kanssa joka halusi hoitaa meidän asioita mme vaan silloin minä selitin hänelle itse että kun olen aikuinen ihminen niin jos otan askeleen avioliittoon niin siihen liittoon kuuluu vaan kaksi, ei siis äitikin. - mk
Kun on muttanut lapsuuden kotoa pois niin 2-4 kuukauden välein käydöään ja sanoppa miehellesi etttä missä on hänen oma tahtonsa eikä tehdä niinkuin äiti sanoon ja miehelläsi on jäänyt murrosikä elämättä kun ei voi aikuisenä aidilleen sanoa etttei kiinosta kylässä käydä kuin kerran tai 5 kertaa vuodessa. Se on hyvä kun vanhemppiin on se 200 km etäisyytta niin eivät ole liian lähellä.
- Aikuinen vauva
Minä neuvoisin etä puhalla heti peli poikki! Ajattele tulevaisuuttasi, miten anoppisi käyttäytyisi sitten kun teillä on lapsia? Entä sitten kun anoppisi alkaa olla vanha ja raihnainen, kenenkä puoleen hän sitten kääntyy? Sinäkö hoidat vielä häntäkin, koska hän ilmiselvästi osaa manipuloida ihmisiä. Nyt viimeistään sinun on alettava elää miehesi kanssa omaa elämää, ilman kolmatta pyörää. Se onnistuu kun sanot mielipiteesi napakasti anopillesi, vaikka hän pahoittaisi mielensä. Kertakaikkiaan jos mikään konsti ei tepsi, sinä voit säikäyttää miehesi. Sanot vaan että nyt loppui tämä peli ja valitse toinen meistä. Ole rohkea, se kannattaa! Tsemppiä.
- Irti äidistä
Pojan äiti ei ole vielä aikuistunut eikä voi irrottautua poikakullastaan.
Se ei hyvää tiedä tulevalle elämällenne, joten kannattaisi joko muuttaa kauemmaksi tai sitten miettiä, kannattaako jatkaa yhdessäoloa.
Äidistä on tulossa teille kolmas pyörä.
Onneksi jo olet sen jo huomaamassa. - Tai,.tai
Mikäli tosissaan on kyse puolison aikuistumisen puutteesta.
Anopin sulkemisella pois saadaan sama ongelma esiin
kypsyyttä vaativissa pariskunnan keskeisissä ongelmissa. - narsistin uhri....
Meillä on ollut sama tilanne ja paljon pahemmaksi muuttui kun lapsia siunaantui. Nyt anopilla on porttikielto meille eikä saa olla lasten kanssa missään tekemisissä...ja syy siihen on se että anoppi alkoi manipuloida lapsia ja syöttää heille valheita.
itse kestän vaikka mitä paskaa niskaani mutta jos lapset vedetään mukaan niin siihen loppuu kaikki kanssakäyminen. - tätä samaa
kuusi vuotta mammanpojan kanssa ja hermot aina vaan kireämmällä.
kaikissa asioissa on tärkeintä, ettei äiti vaan pahoita mieltään. vanhaa ihmistä ei voi kuulemma muuttaa. ja hyvävoimainen anoppi jatkaa tungetteluaan. ihmettelen itsekin välillä, miten hyvin hallitsen hermoni.
olisi pitänyt ottaa ajoissa jalat alle, kun vielä ehti. kunnioitus miestä kohtaan on mennyt täysin. - JK
VAI IIN
- Nössöilyä
Olen ajautumassa tähän samaan tilanteeseen. Vanha äiti tärkeämpi ja rakkaampi keski-ikäiselle mammanpojalle kuin kihlattu.... Kun tietäis, mitä tekis.
- mk
Nössöilyä kirjoitti:
Olen ajautumassa tähän samaan tilanteeseen. Vanha äiti tärkeämpi ja rakkaampi keski-ikäiselle mammanpojalle kuin kihlattu.... Kun tietäis, mitä tekis.
Yksi hyvä tapa on että kun seuraavan kerran sekiä haluaa niin sanot että ei äitisi hoida sitäkään puolta ja se ero on äidillä ja ja pojalla että oman anisen kanssa sekstaillaa mutta ei äidin kanssa. Ihmettelen aikuisia ihmisiä jotka eivät ole lapsena saaneet tarpeekseen vanhempien määräilystä ja sitten kun tulee 18v mittäriin voi sanoa että määräily loppu tähän ja piste.
- Nössöilyä
Mitäpä tässä... Oma henkinen kestävyys rakoilee. Olen paha ja sietämätön ja pojalla on totaalinen kielto päällä olla minun kanssani missään tekemisissä. Vahvasti pitää kiinni. Pitäisikö minun päästää irti? Kaikesta tulevasta tuskasta ja yksinäisyydestä huolimatta?
- jaksaminen vähissä
Sattumalta löysin tämän vanhan kirjoituksen.. itselläni ollut jo vuosikausia sama tilanne miehen äidin kanssa ja nyt olen vihdoin ja viimein saanut tarpeekseni. Mieheni ei millään ymmärrä ja haukkuu minua, saa nähdä miten käy päättyykö suhteemme tähän. Nuorena minua jo varoiteltiin mutta ajattelin suhteemme olevan meille molemmille kuitenkin tärkeintä. Kokemuksia-neuvoja kuinka saisin miehelleni selitettyä asiat että hän lopultakin ymmärtäisi minua? Myöntää kyllä äitinsä luonteen mutta hänen mielestään minun täytyisi vaan hyväksyä asiat näin.
- eroon päässyt
Kuule minäkin elin kaksi vuotta tälläisessä suhteessa ja nyt siitä tuli loppu ihan hiljattain. Kaikki meni ihan hyvin kun olen antanut miehen mennä äitinsä tahdon mukaan, mutta kun minä sitten aloin haluta yhteistä kotia niin aina se se sama virsi että mihin äiti voi sitten tarvittaessa mennä yöpymään jos tilanne niin vaatii kun matkaa oli enemmän asioille jne. Äiti sitten muutti vanhana ja sairaana omakotitaloon vuokralle n. 80 km päähän pojasta ja ei suostunut lähemmäksi palveluita tulemaan , vaikka joka viikko hoitoja vaatii ja poika sitten halusi pitää oman asuntonsa jotta äiti voi tarpeen mukaan olla yökylässä vaikka olin monta kertaa sanonut että äiti olisi tervetullut meidän yhteiseenkin kotiin. Äiti ei vaan halunnut tulla edes kylään ja häntä ei voinut pakottaa siihen. No sitten kävimme katsomassa erästä ihanaa taloa jossa pihalla poika jo mietti että voisiko äiti tarpeen tullen yöpyä piharakenneuksessa johon jälleen sanoin että ei sinun äidin tarvitse yöpyä missään piharakennuksessa kun sisälläkin tilaa on, mutta poika taas sanoi että ei äitiä voi pakottaa. No olimme kummatkin innostuneita talon ostamisesta ja mies jätti tarjouksen. Mutta seuraavana päivänä hän oli luonani hikinorot valuen ja kalpea kuin haamu ja olin juuri tullut kotiin ja luulin että hän vähintään oli jotain kohtausta saamassa ja kysyin että mikä nyt on on. Hän sitten ilmoitti että ei voi lähteä tähän mukaan ja että hän peruu tarjouksen kun äiti oli niin järkyttynyt meidän talo ostosta ja sitten meillä laskeutui lähes kuukauden hiljaisuus ja nyt tuli ero. Lastakin oltiin ajateltu tehdä mutta yhtäkkiä sänkyhommatkin muuttui sellaseksi että juur ennen menkkojen alkua tai juur niiden jälkeen ja sitten meni kaksi kuukautta ja neljä jne. Äitee oli laskenut senkin että kannattaa sillon olla niin ei tule lasta ei ja hänellä pysyy kotiorja joka tekee kaiken ja kuuntelee itkuvirret ja maksattaa vielä elämisenkin. Mulle riitti! Toivon sulle kaikkea hyvää ja jaksamista siinä suhteessa. Sairaasti riippuvainen anoppi on mikä on vaikka voissa paistas ja miehellä ei ole munaa olla mies vaan marjanpoimija.Kaikkein eniten mua huvittaa itseni että annoin tilanteen mennä näin ja en ajatellut omaa parastani aikasemmin, mutta toista kun rakastaa niin sitä ajattelee että kyllä ne asiat vielä järjestyy, mutta mä ainakin petin itseäni pahemman kerran.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.35088781 Eurolla 35 euroa, 1.5x minimikerroin, 0x kierrätys ja minimitalletus vain 5e!
Noniin nyt pamahti sitten VB:ltä älyttömän kova tarjous ensitallettajille. Euron panoksella 35 euroa jos kokkishown voit12581Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill692358- 1791955
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161542Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91401- 1121347
Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181841328RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j601310Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j421227