Ja aluksi mukavaa kesän odotusta kaikille !
Olen lukenut tätä palstaa tiiviisti sen jälkeen, kun itse päädyin aborttiin. Minulle se tehtiin rv 17. Päätös oli vaikea ja surullinen, mutta emme olleet rakkani kanssa vielä valmiita perheen perustamiseen.Olen 21-vuotias ja hän 23-vuotias. Söin muuten e-pillereitä, ja tulin raskaaksi.
Abortti oli kivulias kokemus, kun se tehtiin lääkkeillä, jotka laitettiin emättimeen ja lääkkeet avasivat kohdun suun ja sikiö ja istukka syntyisvät 12 h jälkeen ensimmäisten lääkkeiden. Seur.aamuna oli vielä jälkikaavinta nukutuksessa.
Se oli elämäni tähän asti vaikein päätös, mutta jokatapauksessa tuntui oikealta. Abortista on nyt vasta kuukausi aikaa, mutta mielestäni olen hienosti selviytynyt ja voin hyvin.
Haluaisin vain kysyä, että te pariskunnat jotka olette päätyneet aborttiin, muuttiko se teidän seksielämäänne sen jälkeen ? Millä tavalla ?
Tottakaihan se vaikuttaa ainakin heti abortin jälkeen muutamia viikkoja, kun tulee jälkivuotoa ym. mutta niinkuin pidemmällä tähtäimellä...
Minusta tuntuu, ettei seksi enää tunnu yhtä hyvälle kuin ennen...ihan kuin emätin olisi hiukan "löystynyt"...kuulostaa varmaan jonkun mielestä että "no huh huh", mutta haluaisin tietää, onko jollakin muullakin ollut vastaavia...?! Kiitokset etukäteen ja vointeja jokaiseille ! Aurinkoa !
Olen lukenut tätä palstaa tiiviisti sen jälkeen, kun itse päädyin aborttiin. Minulle se tehtiin rv 17. Päätös oli vaikea ja surullinen, mutta emme olleet rakkani kanssa vielä valmiita perheen perustamiseen.Olen 21-vuotias ja hän 23-vuotias. Söin muuten e-pillereitä, ja tulin raskaaksi.
Abortti oli kivulias kokemus, kun se tehtiin lääkkeillä, jotka laitettiin emättimeen ja lääkkeet avasivat kohdun suun ja sikiö ja istukka syntyisvät 12 h jälkeen ensimmäisten lääkkeiden. Seur.aamuna oli vielä jälkikaavinta nukutuksessa.
Se oli elämäni tähän asti vaikein päätös, mutta jokatapauksessa tuntui oikealta. Abortista on nyt vasta kuukausi aikaa, mutta mielestäni olen hienosti selviytynyt ja voin hyvin.
Haluaisin vain kysyä, että te pariskunnat jotka olette päätyneet aborttiin, muuttiko se teidän seksielämäänne sen jälkeen ? Millä tavalla ?
Tottakaihan se vaikuttaa ainakin heti abortin jälkeen muutamia viikkoja, kun tulee jälkivuotoa ym. mutta niinkuin pidemmällä tähtäimellä...
Minusta tuntuu, ettei seksi enää tunnu yhtä hyvälle kuin ennen...ihan kuin emätin olisi hiukan "löystynyt"...kuulostaa varmaan jonkun mielestä että "no huh huh", mutta haluaisin tietää, onko jollakin muullakin ollut vastaavia...?! Kiitokset etukäteen ja vointeja jokaiseille ! Aurinkoa !
Vastaukset 21
Vanhimmat
ei vaikuttanut seksielämään millään tapaa,... ne ekat pari viikkoa piti tosiaan olla vuodon ja tulehdusriskien vuoksi ilman, mutta sen jälkeen kaikki taas normaalia.
Meillä yhteiselämä loppui samana päivänä. Jätin naisen, joka teki abortin vastoin tahtoani.
Seksi ei olisi voinut enää edes pilkahtaa mielessä.
Kiva lukea, että on olemassa miehiä isolla M:llä ja selkärangan omaavia sellaisia. Joku tolkku tässä maailmassakin pitää olla! Toivon sinulle naista, joka on arvoisesi:)
Ai, lapsentekoautomaattinako nainen saa arvon? Hyvänen aika, palaa tälle vuosisadalle.
Kyllä sinä voit sanoa naisellesi että kannappa siinä 9kk lasta mahassasi koska ei siitä mitään harmia ole et joudu kärsimään aamupahoinvoinnistä ym... Etkö yhtään ajatellut että naisesi ei ollut valmis kantamaan 9kk lasta mahassaan ja vielä huolehtimaan siitä n.18 vuotta? Kyllä naisella on oikeus päättää haluaako kantaa lasta 9kk mahassaan ja synnyttää sitten että miehet eivät voi sanoa siihen mitään! Koska miehellä se on niin helppoa, entäpä jos sinä joutuisit kantamaan 9kk koko ajan kasvavaa vauvaa mahassasi ja sitten vielä tehdä se kivulias synnytys mieti olisiko se mukavaa ja varsinkin jos et olisi siihen valmis! Et tainnut miettiä mitään ennen kuin jätit naisesi...
AI.... mies on sitten vasta mies kun jättää naisensa kun tämä on tehnyt abortin? juuri silloinhan nainen sitä tukea tarvitsee.
tommonen selkäpangaton oliohan toi on eikä mies, jos ei kerta pysty kunnioittamaan naisen mielipidettä niin nainen ei ole ton miehen arvonen, ja sitä paitsi eiköhän se ole se nainen joka sen lapsen sisällään kantaa 9kk, synnyttää, hoitaa ja imettää...
me ei täällä suomessa eletä missään kehitysmaassa jossa naisen asema on mitä on.
ja naiselle kuuluu oikeus päättää mitä omalla kropallaan tekee...
kyllähän paikat voivat tuntua varsinkin aluksi vähän löysemmiltä kun kuitenkin olet synnyttänyt melko ison sikiön. kun sait tietää olevasi raskaana niin mistä sait tukea ja tietoa? mietin, että eikö tuntunut pahalta nähdä vauva kuolleena? kun on kuitenkin itse aiheuttanut sen kuoleman. miten pystyit aborttiin kun raskaus oli ehtinyt jo pitkälle? kai kuitenkin tiesit kuinka iso sikiö on? miten miehesi reagoi syntyneeseen sikiöön tai sinä itse? en tarkoita loukkauksena näitä kysymyksiä vaan kysyn kun olen itse miettinyt näitä asioita ja tuntenut niin eri tavalla raskauden. haluaisin ymmärtää
Juu, eli ensinnäkkin, ei haittaa vaikka heitikin muutaman kysymyksen, en ottanut loukkauksena :)
Sain kuulla olevani raskaana maaliskuun puolessa välissä ja oma rakas, oma äiti sekä sairaalahenkilökunta kaikki tukivat minua sekä myös elämänkumppaniani todella hyvin ! Tieto omasta raskaudestani tuli yllätyksenä, joskin helmikuun menkat jäivät pois, mutta en sillion vielä osannut arvata, että olisi juuri raskaudesta kyse, kun minulla ei ollut pahoinvointia tms.Mutta ultrasta selvisi, että olin 16 vkolla. Kun näin sen pienen sikiön siinä ultrakuvassa, repesin ensin täysin itkemään , oma kulta ja hoitajat tukivat kokoajan ja sanoin, että haluamma ottaa aikalisän ja mietimme sitä jatkoa ja sitä, että tehdäänkö keskeytystä sittenkään, mutta kun emme ole valmiita, niin emme ole...olemme olleet vasta puoli vuotta yhdessä, parisuhdettakin joutuu vielä rakentamaan jne.
Kun sikiö ja istukka syntyivät ( syntyivät puolenyön aikoihin ), en nähnyt sikiötä, enkä olisi halunnutkaan. Jälkeenpäin kysyin hoitajalta, näkikö hän oliko sikiö tyttö vai poika, mutta ei hän ollut katsonut sitä, ja parempi niin. Se oli henkisesti todella tuskaisaa, mutta olimme tehneet päätöksemme. Tottakai mieskin koki sen prosessin todella surulliseksi, varsinkin, kun haluamme tulevaisuudessa vielä lapsia, mutta sopiva aika ei ole vielä. Kysyit vielä, tiesinkö sikiön koon, niin kyllä tiesin suurinpiirtein, kun se tuli ultrassa ilmi...
Aborttipäätös oli tosiaan vaikea, varsinkin, kun viikkoja oli 17, kun abortti tehtiin. Mutta nyt on vain jatkettava elämää eteenpäin, vaikka tuskimpa se mielestä koskaan unohtuu...hmm...
Olet näköjään minun kanssani samanikäinen ja sinulla taitaa olla lapsikin, onko jo vanhakin?:)
Kaikkea hyvää sinnepäin:)
meillä on 8kk ikäinen poika.
voit pohtia tekosiasi myös tältä kannalta : http://www.mttu.com/abort-pics/
niin ja eikö suomessa laki kiellä yli 12 viikkoisen abortoinnin?
Olet niin hyväntuulinen että tuskinpa tästäkään loukkaannut, miten te sitten tuon lain kiersitte?
Olet varmasti oikein ylpeä itsestäsi kun olet tehnyt suuren päätöksen..kaltaisesi tappaja hirviöt kuuluisi vankilaan. ei ketään ole valmis äidiksi sillä hetkellä kun raskaudesta kuulee siihen kypsytään pikkuhiljaa ääliö
Olen joskus miettinyt, että mitäs sitten, jollei huomaakaan raskauttaan ajoissa. Miten helposti erikoisluvan saa? Olen kuullut, että Ruotsissa olisi väljemmät rajat, pitääköhän paikkansa? Vai pitääkö lähteä jonnekin Venäjälle puoskaroitavaksi, huh!
Työkaveri lähtee kohdunpoistoon, lääketieteellisistä syistä. Tuli mieleeni, että olisikohan se ratkaisu, tehdäänkö kohdunpoistoja hillittömän raskaudenpelon vuoksi? Pelko on erityinen, sillä tehokkaan hormonaalisen ehkäisyn (luotettavuus kuten steriloinnissa) vuoksi kuukautiset ovat hyvin epäsäännölliset.
abortin saa 12 raskausviikon jälkeen todella painaviin syihin vedoten. Tässä tapauksessa se suotu, koska luotettavinta käytössä olevaa ehkäisyä on käytetty (ja joo joo pidättyvyys se parhain on, tiedetään). Muistaakseni vkolle 24 on mahdollisuus abortti saada, mutta 20 viikon jälkeen tarvitaan oikeusturvakeskukselta lupa jne. Ja syyn täytyy olla todella painava, kuten äidin mahdollinen kuolema tms. Eli ei tuo 12 vkoa ole mikään ehdoton.
öööö....
katoin kuvat mutta ei hetkauttanu....
minkä takia niitä sikiöitä oli muuten sullottu purkkeihin niissä kuvissa??
onkohan niillä jotain epämuodostumia tai sairauksia joita sitten tutkitaan myöhemmin?
IDIOOTTI...
abortti ei ole murha, koska aborttia ei kielletä laissa!!!!
kukaan ei aborttia huvikseen tee!!!
Eli tuskin olivat ihan tavallisii abortoituja. Suurella todennäkösyydellä niiden epämuodostumia (?) tutkitaan ja siinä syy, miks ne on abortoitu. Ja kun Suomessa asiat ei oo samal taval kun jossain kauko-idän maissa, siel ehkä saakin abortoida vanhempii sikiötä ilman erityistä syytä.
Ei ne Suomes normaalisti abortoidut näytä tolta. Osahan noista oli melkeen sen ikäsiä, et ois voinu viel pelastaa, elvyttää jotenki, eli EI ihan 12 viikkosia! Miks niilt joiltai muuten oli katkottu päät? Dramatian lisäämiseks??
Ei hetkauttanu kuvat muakaan koska tiiän, et Suomes asiat ei toimi noin.
Ikävää, että tällainen " ääliö" on tännekin haukkumaan tullut! Kaikkea hyvää Sinulle neiti kevät ja aurinkoista kevään jatkoa! Olet varmasti tehnyt parhaan mahdollisen ratkaisun!!
Kiitokset sydämeni pohjasta pienestä tuestasi !
En jaksa edes kommentoida noitten mielipiteitä...
Laki ei kiellä yli 12 rv jälkeistä aborttia !
sattuisitko tietämään riittääkö suomen vankiloissa tilat meille?
En tuomitse sinua, mutta en kyllä ymmärrä ratkaisuasi.
Ensinnäkin se, että kirjoitin tuon jutun mahd.lyhyesti ja ytimekkäästi, niin eihän se koko kuvaa asiasta oikein kerro...mutta kiitos mielipiteestäsi...