Olen sairastanut n. 6 vuotta jonkinlaista syöishäiriötä. Kaikki alkoi laihdutuksesta.Olin päättänyt että jos painan yli 60kg olen läski(?),pituutta minulla on 177cm. Liikuin todella paljon enkä syönnyt kun korkeintaan puolikkaan omenan päivässä. Tottakai laihduin hyvin nopeasti lyhyessä ajassa,mutta vointi ei ollut mikään hääppöne. Kun muutin omilleni söin edelleen todella vähän ja liikuin. Jos välillä sorruin syömään enemmän kuin olin päättänyt tai sitten jtn kielettyä otin yliannostuksen ulostuslääkettä. Lopulta jäin siihen sitten koukkuun ja oli pakko joka päivä saada sitä,vaikka en ollut syönnyt mitään.
Näin jatkui melko pitkään,ja vointini oli tosi huono, vaikka ehkä jollain sairaalla tavalla olinkin onnellinen. Sitten sairastuin vakavasti ja tajusin että tämän on pakko loputtava. Pystyin lopettamaan melkein kokonaan ulostuslääkkeet,mutta ihan normaalisti en pystyny ja halunnut syödä.
Nyt asun mieheni kanssa yhdessä ja edelleenkin pyrin syömään joka päivä alle 300 kaloria ja liikun säännöllisesti. Tällä hetkellä mieheni on intissä joten minun on paljon helpompi pitää kiinni tavoitteestani. Mutta aina kun hän tulee lomille sorrun ahmimaan.Yleensä sunnuntaina kun muutenkin ahdistaa kun tietää että kohta rakas joutuu taas lähtemään. Kun olen saattanut mieheni pysäkille käyn kaupan kautta ja ostan älyttömiä määriä ruokaa ja syön itseni ihan kipeäksi! Olen käyttänyt myös monta vuotta pillereitä jotka pitäisi estää rasvan ja hiilihydraattien imeytymisen,tuskin auttavat mutta niihin jää kuitenkin koukkun. En pysty enään yhtään oksentamaan koska heti tulee sydänoireita,joten syön tosi vähän viikolla ja liikun paljon. Yleensä maanantaina tyhjennän vielä suolen,vaikka eihän se tietenkään enään mitään auta...
Olen lueskellut aika paljon syömishäiriöistä, mutta silti en osaa sanoa että mikä syömishäiriö minulla on?osaisiko joku fiksumpi sanoa=)?
Näin jatkui melko pitkään,ja vointini oli tosi huono, vaikka ehkä jollain sairaalla tavalla olinkin onnellinen. Sitten sairastuin vakavasti ja tajusin että tämän on pakko loputtava. Pystyin lopettamaan melkein kokonaan ulostuslääkkeet,mutta ihan normaalisti en pystyny ja halunnut syödä.
Nyt asun mieheni kanssa yhdessä ja edelleenkin pyrin syömään joka päivä alle 300 kaloria ja liikun säännöllisesti. Tällä hetkellä mieheni on intissä joten minun on paljon helpompi pitää kiinni tavoitteestani. Mutta aina kun hän tulee lomille sorrun ahmimaan.Yleensä sunnuntaina kun muutenkin ahdistaa kun tietää että kohta rakas joutuu taas lähtemään. Kun olen saattanut mieheni pysäkille käyn kaupan kautta ja ostan älyttömiä määriä ruokaa ja syön itseni ihan kipeäksi! Olen käyttänyt myös monta vuotta pillereitä jotka pitäisi estää rasvan ja hiilihydraattien imeytymisen,tuskin auttavat mutta niihin jää kuitenkin koukkun. En pysty enään yhtään oksentamaan koska heti tulee sydänoireita,joten syön tosi vähän viikolla ja liikun paljon. Yleensä maanantaina tyhjennän vielä suolen,vaikka eihän se tietenkään enään mitään auta...
Olen lueskellut aika paljon syömishäiriöistä, mutta silti en osaa sanoa että mikä syömishäiriö minulla on?osaisiko joku fiksumpi sanoa=)?
Vastaukset 3
Vanhimmat
lääkkeitä on jotka estävät rasvan JA hiilihydraattien imeytymisen? Sellaisia ei ole olemassakaan, tai siis huuhaapillereitä nyt kaupitellaan
Varaa aika lääkäristä
Anoreksia tai EDNOS. Joka tapauksessa olisi hyvä jos hakisit apua syömishäiriöösi tai olet suuressa riskissä kuolla sairautesi takia.
bulimareksia/bulireksia