Etsin tilastoja Ruotsista ja löytyi sivu
http://www.skolverket.se/sb/d/1638/a/19638
ja sieltä kohta "Innehåll - Språkstudier", josta aukeni Excel-taulukko täynnä lukuja. Tulkitsin niitä seuraavasti:
1) Kaikki oppilaat Ruotsissa lukevat ruotsia (ja osa myös kotikieltä lisäksi) sekä englantia.
2) Toista vierasta kieltä ("moderna språk") luki tytöistä 72,6% ja pojista 60,6%. Tämän toisen kielen vaihtoehtona on ilmeisesti lukea vahvennettua äidinkieltä ja/tai ruotsia toisena kielenä ja/tai lisäenglantia. Ihan järkevä vaihtoehto maassa, jossa on paljon maahanmuuttajia. Samalla huomioidaan myös ruotsia äidinkielenään puhuvat hitaasti kielellisesti kehittyvät oppijat.
3) Nopeasti laskettuna näyttäisi eri kieliä luettavan toisena kielenä seuraavasti
ranskaa 14,3%
espanjaa 33,1%
saksaa 18,4%
Espanja on ilmeisesti myös poikien suosiossa, tytöt valitsevat kieliä selvästi enemmän.
Ongelma löytyy siitä, että Ruotsissa moni ei jatka lukiossa yläkoulussa aloittamaansa kieltä vaan vaihtaa sen toiseen aloittavaan kieleen, koska tätä pidetään helpompana. Lukiossa siis keskitytään syventämään vain englannin taitoja. Tämän vuoksi Ruotsissa on haluttu antaa pisteitä yliopistoon pyrittäessä niille, jotka ovat lukeneet toisesta vieraasta kielestäkin pitkän oppimäärän.
Suomenkieliset nuoret saavat pyyhkeitä kieliopinnoistaan, vaikka he näyttävät lukevan selkeästi enemmän kieliä:
lähes kaikilla englanti ja ruotsi
ranskaa 6%
saksaa 10%
ja lukiossakin on pakko syventää vähintään englantia ja ruotsia.
http://tilastokeskus.fi/til/ava/2009/02 ... 01_fi.html
Suomenkielisten kieliopinnot näyttäisivät näillä tilastoilla olevan raskaammat kuin naapurimaassa - mutta valitettavasti niissä ei ole sitä valinnanvaraa, jota löytyy Ruotsista. Suomessa sen sijaan painotetaan kahta kaunista mutta eksoottista kieltä Pohjolasta.
Ruotsin kielivaranto on selvästi laajempi kuin Suomen. Tällä täytyy olla sekä taloudellisia että kulttuurisia vaikutuksia.
http://www.skolverket.se/sb/d/1638/a/19638
ja sieltä kohta "Innehåll - Språkstudier", josta aukeni Excel-taulukko täynnä lukuja. Tulkitsin niitä seuraavasti:
1) Kaikki oppilaat Ruotsissa lukevat ruotsia (ja osa myös kotikieltä lisäksi) sekä englantia.
2) Toista vierasta kieltä ("moderna språk") luki tytöistä 72,6% ja pojista 60,6%. Tämän toisen kielen vaihtoehtona on ilmeisesti lukea vahvennettua äidinkieltä ja/tai ruotsia toisena kielenä ja/tai lisäenglantia. Ihan järkevä vaihtoehto maassa, jossa on paljon maahanmuuttajia. Samalla huomioidaan myös ruotsia äidinkielenään puhuvat hitaasti kielellisesti kehittyvät oppijat.
3) Nopeasti laskettuna näyttäisi eri kieliä luettavan toisena kielenä seuraavasti
ranskaa 14,3%
espanjaa 33,1%
saksaa 18,4%
Espanja on ilmeisesti myös poikien suosiossa, tytöt valitsevat kieliä selvästi enemmän.
Ongelma löytyy siitä, että Ruotsissa moni ei jatka lukiossa yläkoulussa aloittamaansa kieltä vaan vaihtaa sen toiseen aloittavaan kieleen, koska tätä pidetään helpompana. Lukiossa siis keskitytään syventämään vain englannin taitoja. Tämän vuoksi Ruotsissa on haluttu antaa pisteitä yliopistoon pyrittäessä niille, jotka ovat lukeneet toisesta vieraasta kielestäkin pitkän oppimäärän.
Suomenkieliset nuoret saavat pyyhkeitä kieliopinnoistaan, vaikka he näyttävät lukevan selkeästi enemmän kieliä:
lähes kaikilla englanti ja ruotsi
ranskaa 6%
saksaa 10%
ja lukiossakin on pakko syventää vähintään englantia ja ruotsia.
http://tilastokeskus.fi/til/ava/2009/02 ... 01_fi.html
Suomenkielisten kieliopinnot näyttäisivät näillä tilastoilla olevan raskaammat kuin naapurimaassa - mutta valitettavasti niissä ei ole sitä valinnanvaraa, jota löytyy Ruotsista. Suomessa sen sijaan painotetaan kahta kaunista mutta eksoottista kieltä Pohjolasta.
Ruotsin kielivaranto on selvästi laajempi kuin Suomen. Tällä täytyy olla sekä taloudellisia että kulttuurisia vaikutuksia.
Vastaukset 2
Vanhimmat
On se isompi asia, minkä voi saada aikaan osaamalla ko. asiaan tarpeellista kieltä. Siksi kielen kunnolla oppiminen tapahtuu 'kantapään kautta' , eikä papukaijaoppina ilman kannustinta tai ehkä väärän mielikuvan turvin.
Suomi ampuu itseään jalkaan opettamalla pakolla kaikille marginaalikieltä ruotsia. Ruotsissa lapset lukevat tasaisesti maailmankieliä ja maa hyötyy siitä valtavasti tulevaisuudessa.
Kuinka kauan Suomi tulee menestymään vertailuissa, jos se antaa näin paljon tasoitusta kilpailijamailleen?