Väitän näin:
Kun kaksi kaistaa muuttuu yhdeksi, niin ainoa oikea tapa on käyttää molempia kaistoja loppuun saakka ja vasta esteen edellä vuorotellen limitellä autojonot yhdeksi.
Tämähän on se yksinkertainen, vanha tuttu vetoketjuperiaate.
Aivan sama onko järjestely väliaikainen, pysyvä tai yllättävä. Aivan sama kumpi kaista päättyy. Aivan sama oletko paikalla eka kertaa vai onko se työmatkallasi. Saa olla ennen tai jälkeen risteyksen. Ja aivan sama miten muut ajaa.
Näin menetellen käytetään liikennetila tehokkaimmin ja tasapuolisimmin. Liikennevaloristeykset vetävät tuplamäärän autoja tapauksissa, joissa tunnetusti tiedetään toisen kaistan päättyvän valojen jälkeen.
Mutta mitä on käytäntö?
Autot jonottavat sitä yhtä ja samaa jatkuvaksi tiedettyä kaistaa ja kaikki "jonon ohi kiilaavat" (lue: oikein ajavat) kirotaan ja lisäksi pyritään kaikin tavoin opettamaan tavoille eli hankaloitetaan toiseen jonoon sulautumista.
Tämän seurauksena saadaan aikaiseksi komea ja pitkä yksi jono samalla kun toinen kaista siinä ihan vieressä loistaa tyhjyyttään. Näin tukitaan tehokkaasti sekä poistuva että saapuva liikenne edellisistä risteyksistä tai liittymistä mahdollisimman pitkältä matkalta.
Esimerkki: Itäväylä Helsingin (ei siis minkään "Hesan") keskustasta Itäkeskuksen suuntaan siltatyön kohdalla. Kolmekaistaisella väylällä keskimmäisellä kaistalla kilometrin jono. Samalla väylälle saapuu liikennettä kolmelta rampilta tällä alueella ja poistuu yhdelle rampille. Kuinka sivusta "kiilaavat" saadaan sinne jonon perille?? Jos tarjolla olevat kaksi kaistaa täytetään sovussa ja tasaisesti, niin jono on puolta lyhempi ja nyt takimmaiseksi jäävätkään eivät tunne joutuvansa ihan niin pahasti syrjityiksi.
Tämä ei muuksi muutu hetkessä, mutta asiasta kannattaa taas (taasko ? ) muistuttaa, jotta ehkä jo huomenna joku korjaa tapansa.
Muuten:
TM on oikein valokuvaajan kanssa raportoinut ja jyrkästi tuominnut nämä "kiilaajat ja etuilijat", jotka siis ajavat sille viereiselle tyhjälle kaistalle punaisiin valoihin, vaikka kaikki hyvin tietävät, että se kaista päättyy vähän risteyksen jälkeen. Tekniikan Maailma -lehti ei kuitenkaan tullut sitten selittäneeksi, mitä varten se toinen kaista siinä sitten on ?
Kun kaksi kaistaa muuttuu yhdeksi, niin ainoa oikea tapa on käyttää molempia kaistoja loppuun saakka ja vasta esteen edellä vuorotellen limitellä autojonot yhdeksi.
Tämähän on se yksinkertainen, vanha tuttu vetoketjuperiaate.
Aivan sama onko järjestely väliaikainen, pysyvä tai yllättävä. Aivan sama kumpi kaista päättyy. Aivan sama oletko paikalla eka kertaa vai onko se työmatkallasi. Saa olla ennen tai jälkeen risteyksen. Ja aivan sama miten muut ajaa.
Näin menetellen käytetään liikennetila tehokkaimmin ja tasapuolisimmin. Liikennevaloristeykset vetävät tuplamäärän autoja tapauksissa, joissa tunnetusti tiedetään toisen kaistan päättyvän valojen jälkeen.
Mutta mitä on käytäntö?
Autot jonottavat sitä yhtä ja samaa jatkuvaksi tiedettyä kaistaa ja kaikki "jonon ohi kiilaavat" (lue: oikein ajavat) kirotaan ja lisäksi pyritään kaikin tavoin opettamaan tavoille eli hankaloitetaan toiseen jonoon sulautumista.
Tämän seurauksena saadaan aikaiseksi komea ja pitkä yksi jono samalla kun toinen kaista siinä ihan vieressä loistaa tyhjyyttään. Näin tukitaan tehokkaasti sekä poistuva että saapuva liikenne edellisistä risteyksistä tai liittymistä mahdollisimman pitkältä matkalta.
Esimerkki: Itäväylä Helsingin (ei siis minkään "Hesan") keskustasta Itäkeskuksen suuntaan siltatyön kohdalla. Kolmekaistaisella väylällä keskimmäisellä kaistalla kilometrin jono. Samalla väylälle saapuu liikennettä kolmelta rampilta tällä alueella ja poistuu yhdelle rampille. Kuinka sivusta "kiilaavat" saadaan sinne jonon perille?? Jos tarjolla olevat kaksi kaistaa täytetään sovussa ja tasaisesti, niin jono on puolta lyhempi ja nyt takimmaiseksi jäävätkään eivät tunne joutuvansa ihan niin pahasti syrjityiksi.
Tämä ei muuksi muutu hetkessä, mutta asiasta kannattaa taas (taasko ? ) muistuttaa, jotta ehkä jo huomenna joku korjaa tapansa.
Muuten:
TM on oikein valokuvaajan kanssa raportoinut ja jyrkästi tuominnut nämä "kiilaajat ja etuilijat", jotka siis ajavat sille viereiselle tyhjälle kaistalle punaisiin valoihin, vaikka kaikki hyvin tietävät, että se kaista päättyy vähän risteyksen jälkeen. Tekniikan Maailma -lehti ei kuitenkaan tullut sitten selittäneeksi, mitä varten se toinen kaista siinä sitten on ?
Vastaukset 61
Vanhimmat
Ei ole mikään raamattu. Tuommoisille jutuille nauran makeasti ja vetelen aina loppuvan kaistan päästä keulille.
Kun valoista lähtee ripeästi, se ei ole temppu eikä mikään. Minulle sopii vetoketju, kuin vetoketju kunhan pääsen ensin. Hidastelijat jätän armotta haistelemaan pakokaasujani. Vituttaa nuo nysvärit, jotka "käyttävät oikeuttaaan" ja änkevät eteen vitkastelemaan. Onneksi loistoautoni runsaat tehoreservit auttavat kyykyttämään moiset pellet.
Fiksuin vetelee keulilla. Kun on vapaa latu edessä on ajminen turvallista. Yksikin vatipäänysväri lähistöllä vaarantaa liikenteen. Siksi ne on syytä pitää takanaan.
Itsellä on nelivetoinen auto, joten erittäin harvoin kiilaaja on onnistunut ainakaan talvella.
Olenko muuten maininnut että syön omaa kakkaani?
BUAHAHAHUAAHAHA.
Just noin. Mitään kiilailu-/etuiluongelmaakaan ei olisi, jos molemmat kaistat olisivat yleisessä käytössä. Kukaan ei pääsisi vetämään jonon ohi, kun molemmilla kaistoilla liikenne menisi samaa tahtia. Kaistojen yhtyessä autot vetoketjuperiaatteella yhdelle kaistalle, jolloin esteen ohi mennään siinä järjestyksessä kuin paikalle on saavuttu ja tien muuttuessa uudestaan kaksi kaistaiseksi otetaan taas molemmat kaistat käyttöön
Mutta eihän suomalainen kokonaisuutta hahmota tässäkään asiassa. "Mun eteen ei v***u tule kukaan", ja ihan sama vaikka liikenne jumittaisi kolmen korttelia taaksepäin, kun väki pakkautuu jatkuvalle kaistalle varmuuden vuoksi jo paljon ennen kuin kaistan päättymisestä näkyy ensimmäistäkään varoitusta...
Kiva lukea, että on samoin ajattelevia. Itse käytän aina noita tyhjiä kaistoja, koska ovat nopeampia. En etuile ketään, jokainen (tai edes joka toinen) jonossa oleva voisi tarvittaessa tehdä saman ratkaisun, jolloin liikenne toimisi optimaalisesti. Sitä odotellessa nautin tyhjän kaistan eduista ;-)
En kyllä ole kokenut kaistan vaihtoa hirmuiseksi ongelmaksi noissa tilanteissa. Kyllä sinne yleensä nöyrästi kiilaamalla pääsee, kunhan ei provosoi kiihdyttelemällä sitä tyhjää kaistaa pitkin :-)
"TM on oikein valokuvaajan kanssa raportoinut ja jyrkästi tuominnut nämä "kiilaajat ja etuilijat", jotka siis ajavat sille viereiselle tyhjälle kaistalle punaisiin valoihin, vaikka kaikki hyvin tietävät, että se kaista päättyy vähän risteyksen jälkeen. Tekniikan Maailma -lehti ei kuitenkaan tullut sitten selittäneeksi, mitä varten se toinen kaista siinä sitten on ? "
Mitä jos se on oikea kaista, joka päättyy vähän valojen jälkeen? Liikennesääntöjen mukaan on käytettävä yleensä oikeanpuoleista kaistaa. Ei ole mitään perustetta vaihtaa vasemmalle jo ennen risteystä, ellei sitten oikealla ole pidempi autojono.
taas näitä jotka pelkäävät ajaa jollakin kaistalla, vedoten milloin mihinkin kummaliseen uskontoon, samalla tehden pahempia rikkeitä, no mutta kunhan sädekehä on pään päällä tällä hurkaalla kaista uskovaisella taantuneella.
Minulleko vastasit? Johan tuossa kirjoitin, että voi käyttää sitä kaistaa mitä haluaa (luulis olevan lyhyemmän jonon kaista), eikä tarvii sädekehä pään päällä kaikkien jonottaa sillä samalla.
Jos on kaksi kaistaa muuttuu yksikaistaiseksi ja sitten taas kaksikaistaiseksi, niin tuo kaistojen viahtelu vain hidastaa liikennettä. Nopeammin menisi jos mentäisii koko tuo matka yhdellä kaistalla.
Niin voi joskus olla, mutta eihän tässä siitä ole kyse.
Kysymys on ruuhkautumisen haittojen minimoimisesta ajatellen esim. niitä kaikkia muita autoja kuin jo jonossa olevia ja vaikkapa risteyksien vetokyvystä tai myös oikeanmukaisesta ja tasapuolisesta jonotustavasta.
Miten ruuhakutuminen vähenee jos kapeikon vetokyky heikkenee?!!?
Se on poikkeustilanne että useammalla kaistalla jonottamisella saavutetaan jotain hyötyä, yleensä siitä on haittaa.
Vetokyky ei välttämättä vähene siitä yhtään, että jonot yhtyy vasta lähempänä kapeikkoa sen sijaan, että kaikki pyrkivät sen yhden pitkän jonon hännille.
Kysymys onkin kaupungeissa paljolti siitä muusta liikenteestä. Vältetään muun liikenteen estämistä ja saadaan risteykset vetämään jopa tuplamäärän autoja.
Läpäisykyvyn kannalta paras on optimoida jonon nopeus pullonkaulan kohdalla.
Jos jonot yhtyvät vasta pullonkaulassa, näin ei tapahdu. Päättyvän kaistan loppuun
asti käyttäminen ei helpota tilannetta enää siinä vaiheessa kun jonotusalue on täysi.
Käytännössä, jos vetoketju alkaa toimia jossain kohdassa oikein, sen ohittaminen
päättyvää kaistaa pitkin on kokonaisuuden kannalta vähintäänkin yhtä tyhmää kuin
jatkuvalla kaistalla vetoketjun unohtaminen.
Tämän takia koulutan itsekin näitä kiilaajia - eteeni pääsee kyllä vetoketjupisteessä,
mutta sen jälkeen tilaa ei tule.
Eihän vetoketjussakaan hakasten järjestys ei muutu.
Aloittelijan virhe, ajattelet liikennettä vain eteenpäin.
Ruuhkassa kuitenkin vähintään yhtä tärkeää on liikenteen sujuminen taaksepäin. Kahta kaistaa käyttämällä jono on puolet lyhyempi ja haittaa siten huomattavasti vähemmän takana tapahtuvaa liikennettä. Tämä ei tietenkään aloittelijaa kiinnosta, hänen ajoonsahan se ei vaikuta...
Tai sitten voi ajatella asiaa siten, että ruuhka-alueella on tietty määrä tiepinta-alaa, joka tulisi täyttää mahdollisimman hyvin. Virtausteorian kannalta on aivan sama, tapahtuuko kaistojen yhdistäminen metri vai kilometri ennen tulppaa - hidasta on tuo vetoketjuttuminen, ei tulpan ohittaminen.
Aja siis oikein ja käytä päättyvä kaista.
Tilanne on merkittävästi erilainen, mikäli "päättyvä" kaista ei olekaan päättyvä, vaan varattu esimerkiksi johonkin suuntaan kääntyville, jolloin sen käyttäminen väärään tarkoitukseen usein lisää ruuhkia ja on miellettävissä kiilailuksi.
1. Jos tilanne ei ole nopeasti ohimenevä, täyttyy tila kuitenkin.
2. Oleellista on saada vetoketju toimimaan mahdollisimman hyvin ja tämä
onnistuu silloin kun kaistojen nopeusero on mahdollisimman pieni.
3. Nopeusero on pieni joko silloin kun molemmat kaistat vielä vetävät tai
kumpikaan ei enää vedä.
4. Nopeus pullonkaulassa suureksi koko jonolle.
Eli kyllä se riittävän aikainen vetoketju toimii parhaiden. Tällöin on myös mahdollista ilman arpomista ja
pysähtelyä huomioida ne, jotka eivät heti tilannetta hahmota.
Lisäksi, "Aloittelijan" ajokortti täyttää ensi kuussa 30v.
Matemaatikolla on selvästi faktaa tähän.
Parasta on täyttää kaistat tasaisesti ja toteuttaa vetoketjuperiaate siellä jossain 5 - 10 autoa ennen loppua tai 50 - 100 m paikkeilla.
Jonotusalue ei välttämättä täyty koskaan kokonaan. Niin kauan kuin siellä on vajausta, niin tehokkuus ei ole parhaimmillaan. Oleellisinta on todella käyttää molempia kaistoja tasaisesti. Kun jonot sulautuu vähän ennen loppua, niin uusi, yksi jono ehtii jo vähän kiihdyttämään pullonkaulan kohdalle.
> Kun jonot sulautuu vähän ennen loppua, niin uusi, yksi jono ehtii jo vähän kiihdyttämään pullonkaulan kohdalle.
Eli johtopäätös on juuri tämä: päättyvää kaistaa ihan tappiin asti "nasta laudassa" ajavat ja "yllätyshyökkäksellä"/väkisin jonoon kiilaavat KUSIPÄÄT jumivat liikenteen, koska tulee äkkijarrutuksia / turvavälit kutistuvat olemattomiin ja sitten autot, joiden eteen kusipäät ovat kiilanneet, joutuvat jarruttamaan & ajamaan hitaasti juuri siinä pullonkaulan kohdalla, yrittäessään kehittää sitä turvaväliä uudelleen.
Ilmiö on ollut hyvin nähtävissä vaikka Kehä I:llä, Leppävaarassa, missä mulkut koukkivat jonon ohi ajamalla Turuntielle johtavaan ramppiin ja sieltä sitten liittymiskaistalta taas takaisin Kehälle. Parhaassa tapauksessa on 2 kaistalla jono seissyt minuuttitolkulla paikallaan juuri siinä Turuntien ylittävällä sillalla, kun on Vulvamiähet jatkuvalla syötöllä kiilanneet sieltä rampilta & aina löytyy niitä kohteliaita idiootteja, jotka ystävällisesti antavat tietä kolmion takaa tuleville autoille (joita tulee tasaisena virtana).
"1. Jos tilanne ei ole nopeasti ohimenevä, täyttyy tila kuitenkin."
Niin täytyy, mutta yhtä kaistaa käyttäen jonon pituus on kaksinkertainen. Kun jono venyy niin pitkäksi, että se tukkii edellisen risteyksen/poistumisrampin tilanne pahenee entisestään. Vaikka kolmasosa tien käyttäjistä poistuisi tieltä ko. liittymästä hekin joutuvat nyt jonottamaan samaan sumppuun ja jonon pituus venyy jo kolminkertaiseksi verrattuna siihen tilanteeseen että molemmat kaistat olisivat käytössä. Kohta jono tukkii jo seuraavankin risteyksen ja taas suuri joukko sellaisia autoilijoita, jotka poistuvat tieltä jo ennen pullonkaulapaikkaa joutuvat jonottamaan ja kasvattavat suman pituutta.
"2. Oleellista on saada vetoketju toimimaan mahdollisimman hyvin ja tämä
onnistuu silloin kun kaistojen nopeusero on mahdollisimman pieni."
Silloin, kun molemmat kaistat ovat käytössä loppuun asti ja vetoketjuperiaate toimii, liikenteen nopeus liittymiskohdassa muodostuu molemmilla kaistoilla automaattisesti yhtä suureksi ja homma toimii ilman turhia seisahduksia.
"3. Nopeusero on pieni joko silloin kun molemmat kaistat vielä vetävät tai
kumpikaan ei enää vedä."
Nimeomaan. Ahtautumalla jatkuvalle kaistalle jo kilometri ennen toisen kaistan päättymistä saadaan aikaan se, että päättyvä kaista vetää, mutta jatkuva ei. Osa porukasta ajaa päättyvää kaistaa jonon ohi, ja kun he lopulta vaihtavat kaistaa, liikenteen nopeus jatkuvalla kaistalla hidastuu entisestään.
"Eli kyllä se riittävän aikainen vetoketju toimii parhaiden. Tällöin on myös mahdollista ilman arpomista ja pysähtelyä huomioida ne, jotka eivät heti tilannetta hahmota."
Mitä sinä tarkoitat riittävän aikaisella?
Liittyminen kannattaa tehdä niin lähellä kaistan loppumista kuin se sujuvasti ja turvallisesti on mahdollista. Siirtymällä turhan aikaisin jatkuvalle kaistalle, mahdollistetaan jonon ohi ajaminen päättyvää kaistaa käyttäen. "Etuilu" luonnollisesti aiheuttaa närää niissä, jotka ovat hyvissä ajoin kaistaa vaihtaneet ja välit vedetään minimiin osoittamaan, että kaistan vaihto olisi pitänyt suorittaa jo aikaisemmin. Nyt kun joku kohtelias tekee tilaa kaistaa vaihtavalle se luonnollisesti tapahtuu jarruttamalla ja jatkuvan kaistan nopeus alkaa pumppaamaan.
Kaikki "etuilijat" eivät edes etuile tahallaan. Osa on vieraspaikkakuntalaisia, jotka eivät mitenkään voi tietää miksi kaikki paikakuntalaiset seisovat matelevassa jonossa vaikka toinen kaista on tyhjä.
Ketjun aloittajana täytyy todeta, että olisko tuota voinut itsekään paremmin sanoa. Niin samaa mieltä olen.
Kaiken ydin on vanha, kunnon, simppeli vetoketjuperiaate, joka ei vaan ota toimiakseen ja jota monet täysillä argumentoivat vastaan.
Miksi sitten?
Aivan pienillä liikennemäärillä yhden kaistan käyttö vielä jotenkin pelaa ja se on selkeämpää. Mutta heti liikenteen ruuhkauduttua se on täysin väärä tapa toimia.
Varmaan siinä ensin muodostuu muutaman auton jono ja silloin ei sitten enää moni kehtaa vetää siihen rinnalle vapaalle kaistalle, vaan jonotetaan kuin kioskilla nakkeja.
Ei tule mitään äkkijarrutuksia päättyvän kaistan päässä, jos jatkuvan kaistan kuskit pitävät riittävän välin eteensä ja päästävät joka toisen auton sujuvasti väleihin. Ongelmia tulee siloin, josei päästetä väliin. Silloin liikenne jossain välissä pysähtyy kun sen päättyvän kuskin kuitenkin pitää lopulta sinne mennä.
Ruuhkan minimoimiseksi pitäisi käyttää yksikaistainen osuus mahdollisimman tehokkaasti hyväksi. Se onnistuu parhaiten niin, että ajetaan yksikaistaiselle osuudelle sujuvasti pysähtelemättä vetoketjuperiaatteella. Yksikaistaiesta osuudesta on ihan turha tehdä pidempää kuin mitä se todelisuudessa on.
Huvittaa nuo härmäläiset, jotka kilometri ennen tietyötä jakavat jonotusnumeroita jatkuvalle kaistalle, ja sitten estelevät päättyvää kaistaa ajavia. Liikenteen tökkiminen maksmoituu näin. Kannattaisi ehkä miettiä, mitä varten siinä ylipäätään on kaksi kaistaa. Siksi että sitäkin käytetään. Muutenhan se olis ihan sama ottaa toinen kaista kokonaan pois.
Mikään liikennesääntö ei kiellä ajamasta päättyvää kaistaa myöten jatkuvalla kaistalla olevien edelle. Kaistan päättyessä väistämisvelvollisuus on kaistaa vaihtavalla, mikä tarkoittaa että vaihdetaan kaistaa vieressä olevan auton perään, eikä suinkaan että odotettava vieressä olevan kaistan liikenteen loppumista.
Hyvin sanottu. Hyvä, että sittenkin löytyy näitä samoinajattelevia ja asianpuolustajia.
Yhden jonon muodostaminen efektiivisesti pidentää kapeikkoa. Pisin itsetehty työmaanpidennys oli usein idästä Heinolan suuntaan moottoritietyömaalla, jossa yksi valtava jono tukki kaikki liittymät, esti kaistanvaihdot ja jopa poispääsyn ruuhkasta eli rampista ulos. Vapaa kaista tyhjänä ja aivan turhaan! Jos ajoit sitä, rohkeimmat siirtyivät oikealta kaistalta eteesi vaan pitääkseen kuria jonossa.
Jotta kapeikko vetäisi, jatkuvaa kaistaa käyttävien tulisi jättää siihen valmiiksi ne autonmentävät kolot. Tätä ihmettä en ole vielä koskaan nähnyt (siis Suomessa).
Kukaan ei ole myöskään vielä pystynyt selittämään, miksi se toinen kaista sitten siinä on, jos sitä ei saa käyttää.
Tämä alkaa menemään jo jankkaamiseksi, mutta on sitä kehitystä nähty muissakin asioissa liikenteessämme. Seuraavaksi sivistys saisi tulla tähän käytäntöön.
Kun peilistä näkee, että jengi vaihtaa sille tyhjälle kaistalle / ryhmittyy erkanemiskaistalle ja kiilaa sieltä sitten 10 autoa edempänä takaisin jonoon, niin ei itseänikään hirveästi huvita mitään vetoketjuperiaatteita noudattaa.
Joo, tiedetään, että muutaman mätämunan vuoksi kaikki kärsii, mutta tämänhän pitäisi jo olla tuttu kuvio - näin on saatu hyppyrit asuinkaduille, tolkuton määrä liikennevaloja peltipoliisit valtaväylille.
Tätäkään ongelmaa ei olisi, jos molemmat kaistat olisivat käytössä loppuun asti. Jonon ohi ajaminen tehdään mahdolliseksi juuri sillä, että pidetään se toinen kaista vapaana.
Pullonkaulan vetokyky huononee jos jonoja on enemmän, se on fakta, ihan turha selitellä mitään. Toki jonot ovat lyhempi kun ne jaetaan moneen rinnakkaiseen jonoon, mutta vastaavasti ne jonot myös liikkuu hitaammin. Paras välityskyky pullonkaulaan saadaan kun yksi jono menee sukkana läpi, eikä tule inhimillistä kohellusta vetoketjupaikalle.
Jos jonoja on yhden sijaan kaksi, jonojen etenemisnopeus puolittuu, tukittu risteys on pidempään tukossa, yhdellä jonolla se ei edes olisi mennyt tukkoon, jos kukaan ei olisi ajanut päin punaisia, koska jono ehtisi pois alta keltaisten aikna.
Jos toinen ajokaista on pois käytöstä esimerkiksi tietyön vuoksi, niin usein olisi viisainta poistaa toinen kaista käytöstä edellisestä risteyksestä alkaen.
"Kaikki "etuilijat" eivät edes etuile tahallaan. Osa on vieraspaikkakuntalaisia, jotka eivät mitenkään voi tietää miksi kaikki paikakuntalaiset seisovat matelevassa jonossa vaikka toinen kaista on tyhjä."
Helsinki on ainoa paikka Suomessa jossa minulle on käynyt niin että vasemmalle kaistalle oli ilmetynyt minulle tilaa ennen kuin edes itse tajusin että käyttämäni oikea kaista on loppumassa. Turussa moista huomioimista ei ole sattunut kohdalleni, tosin eipä sitä tule juuri kotinurkilla ajettuakaan väärillä kaistoilla.
Aivan, mutta sehän on jo ihan eri asia, jos lähdetään erkanevien kaistojen tai jopa ramppien kautta etuilemaan.
Nyt puhutaan siitä, että ei kannata kaikkien tunkea sille yhdelle jatkuvalle kaistalle, vaan jokainen voi jatkaa omaa kaistaansa ja jonot lomitellaan sovussa yhdeksi vasta vähän ennen kapeikkoa.
Ei se kapeikko vedä yhtään paremmin vaikka sen edessä olisi kahdeksan jonoa. Päin vastoin kaitojen vaihtelu hidastaa liikennettä kapeikon edessä.
Sinä et nyt taida oikein ymmärtää. Jos kaksi jonoa lomitellaan yhdelle kaistalle kaikessa rauhassa, sovussa ja hyvässä järjestyksessä vasta toisen kaistan päättyessä, ei tarvita mitään kiilailua. Koska ne molemmat kaistat ovat käytössä, ja liikenne niillä kulkee samalla nopeudella, ei jonossa etuilu ole edes mahdollista.
Kiilailuongelma syntyy siitä, että jonon vieressä on se vapaa kaista, jota käyttäen jonon ohi ajaminen on mahdollista.
Käytössä olevien kaistojen määrä ennen tietyöpaikkaa ei vaikuta tien välityskykyyn työmaan kohdalla. Sen sijaan se vaikuttaa siihen, kuinka kauas tietyömaan vaikutus näkyy. Poistamalla toinen kaista käytöstä aikaisemmin, ei saavuteta mitään parannusta tilanteeseen. Sillä vaan ulotetaan tietyön vaikutus liikenteeseen aikaisempaan kauemmas kun porukka ahtautuu yhdelle kaistalle entistäkin aikaisemmin.
Nämä Suomen ruuhkat on kyllä aika olemattomia, joten siinä mielessä melko sama miten täällä ajellaan...
Jossakin vaiheessahan ne jonot on joka tapauksessa yhdistettävä, ja siellä sitä kohellusta tulee kuitenkin. Lisää haittaa tulee siitä, kun röyhkeimmät ajavat jonon ohi vapaata kaistaa pitkin. Toiset yrittävät sitten estellä kaistanvaihtoa, kunnes joku jonossa jo oleva pysähtyy ja tekee tilaa...
Miksi siis pitää tehdä se jonossa etuilu mahdolliseksi tyhjentämällä päättyvä kaista pahimmillaan jo kilometrejä ennen tietyömaata?
Ei muuta kuin molemmat kaistat käyttöön, ja ennen työmaata siististi joka toinen auto toiselta kaistalta, joka toinen toiselta. Silloin kenenkään ei tarvitse puolustaa paikkaansa, eikä kukaan pysty etuilemaan jonossa.
Eihän se kapeikon läpäisykyky siitä tietenkään yhtään parane, että jonoja on monta. Todennäköisesti vähän heikkenee, mutta ne hyödyt tuleekin ihan muista asioista, joita tässä ketjussa on kyllä jo aivan riittävästi perusteltu ja asian jo ymmärtäneitäkin on.
Ensimmäisenä kysyisin että miten käytät ensinnäkään molempia kaistoja samaan aikaan?!?!
Lainmukaan päättyvällä kaistalla ajava väistää, näin sen pitää ollakkin. Liikenne on sujuvinta kun "väärällä" kaistalla ajavat alkavat soluttautua hyvissä ajoin oikealle kaistalle.
Olisin melkein valmis tappamaan sellaisen, joka ajelee pitkän jonon ohi päättyvällä kaistalla ja änkeää sitten sinne kärkeen väkisin. Todellakin nostattaa verenpanetta.
Mutta tästä aiheestahan saa aina hyvän provon kun muka tosissaan esittää kusipäistä idioottia kuten sinä nyt.
Ei ollut mikään provo. Jos maltat lukea muutkin viestit läpi, niin ymmärrät mistä puhutaan.
Kyllä siihen yhteen jonoon kannattaa järjestyä ajoissa, jotta pullonkaulan kohdalla jo edetään sujuvasti, mutta pointtihan tässä on juuri se, että ei ole mitään mieltä muodostaa VAIN sitä yhtä jonoa, kun kerran tilaa on. Kukin ajakoon omalla kaistallaan lähes loppuun saakka.
Tässä oli vähän yksinkertaistettuna asia.
Jos alueella on edes yhtään ruuhkaa, ei kaikkien todellakaan kannata heti esteen havaittuaan järjestyä sille yhdelle jatkuvalle kaistalle. Kokonaisuus pelaa paremmin, kun tämä lomittelu tehdään vasta lähellä toisen kaistan päättymistä.
Kun siihen toiselle kaistalle on muodostunut se yhtenäinen jono, niin miten olet ajatellut siirtyväsi sinne päättyvältä kaistalta ilman, että hidastat koko jonon kulkua. En usko, että jäät odottamaan sopivaa rakoa.
Yleensäkin, jos järjestäydytään yhdeksi jonoksi hyvissä ajoin, kulkee jono pullonkaulan kohdalla kaikkein jouheimmin.
Voit testata sitä vaikka nakkikioskilla. Jos kioskilla on jono, niin muiodosta siihen viereen oma jonosi. Katso, miten käy. Saavatko kaikki porilaisensa nopeammin, vai tuntuuko nokassa kirvelyä.
Oletko koskaan ajatellut, mikä sen jonon ohi ajamisen tekee mahdolliseksi? Se on juuri se tyhjä kaista.
Ja miten jonon kärkeen änkeäminen olisi estettävissä? Hyvin yksinkertaisesti, ei tehdä jonon viereen tyhjää kaistaa turhan aikaisin, vaan jonotetaan parijonossa ja ryhmittäydytään yhdelle kaistalla vasta vähän ennen toisen kaistan loppumista. Nätisti ja järjestyksessä joka toinen oikealta kaistalta, joka toinen vasemmalta, niin kenenkään verenpaine ei nouse ja liikenne sujuu ilman turhia seisahduksia.
Aloitus on täyttä asiaa, idiootit löytyy muualta.
... nakkikioskin osalta. :-). Yksi myyjä siellä edelleenkin vaan olisi.
Eihän sen kapeikon vetokyky siitä parane, että sinne tullaan useampaa kuin yhtä kaistaa ihan nurkille. En ole väittänytkään.
Etuja syntyy muualla. Ruuhkissa ja kaupungissa ei tukita muiden liikkumista ja liikennevalot vetävät tuplasti autoja yksillä valoilla. Eikä se pullonkaulan vetokyky toisaalta paljon myöskään heikkene, jos vetoketju pelaisi oikein ja jo sopivasti ennen yhtymäkohtaa. Ja mitä enemmän on ruuhkaa eli mitä hiljempaa muutenkin jonot etenee, niin sen vähemmän se vetokyky siitä häiriintyy, kun kaksi jonoa yhdistyy vaikka ihan viime metreillä.
Vastauksena ensimmäiseen kysymykseesi: Ei mitenkään. Jos se jatkuva kaista on jo kuin nuijalla lyötynä täynnä autoja, niin tietysti koko jonon loppupää joutuu tekemään tilaa väliin tuleville autoille.
Mutta virhe onkin syntynyt jo aiemmin. Jos siellä todella oltaisiin tasaisesti kahdessa jonossa, niin se pitkä jono olisi puolta lyhyempi ja siten ei haittaisi vaikka se etenisi vain puolella nopeudella. Sama aika siihen menee. Ei tällä vetokyky tietenkään parane. Pitäisi vaan ajatella muitakin ja koko aluetta kokonaisuutena.
Ajattele vaikka joitain kiinteitä järjestelyjä. Kaksi kaistaa tulee riestykseen valoihin, joiden jälkeen toinen päättyy. Päättyväksi tiedettyä kaistaa ei saisi kukaan ajaa. Jonotetaan vaan sitä toista. Missään tapauksessa ei saisi ohittaa valoihin aikaisemmin saapuneita, jotka ovat sen yhden pitkän jonon perillä. Kaksi kaistaa ylittää risteyksen, mutta vain toista ajetaan. Tätä on käytäntö.
6.9.2016 Esko Riihelä Iltalehdessä taas opastaa kansaamme väärin:
” Ohjeiden mukaan tällaista paikkaa lähestyttäessä on vältettävä ohittamista ja hyvissä ajoin siirryttävä yhteen ainoaan jonoon”.
Oikeasti ohje on täysin vastakkainen. Jonot tulee yhdistää vasta esteen lähellä ja tarkasti joka toiseen väliin. Näin tulee molemmat kaistat käytettyä, jonot liikkuvat samalla nopeudella, eikä kenelläkään pitäisi olla epäselvää miten toimia.
Tietenkin koetaan että yrittävät etuilla jos toinen kaista liikkuu nopeampaa vauhtia. Koetaan että yrittävät päästä nopeammin tilanteesta pois kuin muut. Jos taas molemmat kaistat liikkuvat samaa vauhtia, toimii "vetoketju" periaatekin kitkattomammin.
Toimitaan, miten toimitaan, kunhan muistetaan TLL:n kohta:
Ajoneuvon siirtäminen sivusuunnassa
Kuljettaja saa lähteä liikkeelle tien reunasta, vaihtaa ajokaistaa tai muuten siirtää ajoneuvoa sivusuunnassa vain, milloin se voi tapahtua vaaratta ja muita tarpeettomasti estämättä.
Tälläisiä paikkoja on ns aika vähän, tutumpi tilanne voi olla esimerkiksi hesan pienillä yksisuuntaisilla kaduilla missä jostain syystä jompi kumpi kaistoista loppuu kesken kadun syystä tai toisesta ja kun mitään kaistamaalauksia ei välttämättä ole, jos on ollutkaan koskaan.
Myönnettävähän se on, että kyllä se vaikeaa on saada toimimaan.
Jos autoja on vasta 4, niin kahden jo pitäisi käyttää päättyvää kaistaa.
Ja jos niin ei tee, niin eihän se viides voi ajaa muiden ohi, vaan jää kiltisti jonottamaan, jolloin tilanne jatkuu loputtomasti näin.
Tyhjä kaista vieressä, jonne ei oikein mennä, vaikka pitäisi.
Olen aloittaja eli "vetoketjulla pelaa" melkein 10 vuoden takaa.
Nyt 1.6. tämän ongelman pitäisi ratketa, kun laki muuttuu ja saamme uuden liikennemerkin.
Eikös siinä laissa myös velvoitettu tekemään tilaa kaistanvaihtajalle? Hieno parannus. On kyllä toiminut aika hyvin täällä pk-seudulla tähänkin asti, mutta muualla Suomessa on kuulemma ollut vähän ongelmia itsekkäiden kuskien kanssa...
Noudatan tuota vetoketjuperiaatetta ja päästän esimerkiksi liittymästä tulevan YHDEN auton eteeni hieman hidastamalla. Mutta kun sieltä on yleensä tunkemassa heti toinen ja kolmaskin siinä yhden perässä, vedän raon kiinni (onnistuu hienosti isolla autolla) niin se seuraava oppii kantapään kautta vetoketjuperiaatteen.
Mutta mielestäni se on törkeää että ruuhkatilanteessa ajetaan sitä päättyvää (yleensä tyhjää) kaistaa esteeseen saakka ja sitten aletaan työntämään nokkaa yhtenäiseen jonoon. Sen kyllä ymmärrän jos reitillä oleva linja-auto tekee tuon, koska sillä on aikataulu noudatettavana.
> Mutta mielestäni se on törkeää että ruuhkatilanteessa ajetaan sitä
> päättyvää (yleensä tyhjää) kaistaa esteeseen saakka
Minusta taas on törkeää, jos jätetään se kaista ajamatta. Siitä on merkittävää haittaa takanapäin, eikä toisaalta kaistalla ajaminen haittaa ketään, paitsi niitä, jotka eivät sinne jostain syystä suostu menemään. Jos ihmiset osaisivat ajaa oikein, eli täyttää vapaat kaistat, ei kukaan pääsisi kiilailemaan. Kiilailusta valittavat voivat katsoa vain peiliin.
En löytänyt muuta kuin E30 "Merkillä osoitetaan kahden ajokaistan yhdistyminen, jossa ajoneuvoilla vuorotellen siirrytään jatkuvalle ajokaistalle."
Hmm... Enpä löytänyt minäkään. Sääli, näinköhän olen nähnyt unta. Olisi kyllä ollut ihan hyvä muutos.
Ei vaadittu.
Ajokaistojen yhdistyminen -liikennemerkissä (E30) sanotaan "ajoneuvoilla vuorotellen siirrytään jatkuvalle ajokaistalle".
Jännää, että manguttuaan vuosikymmeniä vetoketjuperiaatteen merkkiä Tekniikan maailma heti merkin julkistamisen jälkeen kirjoitti siitä jutun "Ei voi toimia miellä". Etsikääpä varsin 2018 loppuvuoden TM:istä, siellä se on vielä tallella.
TM ja varsinkin eräs konkaritoimittaja on johdonmukaisesti mollannut näitä "jonon ohi kiilaajia" ja suorastaan taistellut vetoketjuperiaatetta vastaan.
Ilmeisesti siellä ei sisäisesti kukaan uskalla nousta vastarintaan ja näin yhden toimittajan mielipide on TM:n mielipide.
Muuttuuko nyt, kun laki muuttuu ???
Mitä väliä? Joku on sinne keulaan ennen minuakin kiilannut ja sen takia teen niin itsekin.
Vasta silloin kun näen että se kiilaaminen tapahtuu 300m ennen kapeaa kohtaa ja jatkuva kaista ei pysähdy, suoritan kaistanvaihdon hyvissä ajoin.
Sinne asti vasta esteellä vaikka väkisin :D
Terv. BmwX6 ja asenne sen mukainen
Ei ole mennyt jakeluun, ettei ole mitään jatkuvaa kaistaa tai päättyvää kaistaa vaan kaistat yhdistyvät.
Sair. BmwX6 ja asenne sen mukainen
Valitettavasti tämä mahdollisuus meni. Ajokaistojen yhdistyessä on juuri tarkoituksena se, että molempia kaistoja ajetaan perille asti. Sen jälkeen siirrytään vuorotellen jatkuvalle kaistalle.
Suurimmat ruuhkat syntyvät Suomessa nykyisin kaistan päättymistilanteessa, jossa kiltit kuskit siirtyvät kolme kilometriä ennen sille jatkuvalle kaistalle. Siellä sitten kiroillaan "kiilaajia", jotka ajavat viereistä tyhjää kaistaa pitkin ohi.
Tietysti k...päisyyttä ei voi poistaa liikennesäännöllä.
En lukenut kaikkia kommentteja.
Yli 50 v ajokokemukseni perusteella pidän parhaimpana tapaa, että jollain motarilla 100-rajoituksella ei ajeta päättyvää kaistaa sinne loppuun asti vaan aloitetaan sulautumaan jatkuvaan kaistaan jo 100-200-300 m ennen päättymistä.
Oletetaan oikea kaista päättyy. Vasen kaista on täynnä jengiä, jotka näkevät tai tietävät oikean kaistan päättyvän. Oikealla kaistalla on 5 autoa. Nämä ryhmittyvät sulautumiseen niin, että väliä edelläajavaan sulautujaan on 1-2-3-4 autoa. Vasemmalla kaistalla sulautuminen vaatii vain pienen kaasun noston, niin 1 auto pääsee kuhunkin väliin ja nopeus putoaa verraten vähän, ehkä 70-80:een.
Kaikkien 5 auton ei pidä yrittää samaan väliin, koska se hidastaa jonon nopeutta merkittävästi.
Lyhyesti sanottuna: 5 autoa tekee samanaikaisesti vetoketjua, mutta kaikki tekevät sitä eri kohdissa vasenta jonoa, jolloin sen heijastusvaikutus on pieni ja on tilaa empimiselle ja arkuudelle.
Ruuhkan purkautumisen nopeus riippuu siitä mikä on jonon nopeus tuossa kaistan päättymiskohdassa ja, kun se on hetken hidastumisen jälkeen nostettu 100:aan ennen päättymiskohtaa, niin liukkaasti purkautuu.
Vetoketju siellä päättymiskohdassa aiheuttaa aina joissain empimistä, ihmettelyä, arkuutta, reaktioiden hitautta, tökkimistä, "mene nyt, ei se menekään, eiku meneekin" ja helposti molempien kaistojen nopeus putoaa jonnekin 30-40:iin.
Yksikin munija saattaa pysäyttää hetkeksi molemmat kaistat nollaan.
Riitely alkakoon!
Itse olen samoilla linjoilla. Kaistojen "sulauttaminen" voi aloittaa mielestäni jo aikaisemmin kuin mainitsemasi mitat. Ehkä maksimaalisesta tien välityskyvystä tingitään tällöin, mutta vain hyvin vähän ja tämä asia kuitenkin parantaa sujuvuutta, joka on se tärkeämpi asia.
Joustavuutta ja sujuvuutta edesauttaa myös tasainen nopeus. Riittää, että muutama omaa etuaan ajavat muita lujempaa ajava pyrkii olemaa muita ennemmin perillä, niin rytmi ja sujuvuus kärsivät kun homma alkaa tökkiä.
Keskustelun aloittajana hyvä nähdä asiallisia kommentteja tähän vanhaan ongelmaan, joka nyt varmasti liikahtaa toimivampaan suuntaan.
Vetoketjun rakentamistapa todellakin riippuu nopeudesta. Seisovassa kaupunkiruuhkassa se voidaan tehdä vaikka vain auto kerrallaan ihan viime metreillä, mutta maantienopeuksilla yhteisymmärrys on syytä hakea aiemmin ja vaikkapa useampi autopari kerrallaan.
Näin koska ajallisesti samoja asioita ja tiealueen tehokas käyttö kaupungeissa tärkeämpää.
Joo, tuo sanomani 100-200-300 m kapeikosta jonojen sulautumisessa on maantienopeuksissa todella lyhyt. Siis ainakin tuo 100 m. Se tulisi aloittaa jo heti, kun oikeaa päättyvää kaistaa ajava havaitsee tilanteen, vaikka kuinka kaukana. Siten sillä on pienin vaikutus kapeikon purkamisnopeuteen.
Ja aloittajakin täsmensi sen mikä minulta jäi puuttumaan, että tätä ei pidä tehdä kaupunkinopeuksissa ja -tiloissa vaan täytetään molemmat kaistat räväkästi VARSINKIN valoristeyksen jälkeen. Taakse jääneen valoristeyksen punaisen aikana ruuhka puretaan vetoketjuna. Purkamisen hitaat nopeudet eivät eroa vilkkaassa kaupungissa paljoakaan jonojen normaalinopeudesta.
Ituttaa. Tämä oli nyt jo toinen puutteellinen kirjoitukseni Korean sodan jälkeen, saatana.:))))
Kaikkein pahin lienee maantienopeuksissa tilanne, että vasemman kaistan saavutettua ennen kapeikkoa lähelle maksimaalisen nopeuden, niin joku sillä kaistalla keksii
”jaa, mutta nykyäänhän täytyy mennä vetoketjuna ja olihan tuossa se vetoketjumerkkikin”
ja jysäyttää jarruttamalla nopeutta rajusti, ehkä 30-50 nopeuteen, ja alkaa vilkuttelemaan valoillaan ja huitomaan käsillä oikean kaistan nollanopeuksista liikkeelle.
Sillä on hirveä heijastevaikutus satoja metrejä, kilometrejäkin kaikkien liikkeeseen ja yksi ainoa onnellinen on tuo nollanopeuksinen.
Eli on tässä tilanteessa ja nopeudessa perusteltua sekin, että vetoketjua ei aleta keinotekoisesti rakentamaan vaan tyhjennetään kokonaan tuo vasen kaista, joka on JO PÄÄSSYT MAKSIMINOPEUTEEN ja kaikki päättyvän kaistan popula seuraa sitten perässä.
Aloittajana jatkan: kyllä, VARSINKIN valoristeykset tulee ylittää kaikkia kaistoja hyödyntäen, koska sen jälkeen siellä kyllä on aikaa sompailla vetoketju kuntoon.
Mutta maantielläkin parempi olla rakentamatta yhtä pitkää jonoa, vaikka se vaikeampaa onkin kuin kaupungeissa.
"Mutta maantielläkin parempi olla rakentamatta yhtä pitkää jonoa, vaikka se vaikeampaa onkin kuin kaupungeissa."
Tämä on ristiriidassa mitä sanoit 18.5
10 vuotta sitten aloittamani ketju vielä hengissä ja kohta entistäkin ajankohtaisempi !
Pituutta vaan alkaa olemaan liikaa, jotta kukaan käy kaikkea läpi.
En näe tuota ristiriitaa. Maantienopeuksilla jonojen yhdistämistä ei tietenkään voi jättää aivan viime metreille, mutta ei myöskään syytä rakentaa vain yhtä pitkää jonoa.
Kyllä tässä aluksi on odotettavissa lisää rytinää, mutta tavoite ja maali on hyvä.
Tämä on ongelma vain siellä missä on liikaa porukkaa.
Kuka jossain landen perseessä haluaisi asua?