Taas kerran Kalle Isokallion blogi Iltalehdessä on täyttä asiaa:
"Kun yhdestä asiasta ei voi olla kahta totuutta, niin toisen on oltava väärässä. Riippumaton professori selvitti Tilastokeskuksen tilastoista sen, että maatalousyrittäjäkotitalouden käytettävissä oleva verojen jälkeinen mediaanitulo on noin 50 000 euroa vuodessa.
Etujärjestöriippuvainen MTK:n johtaja esitti puolestaan väitteen, että maatilojen verotettava tulos on keskimäärin vain 17 300 euroa. Viidenkymmentuhannen euron nettotuloilla ja seitsemäntoistatuhannen verotettavilla tuloilla on sen verran eroa, että miehet taitavat puhua eri asioista.
Kun maatalouden suora tuki on kaksi miljardia euroa ja maatiloja on 63 000, niin yksinkertaisella jakolaskulla tukea maksetaan tilaa kohti yli 33 000 euroa. Sen luvun valossa riippumaton professori on lähempänä totuutta kuin jäsenistönsä etua ajava johtaja.
Jos etujärjestön luvut pitäisivät paikkansa, voitaisiin maatalouden tuki oitis puolittaa ja silti maksaa jokaiselle viljelijäperheelle etujärjestön ilmoittama verotettava keskimääräinen vuosiansio. Kannattaisiko harkita, MTK?
Etujärjestön oman tutkimuksen mukaan tilojen lukumäärä pienenee vuoteen 2030 mennessä kolmeenkymmeneenviiteentuhanteen. Keskimääräinen tuki nousee siis tilaa kohti 57 000 euroon. Edellyttäen tietenkin, että tukitaso jäädytetään nykyiselle tasolle. Mitä uskallan hieman epäillä.
Vertailun vuoksi todettakoon, että sama riippumaton professori laski samoista tilastoista, että vientiteollisuuden palveluksessa olevan työntekijäperheen käytettävissä oleva mediaanitulo on 37 000 euroa vuodessa.
Voisiko MTK ystävällisesti ilmoittaa, mikä on heidän tulkintansa mukaan edellä mainitun teollisuuden palveluksessa olevan perheen käytettävissä oleva mediaanitulo?
Kun MTK:n omienkaan lausuntojen mukaan maatalous ei kannata tänään, ei huomenna eikä vuonna 2030, niin millä summalla ja miksi tuota elinkeinoa pitää tukea? Jos tavoitteena on tuottaa määrätty määrä kotimaisia elintarvikkeiden raaka-aineita, eikö silloin pitäisi miettiä, miten tavoitteeksi asetettu määrä saadaan tuotetuksi mahdollisimman edullisesti?
Ei kai siinä ole mitään järkeä, että mietitään, miten mahdollisimman moni voi viljelyä harrastaa ja tuottaa mitä mieleen tulee?
Kun tukiin käytetään kaksi miljardia euroa vuodessa, veronmaksajilla on mielestäni oikeus saada tieto siitä, mitä tuella tavoitellaan. Tavallinen veronmaksaja ei ehkä heti oivalla, mikä on seuraavien tukien strateginen merkitys elintarvikehuollollemme: ympäristötuen perustuki, sonnipalkkio, uuhipalkkio, laajaperäistämispalkkio tai spelttivehnän kiloperäinen siementuotannon tuki.
Järkeistämällä tukiviidakko strateginen kansallinen tavoite saavutetaan varmaan pienemmällä summalla jopa siten, ettei viljelijöiden käytettävissä oleviin tuloihin tulee isoakaan lovea.
Avoin keskustelu strategisesta tavoitteesta ja sen saavuttamiseksi tarvittavista yhteiskunnan maksamista tuista olisi hedelmällisempää kuin MTK:n disinformaatiolinja. Uskon, että sitä toivovat myös rehelliset suomalaiset talonpojat."
Kalle Isokallio, Iltalehti, 18.8.2010
"Kun yhdestä asiasta ei voi olla kahta totuutta, niin toisen on oltava väärässä. Riippumaton professori selvitti Tilastokeskuksen tilastoista sen, että maatalousyrittäjäkotitalouden käytettävissä oleva verojen jälkeinen mediaanitulo on noin 50 000 euroa vuodessa.
Etujärjestöriippuvainen MTK:n johtaja esitti puolestaan väitteen, että maatilojen verotettava tulos on keskimäärin vain 17 300 euroa. Viidenkymmentuhannen euron nettotuloilla ja seitsemäntoistatuhannen verotettavilla tuloilla on sen verran eroa, että miehet taitavat puhua eri asioista.
Kun maatalouden suora tuki on kaksi miljardia euroa ja maatiloja on 63 000, niin yksinkertaisella jakolaskulla tukea maksetaan tilaa kohti yli 33 000 euroa. Sen luvun valossa riippumaton professori on lähempänä totuutta kuin jäsenistönsä etua ajava johtaja.
Jos etujärjestön luvut pitäisivät paikkansa, voitaisiin maatalouden tuki oitis puolittaa ja silti maksaa jokaiselle viljelijäperheelle etujärjestön ilmoittama verotettava keskimääräinen vuosiansio. Kannattaisiko harkita, MTK?
Etujärjestön oman tutkimuksen mukaan tilojen lukumäärä pienenee vuoteen 2030 mennessä kolmeenkymmeneenviiteentuhanteen. Keskimääräinen tuki nousee siis tilaa kohti 57 000 euroon. Edellyttäen tietenkin, että tukitaso jäädytetään nykyiselle tasolle. Mitä uskallan hieman epäillä.
Vertailun vuoksi todettakoon, että sama riippumaton professori laski samoista tilastoista, että vientiteollisuuden palveluksessa olevan työntekijäperheen käytettävissä oleva mediaanitulo on 37 000 euroa vuodessa.
Voisiko MTK ystävällisesti ilmoittaa, mikä on heidän tulkintansa mukaan edellä mainitun teollisuuden palveluksessa olevan perheen käytettävissä oleva mediaanitulo?
Kun MTK:n omienkaan lausuntojen mukaan maatalous ei kannata tänään, ei huomenna eikä vuonna 2030, niin millä summalla ja miksi tuota elinkeinoa pitää tukea? Jos tavoitteena on tuottaa määrätty määrä kotimaisia elintarvikkeiden raaka-aineita, eikö silloin pitäisi miettiä, miten tavoitteeksi asetettu määrä saadaan tuotetuksi mahdollisimman edullisesti?
Ei kai siinä ole mitään järkeä, että mietitään, miten mahdollisimman moni voi viljelyä harrastaa ja tuottaa mitä mieleen tulee?
Kun tukiin käytetään kaksi miljardia euroa vuodessa, veronmaksajilla on mielestäni oikeus saada tieto siitä, mitä tuella tavoitellaan. Tavallinen veronmaksaja ei ehkä heti oivalla, mikä on seuraavien tukien strateginen merkitys elintarvikehuollollemme: ympäristötuen perustuki, sonnipalkkio, uuhipalkkio, laajaperäistämispalkkio tai spelttivehnän kiloperäinen siementuotannon tuki.
Järkeistämällä tukiviidakko strateginen kansallinen tavoite saavutetaan varmaan pienemmällä summalla jopa siten, ettei viljelijöiden käytettävissä oleviin tuloihin tulee isoakaan lovea.
Avoin keskustelu strategisesta tavoitteesta ja sen saavuttamiseksi tarvittavista yhteiskunnan maksamista tuista olisi hedelmällisempää kuin MTK:n disinformaatiolinja. Uskon, että sitä toivovat myös rehelliset suomalaiset talonpojat."
Kalle Isokallio, Iltalehti, 18.8.2010
Vastaukset 65
Vanhimmat
Kalle Isokalliolta! Olisi todella kiva kuulla Mtk´n vastaus tuohon ikävään kysymykseen. Kepulaiset tulee vaikenemaan kuin hauta. Osui suoraan keskustan pimeään ytimeen!
mutta täyttä potaskaa.
yksin tienata 50000 euroa vuodessa ja vaimon palkka lisäksi. Kun tiedämme, että maatilalla työskentelee 2 henkilöä ja näiden yhteistulo on 50000 euroa vuodessa. Sehän on suhteellisen vähän,, kun tiedämme tuossa 50000 eurossa olevan tuet mukana.
Jos viljelijöille ei maksettaisi tukea tai sellaista hintaa elintarvikkeista, että ne kattaisivat tuotantokustannukset ja toimeentulon viljelijöille, ei kukaan voisi harjoittaa maataloutta.
Ei kukaan voisi harjoittaa maataloutta.Sen paremmin asiaa ei suomen kielellä voi kuvata.Nimenomaan harjoitttaa,mutta,kun suomi tarvitsisi oikeita MAATALOUSYRITTÄJIÄ.Agraarikommunismi täytyisi lopettaa ja alkaa yritystoiminta,jossa maatalousyrittäjällä olisi edes pieni vastuu yrittämisestä.Suomi on hukannut nyt muutaman sukupolven ja oikeiden maatalousyrittäjien löytäminen tulee olemaan vaikeaa,kun rakenteet hajoavat.Tarvitsemme opettajia muista itämeren maista ja vaikka kauempaakin.Nyt on oppi haettu Neuvostoliistosta ja se ei toimi,ei kommunismi toiminut neukkulassakaan.
kuinka vähän maatalousyrittäjäperhe saa tuloja vuodessa - siis 50000 euroa. Siitä voimme päätellä, kuinka vähän tuottajat saavat myyntituloja. Kaupan pitäisi tulla vastaan ja pienentää myyntikatettaan, suomalaisten palkkoja pitäisi pudottaa kuten on tehty Saksassa ja Virossa.
Viljelijöille maksetaan aivan liikaa tukia. Potti kasvaa vuodessa kymmenillä tai sadoillatuhansilla euroilla ja siitä jää aivan varmasti jotain säästöönkin. Tukea saavat myös ne, joilla rahaa on jo ennestäänkin niin paljon, että omien kulujen lisäksi niillä elättäisi lukemattoimia hädässä olevia perheitä. Mutta ei, tukea on pummattava ja saatava vaikkei sitä tarvitsiskaan. Ahneus on rikkaalla ainoa eteenpäin ajava voima.
Miksi kaupungin vähävaraisille nuorille ja vaikkapa opiskelijoille ei jaeta vastaavia tukia? Nyt he saavat vuokratukea, jos saavat, ja se määrä on parisataa euroa per kuukausi. Sekin tuki lakkaa, kunhan sitä on sossun mukaan "tarpeeksi kauan aikaa saanut". Toimeentulotukeakin he voivat hyvässä lykyssä saada, mutta ei sillä mitään uusia traktoreita tai autoja ostella. Hyvä kun edes saavat kirpparilta vaatteensa ostettua, sillä niin vähäistä se tuki on.
kyllähän muutkin yrittäjät saavat lisätä tuotteen myyntihintaa tuotantokustannukset. Miksi maanviljelijä ei saa lisätä niitä - on se niin väärin... niin väärin...
Kukaan yrittäjä ei voi päättää että "minun tuotantokustannukseni ovat nämä ja ulosmyyntihinta on tämä" täysin vapaasti. Jos yrittäjän tuotantokustannukset ovat suuret ja joku muu myy kilpailutilanteessa halvemmalla niin se on äkkiä entinen yritys. Aina voi (ja kannattaa) yrittää laittaa siihen hintaan tuotantokustannukset ja vähän voittoakin mutta sitten kun se ei onnistu niin siitä yleensä yritysmaailmassa seuraa jollakin aikavälillä konkurssi. Miksi maanviljelijällä ei ole samaa periaatetta että tuotantokustannukset on katettava tuotteen hinnalla eli tuotanto on saatava pyörimään kannattavasti vaan osa katetaan tuella?
"Miksi maanviljelijällä ei ole samaa periaatetta että tuotantokustannukset on katettava tuotteen hinnalla eli tuotanto on saatava pyörimään kannattavasti vaan osa katetaan tuella?"
Kerro se syy meille kun olet asioista noin hyvin perillä?
Niin että tuotteelle on olemassa joku markkinahinta. Oli tuote sitten kännykkä, kattopelti, mikä vaan niin sillä on joku markkinahinta. Tämän jälkeen yritys pyrkii tuottamaan sitä tuotetta painaen tuotantokustannukset niin alas että pystyy tuottamaan voitolla. Esimerkiksi Nokialla on tällä hetkellä se ongelma että se ei saa tuotteistaan tarpeeksi korkeaa hintaa vaan liian suuri osuus on halpatuotantoa. Hintaa ei kilpailun takia pysty nostamaan, ainoa keino on painaa tuotantokustannukset riittävän alas että pärjää. Tai sitten lopettaa.
En ymmärrä miksi tämä ei toimisi maatalouspuolella. Pellon hinta vain tuottotasolle eli ei osteta jos ei kannata. Jos maatalouskonemyyjä haluaa tehdä kauppaa niin koneen on oltava sen hintainen että siihen on varaa. Samoin rakennuksen järkevän hintainen jne. Tuki pakkaa pääomittumaan hintaan ja jos oikein muistelen niin mm maatalouden rakennuskustannukset nousivat jossakin välissä reilusti enemmän kuin yleinen rakennuskustannusindeksi. Mutta en ymmärrä miksi ei toimisi. Konkursseja tietty tulisi mutta jäljelle jäävät yritykset olisivat kannattavia. Sama kuin muussakin yritystoiminnassa, mm rakennusalan yrityksiä tippuu aina reilusti pois kun lama tulee.
Halvoille tuotteille ei voi asettaa korkeaa hintaa ja kalliita tuotteita ei saa halvalla.
Oliko sinun varastossa tietoa siitä, miksi maataloustuet ovat yleisesti käytetty järjestelmä maailmalla?
"Maataloustuet laskee ruuan hintaa" niin selitäs minulle tämä.
Ruotsista tuodaan (tuotiin?) maitoa rahteineen noin 35 c/l ja Virosta saataisiin vieläkin halvemmalla. Nyt jo yksistään suomalainen tuottajahinta on noin tuon 35 c/l ja siihen keräilyrahdit (suuret etäisyydet) päälle. Tähän päälle sitten varsinkin c-alueelle mittava maidon kansallinen tuki 8-9-13-23-30 c/l. Minusta veroina maksetut tukieurot ovat tulleet tuohon ulkomailta tuodun markkinahintaisen maidon päälle. Eli siis maitolitran hinta on minulle sen maitopurkin hinta kaupassa noin 10 c tukia veroina siihen päälle. Lisäksi ihan pohjoisessa vielä lisäksi ns pohjoista kuljetustukea sille firmalle joka ne maidot viitsii sieltä kerätä kalliisti. Mutta ehkä tuo 10 c/l kattaa senkin tai sitten ei? Mutta minusta varsinkin tuo pohjoinen tuki c-alueelle ei todellakaan laske ruoan hintaa kaupassa yhtään. Päin vastoin, nostaa kokonaishintaa jossa tuet on laskettu mukaan.
Oliko sinun varastossa tietoa siitä, miksi maataloustuet ovat yleisesti käytetty järjestelmä maailmalla?
Lienee tuo että "tuet laskevat kuluttajan ruoan hintaa" jotta kaikilla olisi siihen varaa. Seuraava liittyykin sitten omavaraisuuteen että pitää olla omaa ruoantuotantoa. Oliko vielä muita hyviä perusteluja? Täällä meillähän varsinkin kun c-tuista puhutaan niin sehän on puhdasta aluepolitiikkaa. Vaalikarjaa.
On kallista, varsinkin huonoina aikoina, sen osoittavat nytkin käynnissä olevat puolueiden eri rahoituskanavien tutkinnat, ilkeimmät arvostelijat ovat näkevinään jopa rikoksen tunnusmerkistöä.
Keskusta on perinteisesti kautta aikojen pitänyt muita puolueita paremmin huolen jäsenkuntansa hyvinvoinnista, sehän puolueen tehtävä onkin, sanottakoon sitä vaikka äänestäjien palkitsemiseksi ja tämä vuorovaikutus on toiminut hyvin.
Ei näissä arktisissa oloissa voi tuottaa kannattavasti mitään ilman vahvoja EU:n ja valtion tukia, maailman parhaan laadun tuottaminen on todella kallista.
On muistettava lisäksi että vahva maataloustuotantomme on tarpeen myös suuren naapurimme nälän tyydyttämiseksi, sillä kylläinen naapuri on hyvä naapuri.
Ei ole vain kahta totuutta, niitä on lukematon määrä. Kun keskitytään Kalle isokallon kolumniin, siitä voisi vetää kolme totuutta. Yksi on proffan musta tuntuu totuus, toinen on MTK:n totuus ja kolmas Kalle Isokallon totuus.
On vielä yksi totuus, jota kukaan ei ole tuonut vielä esille, se on Tilastokeskuksen totuus, jonka totuuden puoleen itse kallistun.
Jatkuu....
Taitaa mainittu Kalle Isokallio harjoittaa porvarismiksi kutsuttua uskontoa ja sitäkin selektiivisesti, kun on valinnut kohteekseen juuri maatalouden. Ja sitäkin suuremmalla syyllä, kun pitäisi selvittää vielä TOTUUS, jonka olemuksesta eivät edes filosofit ole päässeet yksimielisyyteen. Ilmeisesti Kalle on pikkurahan tarpeessa, kun juuri maataloustuki syhyttää sormia. Ihmettelen, miksei Kalle käy elvytysrahan kimppuun. Sitähän jaetaan tätä nykyä suorastaan suokuokalla suuryritysten omistajille, pörssinpelaajille ja muille kasinomaakareille niin että oikein hirvittää. Eivätkä summat maataloustuesta juuri jälkeen jää. Luultavasti elvytys on maataloustukea mittavasti suurempikin, jos jossakin näkemäni luku 20 mrd pitää paikkansa. Jo Kreikan tukemiseksi löytyi heti lähes kaksi miljardia ilman että muistan Kallen juuri siitä mitenkään tuohtuneen. Kaikki nämä elvytysvarat ovat menneet etupäässä suurituloisten pankkitileille, pörssiin
tai kaikkialle muualle paitsi ei taloudellisen aktiviteetin aikaansaamiseen.
Ja mihin Kalle sitten laittaisi säästyneet varat? Siitä ei ainakaan siteeratussa kirjoituksessa ole merkkiäkään. Ettei vain Naton jäsenmaksuihin, maabrändityöryhmän tuotosten täytäntöönpanemiseen, uuden sotakaluston hankintaan, vanhat Hornetit kun alkavat jo putoilla taivaalta jne. Uudelle sotakalustolle varmaan löytyy pikapuoliin oikeaa käyttöäkin, kun pikkupojat alkavat nimitellä isompiaan. Jostakinhan näihinkin rahanreikiin on rahat otettava. Ja mistä muualta raha otetaan kuin köyhiltä tekemällä leikkauksia, karsimalla tai muuten vain rosvoamalla.
Lopuksi ihmettelen, miksi Kalle ei ryhdy viljelemään maata, kun näkee, miten kannattavaa se on? Onko nyt niin, ettei Kalle sittenkään ole oikea porvari? Tosin saattaahan olla, ettei porvari pidä tukirahaa oikeana rahana, mikä tosin on epätodennäköistä, koska elvytysrahakin on mennyt kuin kuumille kiville.
http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2010/08/17/maataloustukiuskonto/
Suutari-Kalle ryhtyi sorvaamaan kampiakselia, tuleekohan siitä kalua?
Ei Kalle Isokallio voi enää ryhtyä maanviljelijäksi ikänsä puolesta, on 62- vuotias. Maanviljelijöiden eläkeikä on 56 vuotta - meni jo 7 vuotta sitten.
kaikki maanviljelijät eivät pääse eläkkeelle 56-vuotiaina - niin väärin että...
esimerkki älyllisestä epärehellisyydestä ja se näkyy uppoavan täydellisesti
määrättyihin kansanryhmiin.
Tuossakin kolumnissa hän puhuu silmät loistaen ja virne suupielessä
jopa samassa lauseessa maataloustuesta ja tilojen lukumäärästä
jotka eivät mitenkään liity toisiinsa.
Tosiasiassa tuet maksetaan €/hehtaari, ei €/ tila.
Siis, vaikka suomessa ei olisi kuin yksi maatila maataloustuki olisi saman suuruinen,
nykysääntöjen mukaan toimittaessa.
Toisaalta maataloustuista EI päätä mtk vaan eduskunta ja EU.
Enpä ole kuullut että edes vasemmistopuolueet olisivat eduskunnassa
esittäneet maataloustuista luopumista.
Isokallion jutut ovat kyllä hauskoja lukea, mutta ei niitä pidä kirjaimellisesti ottaa.
Huvittavinta Kallen kohdalla on täydellinen tietämättömyys mistä kertoo. Tässä tapauksessa kun Kalle on pikkujulkkuna pannut itsensä likoon näyttäen samalla oman avuttomuutensa, niin ivailulle on syytä antaa tilaa.
Eli tämä :
"Toisaalta maataloustuista EI päätä mtk vaan eduskunta ja EU. "
ei ole totta. Juuri näitä
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/08/fi_FI/maidontuotanto_kasvuu_rajusti_pohjois_pohjanmaalla/
lieveilmiöitä aiheuttava kansallinen tuki on käsittääkseni omassa päätösvallassamme. Kansallista tukea maksetaan vuodessa noin 550 miljoonaa ja lisäksi toinen 550 miljoonaa omasta budjetista kun EU rahoittaa 28%. Luvut käyvät ilmi tuolta:
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/ymparistotuki_luonnonhaittakorvaus.html
Näissä jälkimmäisissä on se haittapuoli että myös EUn osuus menetetään jos itse ei makseta. Mutta nuo ovat tosiaan omassa päätösvallassa, EU on määrännyt ainoastaan MAKSIMIN sekä käyttötarkoituksen. EU ei käsittääkseni voi määrätä maksamaan kansallisia tukia. Eli jos joku päivä eduskunta on sitä mieltä että ei maksetakaan 100 hehtaarin ja 100 lehmän tilalle c3:lla 150.000 euroa vuodessa joka vuosi vaan raha käytetäänkin siihen että palkataan vanhustenhoitoon kolme henkilöä niin eduskunta voi käsittääkseni sen päätöksen tehdä, EU ei voi sitä estää. Sen sijaan jos maksimi ylitetään kuten nyt uhkaa käydä kun
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/08/fi_FI/maidontuotanto_kasvuu_rajusti_pohjois_pohjanmaalla/
niin sitten tulee sanomista.
Mikä on riippumaton professori?
Hirven ruho riiputetaan ennen käyttöä useita vuorokausia. Koska professori on vielä riippumaton, niin siitä seuraa levottomat puheet. Riiputtamisen jälkeen hän on sitten kokonaan toinen mies.
Riippumaton professori on inventinen.Tarkempaa nimeää hän ei halua julkisuuteen,kun saa tukiaisia ja pelkää niiden loppuvan jos kepulit saa tietää oikean nimen.
saada hyvinkin tuon 50000 euroa ja useinmiten vaimo on myös töissä ja saa oman palkkansa käyttöön.
Ihmettelinkin. saavatko maataloustuottajat noin vähän myyntituloja, kun tuetekin on mukaanlaskettu tuohon tuloon.
Eikö olisi suotavaa, että alkutuotannosta maksettaisiin niin hyvä myyntihinta, että ne kattaisivat tuotantokulut ja viljelijäperhe saisi jonkin moisen toimeentulon.
Maatilojen keskimääräiset tulot olivat viimeisimmän tilaston mukaan 2008 maassamme 17300 euroa/maatila.
Maatalous- ja kotieläintuotteiden myyntitulot olivat seurantajaksolle 2,8 mrd euroa, tuet 1,79 mrd euroa.
Maatalouteen kohdistuneet menot olivat samanaikaisesti 3,5 mrd euroa.
Menoista puolet muodostuu 22 prosentin alv-kantaan kuuluvista menoista, kun poistot, 17 % ja 0 % alv-kantaan kuuluvat menoerät muodostavat kukin noin 14 % osuuden kokonaismenoista.
Maatalousomaisuuden verotusarvo oli vuonna 2008 ensimmäistä kertaa yli 5 miljardia euroa, kun velkojen määrä oli 3 236 miljoonaa euroa. Maatalouskone- ja kalusto-omaisuuden osuus varoista oli 1 844 miljoonaa euroa. Maatalouden varallisuus kasvoi edellisvuodesta noin 20 miljoonaa euroa enemmän kuin velat.
Kansallinen tuki aikaansaa ei-toivottuja vaikutuksia
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe
Tuosta kansallisen tuen vaikutuksesta näkyy jatkuvasti merkkejä, tuossa tuorein:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/08/fi_FI/maidontuotanto_kasvuu_rajusti_pohjois_pohjanmaalla/
Kansallinen tuki vääristää kannattavuutta ja aiheuttaa sen että tuotanto kannattaa parhaiten pohjoisessa ja heikoimmin etelässä. Ja yleensä huonosti kannattavat yritykset lopettavat. Tietysti voidaan kysyä että maksetaanko tukea ja kuinka paljon ja mihin tarkoitukseen? Esimerkiksi c3-tukialueella sijaitseva 100 hehtaarin ja 100 lehmän maitotila saa noin 180.000 euroa tukia vuodessa. Joka vuosi. Tästä kansallista tukea on noin 150.000 euroa. Jos ajatellaan että tällä työllistetään 2-4 henkilöä niin siinähän asiallisesti maksetaan yrityksen henkilöstön palkka verovaroista?
järjenvastaisesti tuo on nykytilanne. Se mikä tuossa huolestuttaa on se, että kaikki nuo ylimääräiset ja tarpeettomat tuet on rasitteena kannattavilla aloilla. Sieltä nuo rahat lopulta kaivetaan ja niiden vaikutus esim palkkohin on aikamoinen, minimipalkoista ei noita kepun ylimääräisiä ja turhia kustannuksia saada kerätyksi. Yhtälö on kepulaisille liian monimutkainen ymmärrettäväksi ja sen vuoksi toivomme on EU´ssa ja sinne pitäisi tehdä ahkerasti kanteluja näistä kilpailua vääristävistä tekijöistä. Verovarojen tuhlausta koko homma.
Tilakoolla ja tuotantosuunnalla näyttää olevan suurempi merkitys tulokseen kuin tilan sijainnilla. Vuonna 2008 lypsykarja-, sika- ja siipikarjatiloilla tulos vaihteli 40 000 euron molemmin puolin, kun taas kasvinviljelyä harjoittavilla tiloilla tulos jäi keskimäärin alle 10 000 euroon.
Nuorisosäätiöltä niin kannattavuus olisi lisääntynyt.
pikku seikka että ensinnäkin kotieläintila saa yli 100 euroa/ha korkeampaa hehtaaritukea vaikka viljelisi mallasohraa tai vehnää myllylle myyntiin. Sen lisäksi tukipolitiikka on ollut aika kotieläin- ja varsinkin maitopainotteista. Mutta tuo on totta että tilakoko vaikuttaa. Mutta täytyy muistaa myös se että jos on 100 ha + 100 lehmää c3:lla niin tuet on tuo noin 180.000 euroa. Sen sijaan ab-alueelle sama tila saa tukea noin 90.000 euroa. Nyt kun tuollaisen tilan liikevaihto ilman tukia on noin 350.000 euroa niin tuo tukiero on noin 25% eli neljännes tuettomasta liikevaihdosta. Onhan se kumma jos tuollainen ero ei vaikuta kannattavuuteen? Mutta tässä
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/08/fi_FI/maidontuotanto_kasvuu_rajusti_pohjois_pohjanmaalla/
on seuraus mitä tuo tukipolitiikka saa aikaan. Pohjoisessa raivataan metsästä peltoa lisää kasvavalle kotieläintuotannolle samaan aikaan kun etelän paremmissa ilmasto-oloissa olevat parempilaatuiset ja valmiit pellot laitetaan vajaakäyttöön LHPksi koska kotieläintuotannon hiipuessa pellon tuotolle ei ole markkinoita. Tulee mieleen hölmöläisten peiton jatkaminen? Mutta että aika osuva on tuo
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
juttu kyllä?
ostaa edullisesti perusruoka-aineita. Niistä voimme valmistaa niin maukkaita ruokia oman maun mukaan.
Muutamallakymmenellä sentillä saamme perunoita, makaroneja, herneitä jne., joten asitten voimme ostaa erilaista lihaa tarpeen mukaan. Suomalaiset vihannekset ovat niin maukkaita, että niitä voisi syödä lisukkeina joka päivä. Metsistä voimme poimia marjoja mielin määrin ja näin pienentää ruokalaskua.
näemmä joka mahdolliseen paikkaan, missä se maidontuotanto lisääntyy ellei siellä missä on lehmiä, kannattavuuteen ei pohjoisella tuella ole mitään merkitystä.
myös lisääntynyt, rahaa jaettiin mukavasti.
Näkyvät jopa tuolla eduskunnassa
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
osaavat jauhaa samaa paskaa? Sama tukiero, sama vaikutus kannattavuuteen. Tuo on ollut jo vuonna 2006 ja kun asia on ollut tiedossa mutta mitään ei ole tehty niin tässä
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/08/fi_FI/maidontuotanto_kasvuu_rajusti_pohjois_pohjanmaalla/
on nyt sitten seuraus asiasta. Asiasta joka oli nähtävissä jo 2006 mutta asialle ei ole haluttu tehdä mitään?
Lypsykarjatiloilla ei ole alueellisesti merkittäviä eroja maatilojen tuloissa. Vaihteluväli B-alueen 45 600 eurosta C2 alueen 49 100 euroon. A- ja C2-tukialueilla tulot olivat likipitäen sama, vaikka A-alueella maitoa tuotettiin keskimäärin noin 22 000 litraa enemmän ja viljelty peltoala oli noin seitsemän hehtaaria suurempi kuin C2-alueella.
Meijeriin toimitettua maitolitraa kohti tulot A-alueella olivat 21 senttiä ja C2-alueella 24 senttiä. Tukien määrä oli sekä A- että C2-alueilla noin 57 000 euroa tilaa kohti. Eli ero syntyy A-alueen alhaisemmasta maitolitran hinnasta, ei tuista.
Osmokin olisi ohjausta vailla.
Tosi mielenkiintoinen päättely! Että ihan alhaisemmasta maitolitran hinnasta A-alueella! Joopa joo... Ensinnäkin Valio on aikamoinen monopoli ja tilittää jokaiselle osuuskunnalle saman verran. Voisin kuvitella että etelän osuuskuntien kustannusrakenne mm pienemmän keräilykustannuksen takia on alhaisempi. Esimerkiksi SataMaito ja Hämeenlinnan OSM ei-Valiolaisina ovat aika usein onnistuneet silti tilittämään enemmän kuin Valiolaiset osuuskunnat. Että sanoisin että kaukaa haettu ja aika virheellinen johtopäätös?
Jos nuo ovat Taloustohtorin lukuja niin ensinnäkin on muistettava että a/b -alueen maitotilojen määrä on niin pieni että esimerkiksi tilakokoluokittainen luokittelu ei onnistu. Otanta voi siis vaikuttaa tuloksiin. Ja jos tuet olivat Taloustohtorissa samat niin tilakoko ei sitten tasan ollut sama. Jos on sama hehtaarimäärä ja sama lehmämäärä niin tukiero on selkeä, se selviää aika selvästi tuosta
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
eduskunnassa tehdystä kyselystä.
Ei merkittäviä eroja tuloissa? Liikevaihdossa vai käteen jäävissä tuloissa? Voihan olla että ab-alueella on osattu pakon edessä järjestää tuotanto tehokkaammin ja ammattitaitoisemmin ja turhia ylimääräisiä kuluja välttäen ja päästään siten samaan tulokseen eli käteen jäävään tuloon? Ja noista luvuista huomaat itsekin että 22.000 litraa ja 7 hehtaaria enemmän a-alueella kuin c2:lla että tarvitaan 2,3 lehmää ja 7 hehtaaria että päästään samaan tuloon. On siis juostava kovempaa ja tehtävä enemmän työtä että saa saman tulon käteen.
Suomen Kuvalehden haastattelussa että
"Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee"
ja että
"Ilman pohjoista tukea vauhti Pohjanmaan maitotiloilla olisi paljon verkkaisempaa".
No sehän on tietysti Juha Marttila, MTKn puheenjohtaja ja maatalous- ja metsätieteiden tohtori. Tällä lausumalla hän mielstäni tunnustaa sen tosiasian että tukiero ei perustu todelliseen eroon vaan on suurempi kuin todelinen olosuhde-ero aiheuttan kannattavuuseron. Ja tuostahan
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/08/fi_FI/maidontuotanto_kasvuu_rajusti_pohjois_pohjanmaalla/
se on aika selkeästi nähtävissä että mikä on tämän tukieron aikaansaama kehitys. Se täytyy Marttilan eduksi sanoa että ainakin hän on rehellinen ja tunnustaa tosiasiat toisin kuin moni muu tämän(kin) palstan kirjoittelija. Tukieron poistamisesta sen sijaan...
Jos käyttäisin Golf-kentiltä tuttua termiä ihannetulos, samalla tavalla maataloudessa joku yrittäjä voi päästä tuohon keskimääräiseen ihannetulokseen, toiset joko alittaa tai ylittää sen.
Sama asia koskee miesten ja naisten välisiä palkkaeroja samasta työstä tai palkkaeroja maan eri osissa.
On hyvä muistaa vielä tässä vaiheessa, että Marxin talousteoria, eikä sen enempää sosiaalisen tasa-arvon toteuttaminen ole yltänyt niihin tavoitteisiin, jota vastaan kapinoit. Maatalouspolitiikalla EU:ssa on vain pyritty tasapainottamaan eri alueiden tasapuolista tulon muodostusta, jossa tilastoja tarkastellen on onnistuttu kohtalaisen hyvin.
Hyönteisten peräpään tutkijana sinua varmaankin kiinnostaa enemmän pienet yksityiskohdat kuin suuremmat kokonaisuudet ja erot mm. lentävien lautasten tai pikkuhyönteisten peräpään muoto, niiden yleisyys pääkaupunkiseudulla tai levinneisyys pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.
Itse henkilökohtaisesti edustan sitä koulukuntaa, jossa tuloksia tarkastellaan virallisten tutkimustulosten mukaan. Ero riippumattoman professorin tekemiin vertailuihin tulee hänen tieteellisestä epärehellisyydestä, jossa emotionaalinen vastakohta kumoaa tilastolliset perustekijät kaunakertoimen avulla.
Osmo Soininvaaran tutkimuksiin maatalouden alueellisen rakennemuutoksen vaikutuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan on olemassa eriäviä mielipiteitä. Soininvaaran olettamus ja yhteiskuntapoliittinen kritiikkihän lähtee siitä, että pohjoisen bulkkituotteet ja poronhoito aiheuttavat kohtuutonta haittaa pääkaupunkiseudun parvekeperheviljelmille.
Lopuksi kommentti vielä Kalle Isokalliosta. Kalle Isokallio on ryhtynyt eläkepäivillään maatalouden asiantuntijaksi, mies joka ei tiedä edes kotona mistä sukat ja alusvaatteet löytyvät. Toisen helmassa roikkuminen ei nosta arvoa asiantuntijana, pikemminkin tulee vaikutelma luutturätistä, jolla pyyhitään pöytää.
"On hyvä muistaa vielä tässä vaiheessa, että Marxin talousteoria, eikä sen enempää sosiaalisen tasa-arvon toteuttaminen ole yltänyt niihin tavoitteisiin, jota vastaan kapinoit. Maatalouspolitiikalla EU:ssa on vain pyritty tasapainottamaan eri alueiden tasapuolista tulon muodostusta, jossa tilastoja tarkastellen on onnistuttu kohtalaisen hyvin."
Niin varmaan juu. Nyt on vaan niin kuten Juha Marttilakin, MTKn puheenjohtaja ja maatalous- ja metsätieteiden tohtori sanoo että: "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee".
Ja Soininvaara kirjoittaa samasta asiasta ylikompensaationa. Meillä on onnistuttu tukijärjestelmän vinoutumilla samaan aikaiseksi tilanne
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/08/fi_FI/maidontuotanto_kasvuu_rajusti_pohjois_pohjanmaalla/
jossa parhaiten maatalouteen soveltuvien alueiden maatalouden kannattavuus on heikoin koska tukia tulee vähemmän kuin mitä on ero todellisissa olosuhteissa. Pitkällä aikavälillä on todella outoa että kulutajat maksavat ylimääräistä kansallista tukea veroissa ja täten aiheuttavat maatalouden siirtymisen alueille joissa tarvitaan aina tuota tukea. Tai muuten käy kuten tuossa
http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti7.pdf
todetaan. Mielenkiintoinen skenaario ja kehitys löytyy sivulta 55 josta lainaus:
"Skenaariossa 4 eli LIB-skenaariossa maidontuotanto ei kestäisi kansallisen tuen menetystä, vaan alenisi koko maassa tasolle 1,6 miljardia litraa (-28% vuodesta 2009) josta ab-alueella tuotettaisiin 450-460 miljoonaa litraa ja c-alueella 1100-1200 miljoonaa litraa."
Nyt kun ajatellaan tämän päivän 2,2 miljardin jakautumista niin se on suurinpiirtein että 0,5 ab-alueella ja 1,7 c-alueella. Ja kansallisen tuen poistaminen aiheuttaisi tuollaisen muutoksen jakaumaan! Ja tuki ei muka vaikuta! Kun ihan selvästi on nähtävissä tämä kehitys jossa korkeampi tuki saa aikaan paremman kannattavuuden ja maidontuotanto on siirtymässä c-alueelle. Jos tuki poistettaisiin c-alueelta niin vaikutukset siellä olisivat dramaattiset mutta ab-alueella merkittävästi pienemmät koska tuet ovat jo nyt merkittävästi pienemmät. Mutta näistä selvästi näkyy että tuki on ylikompensoiva koska tämän hetken kehitys on että c-alueen tuotanto kasvaa rajusti ja ab-alueen pienenee. Jos tuki olisi kohdillaan niin kehitys eri alueille olisi saman suuntaista joka nälyy myös tuosta mtt:n skenaariosta.
Profeetta Soininvaara sanoo:"Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee".
Profeetta Soininvaara ei elä reaalimaailmassa, hänen parvekeperheviljelmä ei ole yhtä kuin Suomen maatalous ja EU:n maatalouspolitiikka.
EU:n maatalouspolitiikan tarkoituksena on tasoittaa eri alueiden kehitystä ja tulotasoja ammattiryhmän sisällä.
Tähän tarkoitukseen on säädetty tukidirektiivejä korkean satotason suosivan Cap-tuen lisäksi LFA-tuki ja ns. Välimeren paketti, joiden avulla alueelliset ja CAP-tuesta johtuvat erot tasataan.
Tilastot kertoo, että alueellisesti suomalaisten perheviljelmien tulotasossa ei ole suuria eroja, joka on EU:n mukaisen tukipolitiikan alkuperäinen tarkoitus.
"Profeetta Soininvaara sanoo:"Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee". "
Tuo lausunto on suora lainaus MTKn puheenjohtajan, maatalous- ja metsätieteiden tohtorin Juha Marttilan haastattelusta Suomen Kuvakehdessä olikos se kesäkuulta 2009. Kannattaa lukea muutakin kuin Maaseudun Tulevaisuutta?
Vale, emävale, tilasto? Jos olet viitsinyt lukea tuon
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
eduskuntakyselyn linkin niin siellä sanotaan seuraavasti:
"Edellisissä tukineuvotteluissa esitetyt tilamallilaskelmat eivät vastaa olemassa olevaa käytäntöä. Laskelmat olivat tarkoitushakuisia, ja niiden avulla haluttiin hävittää tukierot eri tukialueiden väliltä. "
Näin siis kansanedustajat eduskunnassa. Ja vielä tuollaistakin valhetta kehtasivat ihan eduskunnassa esittää että
"Komission päätös siitä, että tukialuekohtaiset tuotantokatot eivät ole voimassa, ellei maakiintiö ylity, on mahdollistanut C-alueella tuotannon rajun kasvun. Niin kauan kuin kukaan, niin Valio, ministeriö kuin komissiokaan, ei puutu C-alueen tuotannon kasvuun, ei tuottajahintaa saada korkeammaksi, ja Etelä-Suomen maitotilat kärsivät tilanteesta. C-alueen tuotannon kasvu perustuu poikkeuksellisen korkeisiin tukiin, eli siellä tuotannon kannattavuus on erinomainen. C-alueella maksetaan sekä tuotantoa sopeuttavaa tukea investointituen muodossa että tuotantoa ylläpitävää tukea 142-tuen muodossa. Suomeen on luotu C-alueelle Euroopan parhaiten kannattava maidontuotanto, ja samalla A- ja B-alue on painumassa Euroopan huonoimmin kannattavaksi. Jos komissio on tarkka 141-tuesta, oltakoon tarkkoja myös 142-tuesta, alueen ylituotannosta ja tuotantokaton mukaisesta tuotannosta."
Mutta kannattaa lukea tuo koko linkki eikä vain Maaseudun Tulevaisuutta?
En ole Suomen Kuvalehden, enkä Maaseudun Tulevaisuuden tilaaja, en lue edes niiden nettisivustoja, joten olen virallisten tilastojen fanittaja.
Tilakohtaisten maitokiintiöiden poistaminen oli lähtölaukaus Pohjois-Pohjanmaan maitotilojen kehitykselle, jossa kaivattua rakennemuutosta on ryhdytty toteuttamaan ennakkoluulottomasti. Samalla se on tuonut mahdollisuuksia siirtää ammattitaitoista työvoimaa pääkaupunkiseudulle paperitöihin ja muihin hallintotehtäviin.
Tärkeintä maamme tulevaisuuden kannalta on huolehtia maataloustuotteiden riittävyydestä, laadusta, alueellisesti riskittömistä sääilmiöistä, hyvästä logistiikasta ja varastoinnista kun puhutaan maataloudesta kokonaisuutena. Tähän maatalous on itse vastannut tekemällä runsaasti investointeja, hankkimalla parempaa koulutusta käytännön työhön ja taloushallintaan.
Samalla huomionarvoista on huomata maatalouden nopeasta rakennemuutoksesta johtuva työvoiman vapautuminen tuottavampiin tehtäviin. Maatalouden viiteryhmästä on syntynyt ja syntyy uusia päteviä yrittäjiä eri puolille maatamme kasvattamaan kansantuotetta, samalla kun kyvykkäimmät viljelijät laajentavat omia yrityksiään.
Itse maatalouspolitiikan sisältöön en halua enää lisätä mitään uutta näkökulmaa aiemmin kerrotun lisäksi, sillä asiaa on räätälöity Osmon pirtissä ja monissa muissa eri verstaissa, eikä siitä ole saatu modernimpaa takkia tai edes tuluskukkaroa.
"Tilastot kertoo, että alueellisesti suomalaisten perheviljelmien tulotasossa ei ole suuria eroja, joka on EU:n mukaisen tukipolitiikan alkuperäinen tarkoitus"
Koska tulotaso on tulojen ja menojen erotus niin vaikkapa yksi ventti pihassa niin sillä on kumma vaikutus tulotasoon. Onko se sitten ylöspäin vai alaspäin niin onkin kokonaan toinen juttu... Mutta tulotasoa (verotettavaa tuloa) on mahdollista "säädellä" silloin kun tulopuoli on (tukien ansiosta) ns hyvässä kunnossa. Verosuunnittelu eli verojen (ja samalla tilastoissa näkyvien verotettavien tulojen) pienentäminen esimerkiksi konehankinnoilla jos näyttää tulevan liikaa verotettavaa tuloa on maatiloilla ihan tavallista.
"Tilakohtaisten maitokiintiöiden poistaminen oli lähtölaukaus Pohjois-Pohjanmaan maitotilojen kehitykselle, jossa kaivattua rakennemuutosta on ryhdytty toteuttamaan ennakkoluulottomasti."
Mikä ihmeen tilakohtaisten maitokiintiöiden poistaminen??? Kiintiöt ovat olleet koko EU-ajan olemassa ja kovasti niistä on kauppaa käyty tilojen välillä? Ilman kiintiöitä ei ole ollut takeita tuista ja siksipä laajentavat ovat niitä ostaneet.
Olisiko mahtaa sittenkin olla kyseessä kehityksessä tuo mitä samaisessa Suomen Kuvalehden haastattelussa Juha Marttila totesi että "Ilman pohjoista tukea vauhti Pohjanmaan maitotiloilla olisi paljon verkkaisempaa".
Samasta asiasta tuossa
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
että
"C-alueen tuotannon kasvu perustuu poikkeuksellisen korkeisiin tukiin, eli siellä tuotannon kannattavuus on erinomainen. C-alueella maksetaan sekä tuotantoa sopeuttavaa tukea investointituen muodossa että tuotantoa ylläpitävää tukea 142-tuen muodossa. Suomeen on luotu C-alueelle Euroopan parhaiten kannattava maidontuotanto"
Mutta täytyyhän se olla että M-sihteeri on oikeassa ja Juha Marttila ja kansanedustajat väärässä?
Järkevää päättelyä. Tosin velat maksetaan sillä verotettavaksi jääneellä tulolla, joka kaventaa hiukan liikkumavaraa.
"Mutta täytyyhän se olla että M-sihteeri on oikeassa ja Juha Marttila ja kansanedustajat väärässä?"
Ilmeisesti asia on näin. En kiistä enkä kiellä.
että sen ventin pihaan ostaminen poistojen takia olisi järkevää. Näin kuitenkin yleisesti tapahtuu jos rahaa on ja halutaan tehdä "mukavuushankintoja". Ihmettelen vain että miten voit tuon tietäen luottaa noihin tilastoihin ja todeta että "tulotasoissa ei merkittäviä taloudellisia eroja"? Kun toisella ei ole rahaa ostaa edes sitä vanhaakaan traktoria ja toinen ostaa päräyttää poistojen takia uuden ventin pihaan. Tulotasoksi tulee molemmille sama mutta taloudelliset lähtökohdat ja mahdollisuudet ovat täysin erilaiset. Juuri tästä on tuossa
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/08/fi_FI/maidontuotanto_kasvuu_rajusti_pohjois_pohjanmaalla/
ilmiössä kyse. Tukitason korkeuden takia kannattavuus on merkittävästi parempi kuin etelässä. Sen ansiosta löytyy investointihaluja ja tulevaisuuden uskoa. Kun taas toisen kituutellessa kannattavuusrajalla niin voi siinä usko tulevaisuuteenkin hiipua? Tämä on se vaikutus mikä tukierolla viime kädessä on kun se tekee tuon kannattavuuseron. Se on paljon helpompi mennä oankinjohtajankin juttusille 120 lehmän navetan investointilaskelman kanssa kun tulopuolella on 70.000 euroa enemmän kuin ab-tilalla menojen ollessa suurinpiirtein samat. Tuo kun on liikevaihdoltaan noin 400.000 euron tila ilman tukia niin kyllä siinä työkseen numeroita pyörittävä pankinjohtaja katsoo toisenkin kerran kun (tukien kanssa) tulopuolella on 20% vähemmän rahaa mutta menopuolella suurinpiirtein saman verran. Kumpi uskot että saa helmpommin pankista rahaa?
Tilakohtaiset tuloerot saattavat olla hyvinkin suuret jopa samalla tukialueella. Varsinaisesti en ole kiinnittänyt huomiota maatilojen väliseen tuloeroon vaan ainoastaan tukialueiden väliseen eroon.
Eniten tulostaan ovat kasvattaneet A ja B-tukialueen viljelijät, vähiten C3 ja C4-tukialueen viljelijät.
Poikkeamat eivät ole kovin suuret mutta näkyvät tilastomerkinnöissä suuntaa-antavina.
Eli sen että tilastot laahaavat usean vuoden jäljessä ja sitten muistat että varmaan nyt on edellinen viljan hintapiikkivuosi kyseessä jolloin edellisen vuoden viljan hinnat olivat luokkaa 100 euroa tonni mutta edellisen hintapiikin aikaan hinnat olivatkin 150 euroa per tonni niin tuo "eniten ovat tulojaan KASVATTANEET ab-alueen viljelijät" niin saanee selityksensä. Vai mistäköhän tuo "eniten tulostaan..." lienee peräisin ja mihin vuoteen ja lukuihin perustuva? Yleensä ottaen jos / kun Taloustohtorista lukuja otat niin kannattaa muistaa että tilaluku varsinkin ab-alueelle on kovasti pieni tilastollisten päättelyjen tekoon? Kokeiles ihan huvikseen vaikkapa sikatilat luokitella alueittain ja erilaisilla kokoluokitteluilla...
M-sihteeri enää? Meni jauhot suuhun kun tarkasti Taloustohtorin tilojen lukumäärän?
Mikä ihmeen tilasto on Taloustohtori ja missä tämä tohtori asuu?
sinä olit virallisten tilastojen fanittaja? Suurin osa maatalouden mm tukilaskelmien pohjana olevista tilastoista perustuu tuolta
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori
saatuihin lukuihin. FADN tulokset / maatalouden kannattavuuskirjanpito. Tietysti jotain löytyy verottajalta, tilastokeskuksesta jne mutta kun lähdetään esimerkiksi sanailemaan että
"Tilastot kertoo, että alueellisesti suomalaisten perheviljelmien tulotasossa ei ole suuria eroja, joka on EU:n mukaisen tukipolitiikan alkuperäinen tarkoitus."
kuten tuossa yllä M-Sihteeri kirjoitteli niin oikeastaan ainoa paikka mistä tuollaiseen lausumaan löytyy tilastollista pohjaa on tämä Taloustohtori tai sen pohjana olevat luvut.
tilalla ovat tuotantokustannukset. Miksi niistä ei koskaan puhuta?
Suomi voisi näyttää tässä asiassa esimerkkiä EU:ssa. Suomessa voitaisiin ensi vaalikaudella luopua kokonaan maataloustuesta mukaanluettuna maatalouden lomatuet ja maatalouslomittajien palkkojen maksut.
Otetaan 100 hehtaarin ja 100 lehmän tila Simossa, c3-tukialueella. Tuollainen tila saa kansallista tukea noin 150.000 euroa vuodessa. Vaikka tilaa pyöritettäisiin lähes kokonaan palkkatyövoimalla isäntäparin käydessä muualla töissä tilan ulkopuolella. Suurimpana tuen perusteena on sijainti. Riippuen vähän järjestelyistä, koneistuksesta, urakoinnin osuudesta mutta tuollainen tila työllistää 2-4 henkeä, sanotaan että 3 henkilöä. Monikohan pieni 3 henkilöä työllistävä konepajayritys tai vastaava veisi toimintansa Simoon jos valtio maksaisi työntekijöiden palkan? Siinä voi toimitusjohtaja ihan ottaa rennosti ja keskittyä vaikka luottamustoimiin tai mihin vaan, kyllä tuo että valtio maksaisi palkkakulut aika kivasti lisäisi kannattavuutta. Tosin tuossa voisi tulla pientä "lunta tupaan". Voisipa olla että ilman tukia jäävät etelän konepajayritykset saattaisivat tehdä muutaman valituksen kilpailuasiamiehellä ja eduskunnalle ja muuallakin kilpailun vääristämisestä.
Mutta mielenkiintoinen ajatusleikki? Ja ihan oikeasti, mahtaisiko yhteiskunta saada paremmin vastinetta rahoilleen tukemalla vaikka uuteen teknologiaan keskittyviä uusia yrityksiä, oli sitten Simossa tai muualla? Niiden jouskosta voisi nousta se uusi Nokia jota muuten tarvittaisiin...
osoittaa että yhteiskunta voittaa silti satojatuhansia, tuenhan ansiosta kuluttajat voivat ostaa maitoa puoleen hintaan tuottajalta..
ja lomat pois palkkapuolelta voitaisiin olla esimerkkinä EU:ssa, on teillä jutut he heh..
Yhteiskunnan kannalta on ihan sama kerätäänkö se maitolitraan tarvittava raha hintana kaupan kassalla vai hintana veroina. Tai ei ehkä ihan sama. Veroina kerätyt laitetaan poliittisilla päätöksillä aina johonkin enemmän (tai vähemmän) tarpeelliseen kun taas jos markkinta hoitavat hommat niin raha ohjautuu sinne missä se tuottaa eniten hyötyä.
sinnehän tulee uusi ydinvoimala????
Maataloustuet nollaan Suomessa 2012 mennessä.
Tätä hyvää lisää, keskusta!
Jättimäärä insinöörejä ilman töitä – ”Ennätykset paukkuvat”
Korkeasti koulutettujen työttömien lukumäärä nousi heinäkuussa 2010 uuteen kaikkien aikojen ennätykseen jokaisella kolmella koulutusasteella:
- työttömiä tutkijakoulutuksen suorittaneita 988 henkilöä
- työttömiä ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita 16 894
- työttömiä alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita 17 867.
Lähde: Akava / työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot. Luvuissa ei ole mukana lomautettuja.
Korkeasti koulutettujen työttömien määrä on yltänyt uusiin ennätyksiin heinäkuussa, ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastoista Akavan mukaan.
Työvoimapoliittinen asiamies Hannu Taulu Akavasta kertoo Uudelle Suomelle, että kaikkien aikojen ennätykset paukkuivat heinäkuussa kaikilla kolmella Akavan koulutusasteella (katso faktalaatikko).
Taulu kertoo myös, että 20 akavalaisesta koulutusalasta kaikilla paitsi agronomeilla työttömien määrä on tällä hetkellä kasvussa.
Tämä on poikkeuksellinen tilanne, että tämä työttömyyden kasvu on näin laajalla rintamalla, Taulu arvioi.
Tästä lisää:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/100099-jattimaara-insinooreja-ilman-toita-–-”ennatykset-paukkuvat”
Kairisen Seijalla Hesarin yleisönosastolla! Harmi vaan että on lukuoikeuden takana...
http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=kairinen