Suomen tykistön

Koska se on paska kaupunki josta on sen perustamisesta lähtien hyökkäilty Baltian maiden ja Pohjoismaiden kimppuun. Siksi!

Ei tietenkään Mannerheimin tavoite ollut. Vanha tunteellinen hölmö kun oli. Olisi Riipalu ollut ylipäällikkönä. Se oli syntynyt Pietarissa mutta tuskin sillä olisi ollut tunteellisia ongelmia.

Nevan kaupunki se toisaalta on. Turhaan siitä yritetään saada jotain hohdokasta kutsumalla sitä Pietarin tai Leninin mukaan.

Kyllä se oli useissa kohdissa. Niinhän sitä suomipojat siellä istuskelivat ja katsoivat miten saksalainen tykistö ja lentokoneet kaupunkia moukaroivat von Klucherin käskystä.

joo nii varmaa kirjoitti:

Kyllä se oli useissa kohdissa. Niinhän sitä suomipojat siellä istuskelivat ja katsoivat miten saksalainen tykistö ja lentokoneet kaupunkia moukaroivat von Klucherin käskystä.

Lue lisää

Olihan se. Iso kaupunki tuo Leningrad. Mainilasta Nevski Prospektille on varmaan ainakin 50 kilometriä. Vertaa esimerkiksi että jos Hyvinkäältä ampuisi tykillä Helsinkiin niin saattaisi täyspanoksella ja maksimikorolla isolla tykillä juuri ja juuri myötätuuleen osua Kannelmäkeen.

Mainila reversed kirjoitti:

Olihan se. Iso kaupunki tuo Leningrad. Mainilasta Nevski Prospektille on varmaan ainakin 50 kilometriä. Vertaa esimerkiksi että jos Hyvinkäältä ampuisi tykillä Helsinkiin niin saattaisi täyspanoksella ja maksimikorolla isolla tykillä juuri ja juuri myötätuuleen osua Kannelmäkeen.

Lue lisää

Eihän Viipurista ollut Leningradiin kuin 32 kilometriä. Parhaimmillaanhan Suomen joukot olivat Terijoella. Sieltä ei ollut edes kahtakymmentä kilometriä. Sinne vaan oltaisi suomalaisten ja saksalaisten tykkejä tuotu ja annettu paukkua kesän 1944 tyylliin.

Olisi parempi ollut kaatua ja ottaa niin monta pietarilaista mukaan kuin voi ottaen huomioon miten murhaaja Pietari I sen kaupunginsa rakensi. Sen sijaan tehtiin häpeärauhan ensin kun oli nyhjötetty kolme vuotta tekemättä mitään.

Ollilasta oli kaikista lyhin matka.

Saksalaisethan toisaalta aloittivat Leningradin pommittamisen tykistöllä jo elokuussa 1941. Ehkä jos Suomen armeija ei oli silloin pysähtynyt vaan edennyt pitemmälle ja sallinut saksalaisten tuoda omia joukkojaan Suomen linjoille.

Lisäksi Viron valtauksen jälkeen ei sallittu saksalaisten käyttää Suomen lentokenttiä Leningradi vastaan. Suomen ilmavoimat eivät myöskään osallistuneet operaatioihin Leningradia vastaan vaikka jo vuoden 1944 Helsingin pommitukset osoittivat että olisi kannattanut.

olr vlasov- toise kirjoitti:

Eihän Viipurista ollut Leningradiin kuin 32 kilometriä. Parhaimmillaanhan Suomen joukot olivat Terijoella. Sieltä ei ollut edes kahtakymmentä kilometriä. Sinne vaan oltaisi suomalaisten ja saksalaisten tykkejä tuotu ja annettu paukkua kesän 1944 tyylliin.

Olisi parempi ollut kaatua ja ottaa niin monta pietarilaista mukaan kuin voi ottaen huomioon miten murhaaja Pietari I sen kaupunginsa rakensi. Sen sijaan tehtiin häpeärauhan ensin kun oli nyhjötetty kolme vuotta tekemättä mitään.

Ollilasta oli kaikista lyhin matka.

Saksalaisethan toisaalta aloittivat Leningradin pommittamisen tykistöllä jo elokuussa 1941. Ehkä jos Suomen armeija ei oli silloin pysähtynyt vaan edennyt pitemmälle ja sallinut saksalaisten tuoda omia joukkojaan Suomen linjoille.

Lisäksi Viron valtauksen jälkeen ei sallittu saksalaisten käyttää Suomen lentokenttiä Leningradi vastaan. Suomen ilmavoimat eivät myöskään osallistuneet operaatioihin Leningradia vastaan vaikka jo vuoden 1944 Helsingin pommitukset osoittivat että olisi kannattanut.

Lue lisää

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Continuation-War-defensive-lines.png

Viipurista on linnuntietä matkaa Leningradiin 120 km.
Rajajoelta taas matkaa on n. 30 km.

http://www.gutenberg-e.org/esk01/maps/LageOst6Mar43b_lg.jpg

Mainila reversed kirjoitti:

Olihan se. Iso kaupunki tuo Leningrad. Mainilasta Nevski Prospektille on varmaan ainakin 50 kilometriä. Vertaa esimerkiksi että jos Hyvinkäältä ampuisi tykillä Helsinkiin niin saattaisi täyspanoksella ja maksimikorolla isolla tykillä juuri ja juuri myötätuuleen osua Kannelmäkeen.

Lue lisää

Maksimikorolla kuula kyllä putoaa aika lähelle... (kiäh, kiäh...) :)

Maanmittari. kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Continuation-War-defensive-lines.png

Viipurista on linnuntietä matkaa Leningradiin 120 km.
Rajajoelta taas matkaa on n. 30 km.

http://www.gutenberg-e.org/esk01/maps/LageOst6Mar43b_lg.jpg

Lue lisää

Kuokkalasta on matkaa kyllä Pietariin vain 29 kilometriä.

dtyukstyks kirjoitti:

Maksimikorolla kuula kyllä putoaa aika lähelle... (kiäh, kiäh...) :)

Kyllä se aika lähelle olisi pudonnut saksalaisilla ja suomalaisella tykeillä jos Kuokkalasta ja Ollilasta oltaisi tulitettu.

pietarilainen pillu kirjoitti:

Kyllä se aika lähelle olisi pudonnut saksalaisilla ja suomalaisella tykeillä jos Kuokkalasta ja Ollilasta oltaisi tulitettu.

Riippuu kyllä ihan siitä, ampuuko tykki yläkulmilla vai ei. Yläkulmille mentäessä nimittäin ampumaetäisyys alkaa lyhenemään. Jos siis tykin maksimikoro on vaikka 900 piirua (152H37 lienee ollut yli 1000 piirua), niin maksimikorolla ei saavuteta maksimiampumaetäisyyttä. Tällainen pieni pilkunnussinta tähän väliin.

iogupågp kirjoitti:

Riippuu kyllä ihan siitä, ampuuko tykki yläkulmilla vai ei. Yläkulmille mentäessä nimittäin ampumaetäisyys alkaa lyhenemään. Jos siis tykin maksimikoro on vaikka 900 piirua (152H37 lienee ollut yli 1000 piirua), niin maksimikorolla ei saavuteta maksimiampumaetäisyyttä. Tällainen pieni pilkunnussinta tähän väliin.

Lue lisää

Niin voi ampua hyvin lähelle.

iogupågp kirjoitti:

Riippuu kyllä ihan siitä, ampuuko tykki yläkulmilla vai ei. Yläkulmille mentäessä nimittäin ampumaetäisyys alkaa lyhenemään. Jos siis tykin maksimikoro on vaikka 900 piirua (152H37 lienee ollut yli 1000 piirua), niin maksimikorolla ei saavuteta maksimiampumaetäisyyttä. Tällainen pieni pilkunnussinta tähän väliin.

Lue lisää

Eipä ollut suomalaisilla jatkosodassa sellaista kenttätykkikalustoa jolla olisi kyennyt yli 20 km ampumaan. 122K/31 taisi sen kyetä?

Mitä tulee maksimikoroon, jos jätetään IT-tykit ja muut hilavitkuttimet sivuun, harva kenttätykki pystyi II MS aikana edes 1500 piiruun, mikä siis on 45 astetta. Pisimmät kantamat saavutettiin siis ehkä juuri noin 900-1000 piirun koroilla.

iogupågp kirjoitti:

Riippuu kyllä ihan siitä, ampuuko tykki yläkulmilla vai ei. Yläkulmille mentäessä nimittäin ampumaetäisyys alkaa lyhenemään. Jos siis tykin maksimikoro on vaikka 900 piirua (152H37 lienee ollut yli 1000 piirua), niin maksimikorolla ei saavuteta maksimiampumaetäisyyttä. Tällainen pieni pilkunnussinta tähän väliin.

Lue lisää

Kuinka isoja tykkejä sitten Suomella oli? Mutta ei sillä olisi ollut väliä jos oltaisi annettu saksalaisten tuoda tykkinsä Kuokkalaan. Kyllä he niillä ampuivat kauemåpaakin ja saivat tuhoa aikaan ja paljon.

Väinämöisen kanuunat kirjoitti:

Niin voi ampua hyvin lähelle.

Ja Aleksanteri Nevskin hengellä voittaa vaikka panssarivaunun hevosella vai mitä iivana.

Mainila reversed kirjoitti:

Eipä ollut suomalaisilla jatkosodassa sellaista kenttätykkikalustoa jolla olisi kyennyt yli 20 km ampumaan. 122K/31 taisi sen kyetä?

Mitä tulee maksimikoroon, jos jätetään IT-tykit ja muut hilavitkuttimet sivuun, harva kenttätykki pystyi II MS aikana edes 1500 piiruun, mikä siis on 45 astetta. Pisimmät kantamat saavutettiin siis ehkä juuri noin 900-1000 piirun koroilla.

Lue lisää

Kesällä 1944 kyllä ammuttiin kauempanakin olevia neuvostojoukkoja. Oli varmasti tykkejä joilla olisi yli 20 kilometriäkin kyennyt ampumaan.

Ei sitä paitsi sillä olisi ollut väliä jos oltaisi saksalaisten sallittu tuoda tykkejään meidän linjoille ja pyydetty lisäapua mutta seo lisi atarkoittanut Unkari-Romania tyyllistä liittosuhdetta ja huonontanut välejä liittoutuneisiin.

Mainila reversed kirjoitti:

Eipä ollut suomalaisilla jatkosodassa sellaista kenttätykkikalustoa jolla olisi kyennyt yli 20 km ampumaan. 122K/31 taisi sen kyetä?

Mitä tulee maksimikoroon, jos jätetään IT-tykit ja muut hilavitkuttimet sivuun, harva kenttätykki pystyi II MS aikana edes 1500 piiruun, mikä siis on 45 astetta. Pisimmät kantamat saavutettiin siis ehkä juuri noin 900-1000 piirun koroilla.

Lue lisää

Ihan pikku vinkkinä: Täysi ympyrä on 6000 piirua. Näin ollen 90 astetta on 1500 piirua. 900 piirua on näin ollen selvästi yli 45 astetta ja tällöin ammutaan yläkulmilla. Näin ollen ammuttaessa esim. 152H37:lla maksimikorolla ei ampumaetäisyys ole pisimmillään.

dryjksdtyktk kirjoitti:

Ihan pikku vinkkinä: Täysi ympyrä on 6000 piirua. Näin ollen 90 astetta on 1500 piirua. 900 piirua on näin ollen selvästi yli 45 astetta ja tällöin ammutaan yläkulmilla. Näin ollen ammuttaessa esim. 152H37:lla maksimikorolla ei ampumaetäisyys ole pisimmillään.

Lue lisää

Jos oikein korkealle ammmutaan itäänpäin niin laskemista piisaa.....

maan pyörimistä kirjoitti:

Jos oikein korkealle ammmutaan itäänpäin niin laskemista piisaa.....

Jep ja coriolisvoimat pitää kanssa laskea...

Tuo on elokuulta 1943. Minä tarkoitin vuotta 1942. Ei sitä enää Stalingradin ja Kurskin tappioiden jälkeen ollut järkeviä pommittaa.

kummasti lämmittää nämä venäläiset järeät rautatietykit. Normaalista venäläisestä patarautatekniikasta poiketen siellä oltiin todennäköisesti viety lentorataa koskevat laskelmat sen hetkinen tekniikka huomioiden yksi tai kaksi sukupolvea edelle muita. Ellen pahasti väärin muista niin siellä oltiin huomioitu jopa maapallon kiertoradan aiheuttamat poikkeamat tulitoimintaan. Eli se kaikki oli ihan aidosti venäläisten itse tuottamaa huipputekniikkaa.

Kuten monta kertaa aikaisemmin tai nykyisinki ,niin venäläinen järjestelmä ei kykene tai halua hyödyntää omia huipputiedemiehiään. Mieluimmin käytetään hyväksi teollisuusvakoilun kautta saatua vanhahtavaa länsimaista tekniikkaa.

Ettei vain olisi kysymyksessä venäläisen kolhoosimusikan uskonpuutteesta itseensä ja sitä kautta kiukutteluntarpeesta itseään pienemmille naapureille.

Jos ketä kiinnostaa, niin Helsingin edustalla Kuivasaaressa pääsee vielä katselemaan tuollaisia Obuhovin tehtaan tsaarinvallan aikoihin 1910-luvulla pusaamia 305 mm:n putkia (2 kpl) ja tuliaseman muutakin laitteistoa.

Kuivasaaresta on jysäytelty harvakseltaan (5 vuoden välein?) kunnialaukauksia Suomen itsenäisyyspäivänä. Vesipanoksilla, käsittääkseni.

Pikkuputkiahan nuo 12-tuumaisetkin ovat suurimpiin II MS:n aikaisiin laivatykkeihin verrattuna. Olikohan USA:n suurimmissa taistelulaivoissa noin 400-millisiä ja japanilaisilla (Musashi, Yamato) tätäkin järeämpiä, 460-millisiä? Mutta liki 100 vuotta sitten valettuina toki Obuhovin tehtaalta kunnioitettava saavutus sinänsä!

Oli noita yty tykkejä enemmänkin.

Nenonen olisi von Küchlerin kanssa tehnyt Leningradista selvää jos Mannerheimilta olisi saatu lupa. Toisaalta oltaisi se jo von Leebin porukan kanssa voitu tehdä kun oltaisi edetty 5-10 kilometriä vanhasta rajasta pitemmälle ja annettu paukkua.

Oltiin yloeensä aina koko saodan ainakin 25-30 kilometrin päässä Leningradista.

tylle t kirjoitti:

Oli noita yty tykkejä enemmänkin.

Nenonen olisi von Küchlerin kanssa tehnyt Leningradista selvää jos Mannerheimilta olisi saatu lupa. Toisaalta oltaisi se jo von Leebin porukan kanssa voitu tehdä kun oltaisi edetty 5-10 kilometriä vanhasta rajasta pitemmälle ja annettu paukkua.

Oltiin yloeensä aina koko saodan ainakin 25-30 kilometrin päässä Leningradista.

Lue lisää

Ideana olisi siis ollut tulittaa Leningradia jostain Kuokkalan suunnasta?
Ensinnäkin se olisi vaatinut työntymistä lähes 10 kilometriä eteenpäin ja venäläisten linnoituslinjan läpäisemistä. Tämä olisi saattanut onnistuakin, joskaan ei aivan sisäänkävelemällä. Kun tietää, että hyökkäysvaiheen taistelut olivat kuluttaneet joukkojamme ja kaatuneitten määrä hermostutti päämajaa niin uskon, että vain Saksan erinomainen menestys olisi syksyllä 1941 johtanut kyseiseen läpimurtotaisteluun, jolla olisi siis murrettu silloisen Leningradin uloin puolustuslinja. Todennäköisyys puhuu sitä vastaan, että olisi tehty ko. ratkaisu.

Toiseksi Saksalaisilla ei olisi ollut suuria määriä tarvittavan järeää tykistöä suomalaisten tueksi. Heillä itsellään kään ei ollut tarpeeksi mm. myöhemmän ns. "elämäntien" nitistämiseksi tai edes. Leningradin ja Kronstadtin välisen harmillisen sillanpään lamauttamiseksi. Venäläisten järeät rannikkopatterit häiritsivät koko piirityksen ajan saksalaisten tykistöä. Olisivat taatusti kiusanneet meikäläistenkin.

Kolmanneksi esiin nousee kysymys suomalaisten tykistön tehosta. Suurin osa kranaateista olisi painanut alle 50 kiloa, hyvin pieniosa enemmän. Tämä tarrkoittaa, että jos suomalaiset olisivat pitäneet yllä kuukauden päivät kestotulta ja ampuneet 1000 ammusta vuorokauden jokaisena tuntina ts. 25 000 laukausta/vrk ja 750 000 /kk niin se olisi ollut silloisen varustelutilanteemme valossa hyvin käsittämätön investointi ja olisi merkinyt kirjavan tykkikalustomme kulumista, ampumatarvikevarastojen hupenemista ja tietenkin vastatulituksen aiheuttamia tappioita. Kaiken lisäksi tulituksen vaatimat patteristot olisivat olleet poissa Itä.Karjalasta. ( Tulitukseen olisi sitoutunut patteristoja, joita käytettiin Tuulosjoella ja muuallakin.) Muutama paikalle hinattu järeä rautatietykki olisi saanut niskaansa Kronstadtin kauaskantoisen ja hyvin järeän ja vaikeasti vaiennettavan rannikkotykistön vihat. Saksalaiset eivät olleet kyenneet vaientamaan noita tykkejä kesään -44 mennessä, kuten Valkeasaaren ja Vammelsuun puolustajat surukseen huomasivat.)

750 000 kranaattia kuukauden annoksena kuulostaa paljolta kunnes muistaa, että venäläiset käyttivät Valkeasaaren murtamiseen paljon enemmän tai sen, että jos arvioidaan optimistisesti yhden kranaatin painoksi optimistisesti 50 kiloa ( Kuusi tuumainen raskas haupitsikranaatti on hiukan alle tämän!) niin todetaan koko ampumatarvikemäärän painoksi alle 40 000 tonnia, mikä kuulostaa mahtavalta kunnes muistaa, että kyse on kuukauden kestävästä tulituksesta, jossa yksittäisen ammuksen iskemän teho on kaupunkiympäristössä hyvin vaatimaton. Kokonaisen 152 mm:n haupitsirykmentin yhteislaukaus vastaa kylläkin painoltaan lähes yhtä saksalaista Satan-pommia, mutta tuo rykmentti saa ampua keskitetysti samaan kohteeseen melko kauan kyetäkseen tekemään yhtä pahaa jälkeä kuin tuo yksi ainoa pommi kykenee yhdessä ainoassa silmänräpäyksessä.

Lopuksi: Kannattaa miettiä niitä logistisia ongelmia, joita tuon ammusmäärän kuljettaminen tykistöasemiin olisi vaatinut. Kun tietää rautateittemme silloisen kunnon ja suoritustehon niin ampumatarvikkeiden kuljetus tykkiruuteineen sisämään varikoilta olisi hyvin optimististenkin laskelmien mukaan lähes 100 junavaunua vuorokaudessa( käytännössä junavaunuja olisi liikkeellä menossa tai tulossa moninkrertainen määrä!) ja jatkokuljetukseen jokunen sata kuorma-autoa, mikä ei olisi erikoisemmin parantanut tykistöasemiin johtavan tiestön kuntoa. ( Ja syksyllä 1941 oli ongelmia Itä-Karjalassa hyökkäävien joukkojen täydennyksissä ilman noita puuttuvia junavaunujakin!)
Melkoinen voimanponnistus, jossa olisi käytetty kolmannes suomalaisista ampumatarvikkeista (ja enemmänkin, sillä vaaditun kranaattien keskiarvopainon saavuttamiseksi olisi pitänyt ampua enemmänkin kuin mainitut 750 000 kranaaattia!) ja tulokseksi olisi saatu mitä? Enintään kymmenissä tuhansissa oleva määrä siviileitä, jotka kuolisivat nälän sijaan kranaatinsirpaleisiin, lisävaurioita kaupungin rakennuskantaan, mutta tuskin kovinkaan lukuisasti täysin tuhoutuneita kivitaloja, muutaman prosentin lasku kaupungin tuotantoluvuissa tykistötulemme aikaansaamana häiriönä ja muutama tuhat tai ehkä jopa 10 000 nälkäänkuollutta enemmän muutaman pienen ruoanjakeluvaraston tuhoutuessa ja tietysti ne sotilaat, jotka kuolisivat kiihtyneessä tulituksessamme.

Kaiken huomioon ottaen Leningdin tulittaminen edes jotenkin tuntuvalla tavalla ei olisi tuonut ko. kaupungin piiritykseen juurikaan lisäarvoa. Saksalaisilla oli käytössään suuremmat resurssit ja hyvinkin järeää tykistöä ja Satan-pommejakin (1800 kg kpl.) kantavia pommikoneita, mutta tulos on kaikkien tiedossa!

Vaikka olisi muutama tällainen putki olisi ammuttu loppuun, niin mikähän merkitys tuollaisella ammuskelulla olisi ollut? Ammuksiakaan Suomessa ei ollut kovin paljoa.

Suomessa oli samoja tykkejä rannikkotykkeinä ja lisää putkia saatiin Ranskasta. Rautatietykkeihinhän piti vaihtaa uudet putket tuhottujen tilalle.

http://www.flickr.com/photos/peer_gynt/4368235301/

>Allowable barrel life for pieces mounted aboard Black Sea Fleet units was 400 rounds per gun.<

• Meiltä kysytään:
Mikä naapurimaa avusti Suomea eniten Talvisodassa?
• Me vastaamme:
Neuvostoliitto. Neuvostoliittolaiset lähettivät valtavia asemääriä suomalaisille mm. Raatteen tietä pitkin; avustuslähetyksen ajoneuvojonot olivat pidempiä kuin nykyisin Vaalimaalla! Myöskin Ranskan haltuun joutuneet, alunperin Espanjan sisällissotaan (?) lähetetyn NL:n lähettämän taistelulaivan tykit, saatiin Suomeen.

Täällä on tällainen versio tykkien alkuperästä:

http://www.fcbsweb.com/forum/index.php?topic=8484.0

Rannikon puolustaja-lehden numerossa 2/2005 on artikkeli Uutta tietoa Bizertan tykeistä :
Martti Holma

"Suomi osti juuri ennen Talvisotaa ranskalaisilta vanhoista venäläisistä aluksista purettuja aseita. Laivat olivat valkoisten venäläisten 1920 Tunisiaan jättämiä. "Alexander" olisi silloin ilmeisesti Imperator Aleksander III."

http://en.wikipedia.org/wiki/Russian_battleship_Imperator_Aleksander_III

>> The ship's guns were placed into storage in Bizerte. In January 1940 France gave them to Finland, after refusing to sell seven to the Finns in the summer of 1939. Of the twelve main guns, eight made it to Finland, while four were seized by Germany when it invaded Norway in April 1940 and captured them on board the Nina in Narvik harbor. The Germans emplaced all four guns, after rebuilding them to accept German ammunition, in armored turrets in 'Batterie Mirus' on Guernsey. The Finns used four guns in coastal artillery positions at Isosaari and Mäkiluoto. Two other guns were used to repair Soviet TM-3-12 railway guns abandoned at Hanko when the Soviets evacuated in 1941. After the war these handed over to the Soviet Union, where they were kept operational until the 1990s. The remaining two guns were kept as spares for the others, one of which was used to replace one gun damaged during tests with 'super charges' in the 1970s. One gun turret is now a memorial at Isosaari while the remaining spare barrel is preserved at the Finnish Coast Artillery Museum at Kuivasaari.[11]

KuolemanRuhtinas kirjoitti:

Ideana olisi siis ollut tulittaa Leningradia jostain Kuokkalan suunnasta?
Ensinnäkin se olisi vaatinut työntymistä lähes 10 kilometriä eteenpäin ja venäläisten linnoituslinjan läpäisemistä. Tämä olisi saattanut onnistuakin, joskaan ei aivan sisäänkävelemällä. Kun tietää, että hyökkäysvaiheen taistelut olivat kuluttaneet joukkojamme ja kaatuneitten määrä hermostutti päämajaa niin uskon, että vain Saksan erinomainen menestys olisi syksyllä 1941 johtanut kyseiseen läpimurtotaisteluun, jolla olisi siis murrettu silloisen Leningradin uloin puolustuslinja. Todennäköisyys puhuu sitä vastaan, että olisi tehty ko. ratkaisu.

Toiseksi Saksalaisilla ei olisi ollut suuria määriä tarvittavan järeää tykistöä suomalaisten tueksi. Heillä itsellään kään ei ollut tarpeeksi mm. myöhemmän ns. "elämäntien" nitistämiseksi tai edes. Leningradin ja Kronstadtin välisen harmillisen sillanpään lamauttamiseksi. Venäläisten järeät rannikkopatterit häiritsivät koko piirityksen ajan saksalaisten tykistöä. Olisivat taatusti kiusanneet meikäläistenkin.

Kolmanneksi esiin nousee kysymys suomalaisten tykistön tehosta. Suurin osa kranaateista olisi painanut alle 50 kiloa, hyvin pieniosa enemmän. Tämä tarrkoittaa, että jos suomalaiset olisivat pitäneet yllä kuukauden päivät kestotulta ja ampuneet 1000 ammusta vuorokauden jokaisena tuntina ts. 25 000 laukausta/vrk ja 750 000 /kk niin se olisi ollut silloisen varustelutilanteemme valossa hyvin käsittämätön investointi ja olisi merkinyt kirjavan tykkikalustomme kulumista, ampumatarvikevarastojen hupenemista ja tietenkin vastatulituksen aiheuttamia tappioita. Kaiken lisäksi tulituksen vaatimat patteristot olisivat olleet poissa Itä.Karjalasta. ( Tulitukseen olisi sitoutunut patteristoja, joita käytettiin Tuulosjoella ja muuallakin.) Muutama paikalle hinattu järeä rautatietykki olisi saanut niskaansa Kronstadtin kauaskantoisen ja hyvin järeän ja vaikeasti vaiennettavan rannikkotykistön vihat. Saksalaiset eivät olleet kyenneet vaientamaan noita tykkejä kesään -44 mennessä, kuten Valkeasaaren ja Vammelsuun puolustajat surukseen huomasivat.)

750 000 kranaattia kuukauden annoksena kuulostaa paljolta kunnes muistaa, että venäläiset käyttivät Valkeasaaren murtamiseen paljon enemmän tai sen, että jos arvioidaan optimistisesti yhden kranaatin painoksi optimistisesti 50 kiloa ( Kuusi tuumainen raskas haupitsikranaatti on hiukan alle tämän!) niin todetaan koko ampumatarvikemäärän painoksi alle 40 000 tonnia, mikä kuulostaa mahtavalta kunnes muistaa, että kyse on kuukauden kestävästä tulituksesta, jossa yksittäisen ammuksen iskemän teho on kaupunkiympäristössä hyvin vaatimaton. Kokonaisen 152 mm:n haupitsirykmentin yhteislaukaus vastaa kylläkin painoltaan lähes yhtä saksalaista Satan-pommia, mutta tuo rykmentti saa ampua keskitetysti samaan kohteeseen melko kauan kyetäkseen tekemään yhtä pahaa jälkeä kuin tuo yksi ainoa pommi kykenee yhdessä ainoassa silmänräpäyksessä.

Lopuksi: Kannattaa miettiä niitä logistisia ongelmia, joita tuon ammusmäärän kuljettaminen tykistöasemiin olisi vaatinut. Kun tietää rautateittemme silloisen kunnon ja suoritustehon niin ampumatarvikkeiden kuljetus tykkiruuteineen sisämään varikoilta olisi hyvin optimististenkin laskelmien mukaan lähes 100 junavaunua vuorokaudessa( käytännössä junavaunuja olisi liikkeellä menossa tai tulossa moninkrertainen määrä!) ja jatkokuljetukseen jokunen sata kuorma-autoa, mikä ei olisi erikoisemmin parantanut tykistöasemiin johtavan tiestön kuntoa. ( Ja syksyllä 1941 oli ongelmia Itä-Karjalassa hyökkäävien joukkojen täydennyksissä ilman noita puuttuvia junavaunujakin!)
Melkoinen voimanponnistus, jossa olisi käytetty kolmannes suomalaisista ampumatarvikkeista (ja enemmänkin, sillä vaaditun kranaattien keskiarvopainon saavuttamiseksi olisi pitänyt ampua enemmänkin kuin mainitut 750 000 kranaaattia!) ja tulokseksi olisi saatu mitä? Enintään kymmenissä tuhansissa oleva määrä siviileitä, jotka kuolisivat nälän sijaan kranaatinsirpaleisiin, lisävaurioita kaupungin rakennuskantaan, mutta tuskin kovinkaan lukuisasti täysin tuhoutuneita kivitaloja, muutaman prosentin lasku kaupungin tuotantoluvuissa tykistötulemme aikaansaamana häiriönä ja muutama tuhat tai ehkä jopa 10 000 nälkäänkuollutta enemmän muutaman pienen ruoanjakeluvaraston tuhoutuessa ja tietysti ne sotilaat, jotka kuolisivat kiihtyneessä tulituksessamme.

Kaiken huomioon ottaen Leningdin tulittaminen edes jotenkin tuntuvalla tavalla ei olisi tuonut ko. kaupungin piiritykseen juurikaan lisäarvoa. Saksalaisilla oli käytössään suuremmat resurssit ja hyvinkin järeää tykistöä ja Satan-pommejakin (1800 kg kpl.) kantavia pommikoneita, mutta tulos on kaikkien tiedossa!

Lue lisää

Mutta Saksahan menestyi syksyllä vielä 1941 hyvin. Kiova ja Smolensk vallattiin ja niin edelleen. Ei suuria määriä mutta tarpeeksi kuitenkin jotta olisivat voineet siirtää sitä Suomen linjoille ja tulittaa pohjoisesta tuota paskakaupunkia. Vihat olisi kannattanut ottaa niskaansa.

No tuossa logitiikka puolessa puhut ehkä asiaa.

Mutta kyllä sen kaupungin tulittaminen olisi tuonnut ainakin pientä lisäarvoa.

Teräsmies! kirjoitti:

Vaikka olisi muutama tällainen putki olisi ammuttu loppuun, niin mikähän merkitys tuollaisella ammuskelulla olisi ollut? Ammuksiakaan Suomessa ei ollut kovin paljoa.

Suomessa oli samoja tykkejä rannikkotykkeinä ja lisää putkia saatiin Ranskasta. Rautatietykkeihinhän piti vaihtaa uudet putket tuhottujen tilalle.

http://www.flickr.com/photos/peer_gynt/4368235301/

>Allowable barrel life for pieces mounted aboard Black Sea Fleet units was 400 rounds per gun.<

• Meiltä kysytään:
Mikä naapurimaa avusti Suomea eniten Talvisodassa?
• Me vastaamme:
Neuvostoliitto. Neuvostoliittolaiset lähettivät valtavia asemääriä suomalaisille mm. Raatteen tietä pitkin; avustuslähetyksen ajoneuvojonot olivat pidempiä kuin nykyisin Vaalimaalla! Myöskin Ranskan haltuun joutuneet, alunperin Espanjan sisällissotaan (?) lähetetyn NL:n lähettämän taistelulaivan tykit, saatiin Suomeen.

Täällä on tällainen versio tykkien alkuperästä:

http://www.fcbsweb.com/forum/index.php?topic=8484.0

Rannikon puolustaja-lehden numerossa 2/2005 on artikkeli Uutta tietoa Bizertan tykeistä :
Martti Holma

"Suomi osti juuri ennen Talvisotaa ranskalaisilta vanhoista venäläisistä aluksista purettuja aseita. Laivat olivat valkoisten venäläisten 1920 Tunisiaan jättämiä. "Alexander" olisi silloin ilmeisesti Imperator Aleksander III."

http://en.wikipedia.org/wiki/Russian_battleship_Imperator_Aleksander_III

>> The ship's guns were placed into storage in Bizerte. In January 1940 France gave them to Finland, after refusing to sell seven to the Finns in the summer of 1939. Of the twelve main guns, eight made it to Finland, while four were seized by Germany when it invaded Norway in April 1940 and captured them on board the Nina in Narvik harbor. The Germans emplaced all four guns, after rebuilding them to accept German ammunition, in armored turrets in 'Batterie Mirus' on Guernsey. The Finns used four guns in coastal artillery positions at Isosaari and Mäkiluoto. Two other guns were used to repair Soviet TM-3-12 railway guns abandoned at Hanko when the Soviets evacuated in 1941. After the war these handed over to the Soviet Union, where they were kept operational until the 1990s. The remaining two guns were kept as spares for the others, one of which was used to replace one gun damaged during tests with 'super charges' in the 1970s. One gun turret is now a memorial at Isosaari while the remaining spare barrel is preserved at the Finnish Coast Artillery Museum at Kuivasaari.[11]

Lue lisää

Vai että lähetti Neuvostoliitto apua Suomelle talvisodassa. Jo on kommarilla melkoiset horinat.

V.Nenonnen kirjoitti:

Vai että lähetti Neuvostoliitto apua Suomelle talvisodassa. Jo on kommarilla melkoiset horinat.

Tulihan niitä lähetyksiä tosiaan varsinkin sodan alkuvaiheessa mm. Raatteella melkoisesti, tosin ei avustuksiksi tarkoitettuina. Eli Teräsmies! ironisoi mottisaaliita.

>>3 tällaista peliä venäläisten toimesta Hankoon 1941.