Kuunliljan hoito

Kuunlilja on mitä vaatimattomin kasvi, kunhan saa alleen kunnollisen hyvän mullan.
Ei se jakaminen ole mikään pakko, jaat silloin kun kasvaa mielestäsi liian isoksi juuri siihen kohtaa, minne sen ole istuttanut, tai jos tarvit uusia alkuja, silloin vain lapio käteen ja jakohommiin.
Jakaa voi keväällä tai syksyllä tai pitkin kesää, niinkuin ole itse jakanut.

Keväällä kun menet hoitamaan hautaa, kuunliljan lehdet ovat mädäntyneet ja ne on siitä helppo siivota pois. Toki ne lehdet voi leikata syksylläkin.
Kuunlilja on perenna ja se aloittaa uuden kasvun keväällä.

Meillä on pihassa useita kuunliljoja. En ole koskaan tehnyt niille sen kummempaa. Joskus olen syksyllä kiskonut nahistuneet/kuolleet lehdet pois (=matalaksi), joskus taas vasta keväällä. Ne kun on niin rumia sitten palelluttuaan.
Mutta siitä en osaa sanoa, kun hankkimasi kasvi on haudalla, koska sehän leviää melko tavalla. Omat pienenä istutetut mättäät ovat jo toista metriä kanttiinsa. Eli kai sitä leviämistä pitäisi jotenkin yrittää rajoittaa.

Joudun ns. tuhoamaan perannapenkin kaikenlaisten tuholaisten takia.Mitä laittaisin tilalle, suihkulähteen, patsaan, tiiliä, on kooltaan n.2 kertaa 3 metriä, mitään elävää siihen ei voi laittaa pohja on niin "saastainen". Raija

mikä siinä penkin pohjassa mättää...kaikki ongelmathan on helposti hoidettavissa.

Todella vaatimaton kasvi. Vanhemmillani oli sellainen kuunlilja, jossa oli paljon valkoista ja vähän kauniin heleää vihreää. Se istutettiin koristealtaan viereen niin, että siltä kohtaa otettiin pois pihalaatti (30 cm x 30 cm). Mielestäni kasvilla ei ollut suoraa yhteyttä veteen, mutta sateella laatoille satanut vesi valui sille ja kuivalla kaudella sitä kasteltiin reilusti.
Kasvi oli aivan mahtava. Koskaan sitä ei jaettu vaan se oli paikallaan kymmeniä vuosia.
Itse otin siitä palan myydessämme talon. Minulla ne jatkavat nyt. Olen saanut siitä yhdestä palasta pihaamme noin 30 kaunista kuunliljaa.
Olen myös laittanut kuunliljat siten, että jokaisen ympärillä on pohjaton iso muoviruukku, jotka sain ostaessamme pensashanhikkeja aidaksi. Kasteleminen on helpompaa ja liljat pysyvät paremmin koossa.

Meillä on sireenipuskan juurella vihreälehtistä kuunliljaa ja valkojuovalehtistä kirjokuunliljaa. Eikä niille koskaan tehdä mitään muuta, kuin varsinkin siitä vihreälehtisestä otetaan lapiolla pois levinnyttä osaa, kun se meinää vallata kirjokuunliljankin alan. Ja keväällä otan ne edellisen kesän kuivuneet kukkavarret ja lehdet pois.