Ehkäisykiellolla ei ole perustaa Raamatussa. Syntyvyyden säännöstelyn pitäminen syntinä on vastoin Jumalan sanaa.
Perusteluna syntyvyyden säännöstelyn synnillistämiselle meikäläisyydessä teoretisoidaan, että ihminen muka estäisi Jumalan ennakkoon päättämää luomistyötä, estämällä kahden ihmisen solujen yhteensulautumisen, eli estämällä hedelmöittymisen. Tämä voidaan toteuttaa käyttämällä jotakin lääketieteellistä hedelmöittymisen ehkäisykeinoa tai estämällä muulla tavoin siittiöiden kohtuun pääsemisen.
Monet tuntuvat kuvittelevan mielessään, että Jumala olisi jotenkin ennakkoon määritellyt jokaiselle perheelle ”kuuluvan” ja ”oikean” lasten määrän. On ajateltu, että uskovaisen ihmisen, avioparin, tulee pyrkiä täyttämään tämä ajateltu Jumalan perheeseen ennalta asettama lasten määrä.
Ja on edelleen ajateltu, että tämä tapahtuu siten, että hedelmöitys on pakko sallia niin kauan kuin avioparin on mahdollista biologisesti lapsia hedelmöittää ja niin kauan kuin ihmisen on mahdollista synnyttää, ennen naisen terveyden romahtamista.
SRK:n julkilausumissa ja Päivämiehen kirjoituksissa on useaan kertaan selvästi todettu, että tähän prosessiin ei olisi luvallista ihmisen itsensä vaikuttaa.
(Sitävastoin hedelmöittymisen edistämisen mielessä tätä prosessiin vaikuttamista on pidetty sallittuna. Miksi?)
Tällaisella uskomuksella ei ole opillista perustaa kristillisessä uskossa eikä Raamatussa.
Ajatus on jo lähtökohtaisesti harhainen: kun ajatellaan, että ihmisellä olisi jotakin Jumalalle annettavana, kiistetään Jumalan kaikkivaltius ja Hänen ansiotta ihmiselle antama armonsa.
Perusteluna syntyvyyden säännöstelyn synnillistämiselle meikäläisyydessä teoretisoidaan, että ihminen muka estäisi Jumalan ennakkoon päättämää luomistyötä, estämällä kahden ihmisen solujen yhteensulautumisen, eli estämällä hedelmöittymisen. Tämä voidaan toteuttaa käyttämällä jotakin lääketieteellistä hedelmöittymisen ehkäisykeinoa tai estämällä muulla tavoin siittiöiden kohtuun pääsemisen.
Monet tuntuvat kuvittelevan mielessään, että Jumala olisi jotenkin ennakkoon määritellyt jokaiselle perheelle ”kuuluvan” ja ”oikean” lasten määrän. On ajateltu, että uskovaisen ihmisen, avioparin, tulee pyrkiä täyttämään tämä ajateltu Jumalan perheeseen ennalta asettama lasten määrä.
Ja on edelleen ajateltu, että tämä tapahtuu siten, että hedelmöitys on pakko sallia niin kauan kuin avioparin on mahdollista biologisesti lapsia hedelmöittää ja niin kauan kuin ihmisen on mahdollista synnyttää, ennen naisen terveyden romahtamista.
SRK:n julkilausumissa ja Päivämiehen kirjoituksissa on useaan kertaan selvästi todettu, että tähän prosessiin ei olisi luvallista ihmisen itsensä vaikuttaa.
(Sitävastoin hedelmöittymisen edistämisen mielessä tätä prosessiin vaikuttamista on pidetty sallittuna. Miksi?)
Tällaisella uskomuksella ei ole opillista perustaa kristillisessä uskossa eikä Raamatussa.
Ajatus on jo lähtökohtaisesti harhainen: kun ajatellaan, että ihmisellä olisi jotakin Jumalalle annettavana, kiistetään Jumalan kaikkivaltius ja Hänen ansiotta ihmiselle antama armonsa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.