Mukavassa ja kovassa käytössä olevassa satamaan tulon merkinnät ovat ala-arvoiset. Sisääntullessa ja poislähtiessä arvomme joka vuosi, että missähän ne kivet ja kalliot taas olivatkaan. Yhtä ulalla olivat kaveriveneilijämmekin ja näköhaintojen mukaan lähes jokainen satamaan tulija ja sieltä lähtijä. Plotteriinkaan ei voi tässä ahtaassa kohtaa luottaa. Tänä kesänä sokkeloon oli asennettu yksi punainen kanisteri ja sekin mielestämme täysin epäloogiseen paikkaan. Ehdotinkin esim. lateraalien asentamista sataman pitäjälle mutta ei kuulemma kuulu hänelle?! Olimme paikalla kaksi päivää jonka aikana vedenalaiseen kallioon kajautti ainakin yksi Saksalainen purkkari jonka takilan helinä kuului ympäri lahtea. Osaavat varmaan kiertää Käringsundin jatkossa kaukaa.
Käringsundiin
ajo
551319
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 55
Vanhimmat
http://www.karingsundsgasthamn.com/insegling.aspx Erittäin hyviä infoja ja hyvä satama. Sen kun itse ajaa ja varoo merikortin ja plotterin osoittamat kivet ja matalat. Epävirallisia muovikanstereita voi laittaa ikään kuin vinkeiksi, mutta varsinaisia viittoja voi asettaa vain viranomaiset. Se joka viitoittaa, vastaa väylästä. Kanisterit ovat kaikki mitä omistajat voi tehdä ja olikin tehty. Itse maalaisin kallioon tai laittaisin epäviralliset linjataulut sisäänajoiksi.
Vasemmalla näkyvän päässä niemen itäpuolella kallio jatkuu vedenalla matalana melko kauas. Esim. karttaselaimen karttaan on tähän merkitty vedenalainen kivi. Näkyvien kivien pohjoispuolella kulkevan väylän Navionicsin/Lowrance näytti kulkevan näköhavainnon perusteella pohjoispuolella olevan matalan kohdan yli. Eli mielestäni on turhan hankala reitti suosittuun vierassatamaan vaikka itse sinne ja takaisin olen aina kolhuitta selvinnyt.
Esim Turun purseuraan Ruissalossa johtava ruopattu väylä on TPS:n toimesta viitoitettu lateraaleilla. Kun Kärinsundissa vierailee kesäisin vähintään 50 kpl omaisuuksia maksavia veneitä päivässä ei vastaavan toimenpiteen luulisi olevan satamamaksujen kerääjille ylivoimainen. Olen varma ettei näkemämme saksalaisvene ollut ainut paikalla lomatunnelmansa pilannut alus.
menen ja viitoitan väylän omilla merkeillä, niin minä maksan sitten jos rysähtää.
Ja kaiken päälle en saa käyttää virallisen merimerkin kaltaisia merkkejä merkkaamiseen, vaan jos sen teen saat rangaistuksen
Joten ehkä sinun kannattaa kääntyä ongelmasi kanssa asianomaisen viraston puoleen, eikä keskittyä ykstyisen yrittäjän haukkumiseen.
Mutta tämmöistähän tämä nykyisin on, kun on kaikenlaisia suhareita suhaamassa veneillä, eikä mitään tietoa mistään.
Olen käynyt siellä varmaan parikymmentä kertaa, enkä ole sitä ikinä kokenut vaikeaksi. Heti suuaukosta oikealle on hieman ahdas paikka, mutta siinäkin tilaa riittää loistavasti. Eivätkö nykyiset "väylä-plotteri-veneilijät" osaa enää navigoida ilman virallista viitoitusta.
Suomenkin vesillä on "navigoitu" satoja vuosia ennen plottereita, merikattoja ja kunnollisia merimerkkejä. Toisinaan veneet tai laivat jopa pääsivät perillekin ilman pohjakosketuksia tai aluksen totaalista haveria. Mutta todella suuri osa aluksista myös haakserikkoutui mikä on näinä päivinä onneksi todella harvinaista. Monessa paikassa satamat ovat muuttuneet hankaliksi purkkareiden kulkusyvyyksien suurennuttua. 2,2 m köli löytyy nykyisin jo joistakin 35" veneistä. Vesien samennuttua 1,5 m syvyydessäkään olevia kiviä ei useikaan pysty havaitsemaan silmillä. Järkevän satamayrittäjän luulisi tekevän voitavansa haaliakseen rantaansa mahdollisimman paljon tyytyväisiä asiakkaita - jos ei sitten satu olemaan osakkaana paikallisessa telakkayrityksessä.
että, heitä se plotterisi mereen.
Mainitsemassasi paikassa ei ole mitään epäselvää saatikka vaikeaa kunhan tietää mitä tekee.
Kävimme Tänä kesänä ensimmäistä kertaa kyseisessä satamassa. Satamakirjan mukaan laituriin on kaksi reittiä.
Heti oikealle tai sitten ensin suoraan noin 50 m oikealle jäävien kivien ohi ja sitten oikealle. Olin jo etukäteen suunnitellut kääntäväni heti oikealle, koska reitti näytti helpommin navigoitavalta kartalta katsottuna. Mutta tullessamme kallioiden välistä olikin siinä heti oikealla lomalaisia soutuveneellä onkimassa, joten oli pakko ajaa suoraan. Kovan myötätuulen takia ei voinut jäädä miettimään vaihtoehtoja vaan oli vaan yritettävä löytää oikea reitti. Ilmeisesti ajoin hieman liikaa pohjoisen puolelta, kun kaiku näytti jossain kohtaa 0,5m. Kaiun anturi on melkein 40cm lähempänä pintaa kuin veneen syvin kohta joten jännää oli.
Lähtiessämme ajoin toista reittiä, eikä siinä syvyys ollut missään kohtaa alle 3m.
Monessa paikkaa on epävirallisia viittoja - ne eivät vain saa olla samanlaisia kuin viralliset - esim. Svinön huoltoasemalle mentäessä, Hiittisten venesatamaan mentäessä jne. Miksei satamanpitäjä niitä laittaisi jos on kolahdellut. Kaiken kokeneet ja kaiken osaavat merikarhut eivät niitä tietenkään tarvtse mutta ainahan joka on joskus ollut aloittelija tai ekaa kertaa jossain satamassa.
On vielä muistettäva , että Käringssund on ensimmäinen satama Ruotsista tultaessa. Paikkaan saapuu usein paikkaa tuntemattomia veneilijöitä pitkänkin purhjehduspäivän uuvuttamana. Turvallinen selkeä viitoitus ei varmaan ketään muutakaan haittaisi. itse olen käynyt satamassa joidenkin vuosien välein ja hieman on ollut jokakerta ihmettelemistä. Kuten joku mainitsikin liikenne on paikalla vilkasta ja sisääntulo kohtuu ahdas. Edellä avautunut "ei plotteri- eikä virallinen väylä-veneilijä" saattaa omistaa pienemmän moottoriveneen - sillä tietysti mahtuu melkein näkyviä kallioita nuolemallakin.
Kolme vuotta sitten tankkasin kyseisessä paikassa parisataa litraa polttoöljyä, samaan hintaan sain pari litraa vettä. Enää ei siellä ole tarvinnut vierailla. Viimeksi mennessä siinä heti oikealla oli purjevene kivellä, oli helppo navigoida sen oikealta puolelta sisään.
"Ehdotan
että, heitä ..."
Tuossa lauseessa että -sanan jälkeen ei tule pilkkua.
Herätellään vanhaa ketjua hieman.
Kesäksi 2011 oli laitettu oikein asialliset merkit sisääntuloväylälle.
Kiitoksia asian hoitaneille taholle :)
Ketkä eivät ossa lähestyä rantoja kunnolisten karrtojen ja kaiun avulla rauhallisesti, sopivat hyvin Costa Concordian perämieheksi ja kippariksi
Jos Käringsund on jollekin vaikea, on syytä lisätä treeniä, mikäli mielii saaristoissa enemmänkin pyöriä. Pahempia paikkoja on lukuisia..
Kepit voivat siirtyä paikoiltaan, tulla uusia lisää ja poistua, joten saarten mukaan kannattaa saaristoissa navigoida vaikka väyliä käyttäisikin.
Olet selvästi asiantuntija ja lähes ainutlaatuinen veneilijä.
Ja koska se on sinulle niin selvää ja helppoa, niin jos ei muille ole, ovat he avuttomia tumpeloita joita ei vesillä tarvita.
Onneksi minä olen vielä sinua parempi!
Ei sanakaan navvigoinnista.
Olemme vuosikausia pari kertaa kesässä käyneet. Joskus saapuminen tai lähtö pimeällä, tai paremminkin kesäyön hämärässä, mutta emme ole koskaan sisääntuloa/lähtöä kokeneet vaikeaksi.
Karttaa tai sopivaa satamakirjaa pitää tutkia hyvässä vaiheessa (ennen satamaan saapumista), vauhti pitää pienenä ja kaikua kannattaa seurata. Ei plotterit ole sitä varten, että voi ajaa ahtaaseen satamaan!
Jos moottoriveneen kaiku on keskellä venettä pohjan alla, näkyvyys vedessä on alle metrin ja veneen syväys on metri ja kova tuuli painaa johonkin suuntaan niin kertokaa hyvät ihmiset miten se varovaisuus ja taito opitaan jolla merkitsemättömät kivet voi välttää. Jos potkuri ottaa kiveen niin akselivetoinen on aina nostettava ylös potkuriremonttia varten eli loma loppuu siihen. Tuulella vielä jos vene menee sivuittain tuulen mukana matalikolle niin pois ei voi omin avuin päästä millään potkuria rikkomatta.
Mikä muuten on normaali moottoriveneiden / purjeveneiden miniminopeus moottorilla ilman vapaalle vaihtoa, minulla 800 kierroksen tyhjäkäynnillä nopeus on 4,1 solmua.
halpa kalakaiku näyttää graafisesti pohjan muodon, siitä on apua tuntemattomilla vesillä liikuttaessa.Jos syväys on metri, niin varmuusvaraa pitää jättää vaikka metri, eli alle 2m syväyksissä mennää todella hiljaa.
Kovalla tuulella on turha ängetä hankalaan satamaan. ei laivatkaan niin tee vaan jäävät avomerelle odottamaan.
4.1 solmua on liian kova vauhtia hankalassa paikassa, silloin pitää laittaa vetoa pätkittäin kehiin. Purjeveneellä koneella saa noin pulisolmua - solmun vauhdin minimikaasulla.
Joo, alle solmuun putoaa tyhjäkäynnillä, jos on kohtalainen vastatuuli. Minulla on moottorin tyhjäkäynti ruuvattu aivan alakanttiin ja päälle kolmen solmun nousee nopeus veto jatkuvasti päällä. Ei sellaista vauhtia vähänkään epävarmassa paikassa ajeta.
Runkonopeus 25-40 jalkaisilla purkkareilla on 5-8 solmua ja jos minimikaasulla mennään 3 solmua, niin täysillä on turhia tehoja. Monessa purkarissa onkin ylitehoiset moottorit niitä varten jotka eivät kryssi.
Nyt et tiedä, mistä puhut. Tuskin 20 hv kuuden tonnin 35--jalkaiseen on ylikokoinen moottori. Voisi sitä olla enemmänkin, kun joskus joutuu puskemaan kovempaan vastatuuleen. Kulkuvastukset kuitenkin ovat todella pieniä pienillä nopeuksilla, joten se kolme solmua tehdään erittäin pienillä tehoilla, vaikkakin hitaasti kiihtyen. Dieselien tyhjäkäyntikierrokset taas ovat aika ylhäällä, jottei kovin kovasti täristäisi. Optimipurkkarista ehkä silti voit puhua, kun kevyesti kulkee.
Siinähän varovasti etenet katse tiukasti kaiun näytössä. Saatat vain ajaa suoraan pahki pystysuoraan kallioseinään ja edelleen kaiku näyttää reilua syvyyttä. Monta kymmentä metriä korkeat pystyseinät eivät ole mitään ihmeellisiä poikkeuksia.
Varsinkin ahvenanmaan saaristossa ja saaristomerellä kallio on enimäkseen jääkauden ja eroosion takia vinoksi viilaamaa. Kuten tunnettua suomen kallio on vanhaa ja siten kulunutta pystykallioseinät harvassa.
Toisekseen pahoissa paikoissa on järkevää laittaa keulaan kivitähystys, tosin aallokko peittää hyvin näkyvyyden, mutta kokemuksen kautta oppii aallokon peittämän pinna läpi jotain näkemään.
6 tonnia painava 35 jalkainen purjevene on uppotukki.
http://hpyachts.se.george.askasdrift.se/dokument/bibliotek/hp_1030_data_og_tegninger.pdf
Tuossa kone on 15 hv.
Kaikkea hullua ne aamuyön tunnit teettää. Kallioiden muodoissa ei ole mitään yleistä eikä enimmäkseen. Veteen tähystelemällä näkee sitten, mihin kolahti, kun on kolahtanut.
Siinä kone on 15 hv, so? Oli mun vene uppotukki tai ei, se liikkuu niin kevyesti, että alikierroksille säädetyllä tyhjäkäynnillä menee yli 3 kts. Ja on sitä paitsi hyvä keveiden tuulten menijä.
Nyt kun unelmat JODista on haihtuneet, voit toki rauhassa nähdä unia HP:sta, sellaista sinulle ei kuitenkaan ikinä tule muuten kuin youtube-linkkinä.
katso merikartasta, niin on matalat ja kivet selvästi syvyyskäyrien sisällä:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=200012&n=6671287&scale=16000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi
Nyt jos noudattaisit akateemista keskustelutyyliä, niin esittäisit kartan vedenalaisista suoraseinäisistä pilareista.
"a on sitä paitsi hyvä keveiden tuulen menijä."
6 tonnia painava 35 ft uppotukki ei ole hyvä kevyen tuulen menijä kuten hp1030 ja vastaavat menijät joita kadehdit.
Vaikken alkuperäinen kiistakumppanisi olekaan, niin esitän tuollaisen kartan: voit törmätä kiveen vaikka vieressä on 20-70 m vettä.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=225072&n=6663437&scale=8000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi
täh, tuossa kivet olivat merkattu ja vinosti pohja nousee niihin. Eikä tuo kivikko ole mikään pilarin muotoinen.
Oletko varma, että pohja nousee vinosti? Paikka on niin kaukana väylistä, että sitä ei varmasti ole mitattu niin tarkasti, kuin mitä syvyyskäyristä voisi luulla.
Syvyystietojen luotettavuus on merkitty karttaan. Kaupallisten laivaväylien ulkopuolella tarkkuuden määritelmä on yleensä: "Syvyysmittauksissa ei ole saavutettu täyttä kattavuutta. Huomattavia poikkeamia saattaa esiintyä". Tämä huomattava poikkeama oli muistaakseni /- 6 metriä.
Tuossa linkissäni on pystysuora pilari, joka tällä kertaa tulee aivan pinnan tasalle ja siksi kivimerkinnät kartalla varoittavat. Ilman karttamerkintää ajaessasi vaikka 20 s nopeudella 3 sekuntia ennen kolahdusta kaiku näyttää 30 m...
Aika typerä olet jos et tuosta löydetystä esimerkistä suostu uskomaan, että vastaavia merkitsemättömiä paikkoja voi olla.
Taisit kaivata akateemiseen esimerkkiisi joonialaista pylvästä, joten valitan etten sellaista löytänyt. Mutta pystysuora pilari tuossa on.
valitettavasti vaan jodlaaja kateuttasi ei voi yleistää meihin muihin
Tuollaisella hp1030-himmelillä pitääkin ajaa todella varovasti! Venetyyppi sopinee kilpailuhenkisille ja varmaankin oikein hyvin rehvastelunhaluisille optimipurkki-nuorukaisille.
Suojaisilla vesillä liikkuville purkkareille riittää pienempikin koneteho. Vuorovesillä ja pitkiä reissuja tekeville veneille yleinen konetehon suositus on peräti 5hv/tn.
Käringsundissa ja muissa ahtaissa paikoissa (jonne en mene purjeilla sisään) otan kaasun pois jo ennen sisääntuloa. Massansa avulla vene kyllä lipuu alle 3 kn vauhtia. Konetta avuksi vasta, kun ohjailuvauhti hiipuu.
Kyllä pohjakosketuksia vaan sattuu, kun tarpeeksi kauan liikkuu saaristossa. Karttoihin/plottereihin voi luottaa väylillä, mutta ei liikaa niiden ulkopuolella. Yksi iso irtokivi pohjassa riittää jysähtämiseen. Ja niitähän riittää vaikkapa Vaasan saaristossa. Kaiku näyttää yleensä liian myöhään....
Mitä merkitystä sillä on, onko muodostelma pilarin vai jonkin muun muotoinen? Jos matala on yhdeltäkin reunalta pystysuora, se riittää, vain yhdestä suunnasta sitä lähestyt. Jos ei ole nähnyt korkeita pystyseiniä rantakallioissa, ei ole Suomen saaristossa ikinä käynyt, sen verran tavallisia ne ovat. Eivätkä pohjamuodot vedenpinnan alapuolella ole vähääkään erilaisia kuin pinnan yläpuolella.
Jääkausi on siloitellut hiukan särmiä kallioista, joten terävät kulmat ovat harvinaisempia kuin pyöristetyt. Pyöristetty tässä tarkoittaa jopa metrin sädettä. Kartalla näkyvässä skaalassa eivät jääkaudet ole jälkeä jättäneet topografiaan kallioita muokkaamalla.
Erinomaisen loogista muuten vaatia kartalta esimerkkiä kartoittamattomasta kivestä...
Kun on surffaukseen viittaavat olosuhteet, menee HP uskoakseni tuplanopeutta. Kevyen tuulen kryssillä se ei sen kummempi ole kuin uppotukkinikaan, koettu on. Kahden tai kolmenkaan numeron perusteella et voi päätellä paljoa veneen ominaisuuksista.
"ajaessasi vaikka 20 s nopeudella 3 sekuntia ennen kolahdusta kaiku näyttää 30 m..."
matkapurjeveneillä harvemmin on tuollaisia nopeuksia saaristossa, yleisemmin 6 solmua, nyt oli kyse satamaan ajosta, ei motopotokaan paahda ko. satamaan 20 solmua lasissa.
"Jos ei ole nähnyt korkeita pystyseiniä rantakallioissa, ei ole Suomen saaristossa ikinä käynyt, "
Jos ei ole koskaan katttonut edes kartasta, että pystyn 20m korkean kallioseinän vieressä voi olla 1m vettä (jääkauden ja eroosion rojut), ei ole Suomen saaristossa ikinä käynyt.
"Oletko varma, että pohja nousee vinosti? Paikka on niin "kaukana väylistä, että sitä ei varmasti ole mitattu niin tarkasti, kuin mitä syvyyskäyristä voisi luulla."
Saaristomerellä on jo kaikki kivet löydetty, tuhansittain veneilijöitä on vuosikymmenet kelannut sitä ristiin rastiin. Sama juttu on enempi tai vähempi myös muualla itämeren saariostoissa, esim saimaalla ja tukholman saaristossa.
So? Pystyseinän vieressä voi olla joko metri tai 50 m vettä. Samoin pystyseinän päällä voi olla vähän tai paljon vettä. Sanoo Suomen saaristossa käynyt.
Kuuluisat viimeiset sanat.
http://www.luonnossa.net/Vesilla/Veneily_Suomessa/veneily_suomessa.html
"Koko väestöstämme veneilyä harrastaa noin 47 %.
"
http://www.balticyachting.com/index.php?option=com_content&task=view&id=88&Itemid=99999999&limit=1&limitstart=3&lang=fi
"Huviveneilyn määrä on kasvanut myös saaristomerellä viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana.
"
So, kartan ja kaiun avulla tuokin selviää.
"Kevyen tuulen kryssillä se ei sen kummempi ole kuin uppotukkinikaan, koettu on"
Tuota sopii epäillä, suomessa on vain 1 hp 1030.
"Kahden tai kolmenkaan numeron perusteella et voi päätellä paljoa veneen ominaisuuksista."
Lys tai GPH luku kertoo yleiskuvan veneen purjehdusominaisuuksista. Jos 35 jalkaisen lys on 1.32, niin vene kulkee osaavissa käsissä kelissä kuin kelissä hyvin.
http://www.youtube.com/watch?v=K19MZVsDaJs
"Ja niitähän riittää vaikkapa Vaasan saaristossa. Kaiku näyttää yleensä liian myöhään.... "
Ei ole irtokiviä eteläisimissä saaristoissa ,koska ei ole juuri jäitäkään.
http://ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne?doAsUserLanguageId=fi_FI
No 6 solmulla sinulla on aikaa 10 sekuntia, jos tuuri käy. Veikkaan, että jokainen seilaajakaan ei legeillään tuijota vain ja ainoastaan kaikua, vaan seuraa veneen käyttäytymistä, ympäristöä ja jopa seurustelee miehistön kanssa.
Tuossa paikassa kymmenen sekunnin tuijousväli kaikuun on liian pitkä, vaikka ympärillä on kymmeniä metrejä vettä. Taitaa suurin osa uskoa tuosta esimerkistä, että vastaavia paikkoja voi tulla eteen muuallakin.
Voit jatkaa lisäreunaehtojen väsäämistä alkuperäiselle väitteellesi tästä eteenpäin rauhassa omillasi, minä keskityn muuhun. Turvallista tulevaa veneilykautta kaikille.
Vaikka jääpeitteen takia et vielä pääse kokeilemaan, taatusti niitä kaikenkokoisia kivenmurikoita siellä meren pohjassa silti on - myös Suomenlahden rannikoilla.
Oliskohan jääkausi vaikuttanut merenpohjan kiviin hiukan enemmän kuin se jäätilanne, jonka näit Ilmatieteen laitoksen sivuilta?
Sen verran erikoista kivikkoa meidän matalassa sisämeressämme on, että ulkolaiset purjehtijatkaan eivät ymmärrä varoa. Veneetkään ei ole suunniteltu meidän kivikkojamme varten....
heh heh
"Veikkaan, että jokainen seilaajakaan ei legeillään tuijota vain ja ainoastaan kaikua"
Kaikuluotaimissa nykyään hälytyksiä, ei niitä tarvitse koko ajan seurailla.
"Veneetkään ei ole suunniteltu meidän kivikkojamme varten...."
Ovat ne tehty, kokenut saaristopurjehtia päivitettyjen karttojen ja kaiun avulla osaa purjehtia väylien ulkopuolella kolhimatta vaikka tätä:
http://www.farr40.org/specifications.html
Kölin pitää pysyä purjehtiessa kiinni ja kestää telakalla veneen paino, joten lähes mikä tahansa köli kestää kyllä pienen kolauksen, joita luonnosatamiin rantautessa voi tulla, ei muuten.
Ilmestyvissä karttasarjoissa tulisi ilmoittaa kiviuutuudet. Montako uutta kiveä oli viime päivityksessä? Lukijat eivät tiedä. Tuleekohan seraavaan uusia ja mikäli tulee voisi niistä kertoa.
Tiedonantoja merenkuljoille päivitykset saa ilmaiseksi netistä.
Jos ensisijaisesti haluttaisiin edistää vesilläliikkujien turvallisuutta voitaisiin niille ilmeisesti vähälukuisille uusille kiville ja niiden koordinaattitiedoille uhrata muutama tekstirivi uusissa kartoissa.
Miksi niille pitäisi uhrata tekstirivejä uusissa kartoissa? Siellähän ne näkyvät muutenkin kuten vanhatkin kivet. Ne jotka haluavat niistä erikseen tiedotuksen voivat katsoa Tiedonantoja merenkulkijoille.
Ei mitään sotkuja lisää
Hienoa että vielä löytyy niitä joiden mielestä väylien viitoitus on täysin idioottimaista.
Mitä kertoo saivartelun tasosta että tässäkin ketjussa oli pakko kinastella konetehoista, runkonopeuksista yms?