Miten saada se aurinko paistamaan tähänkin risukasaan???
Mun elämä on niin perseestä.. ei oo ystäviä, perhe ei välitä. En jaksa jatkaa, nyt se muuri tuli vastaan, en vaan jaksa.. Surullista on että olen 21-vuotias. Voiko olla mahdollista että tää elämä on oikeesti tätä?? Halu elää normaalia elämää on, mutta kun ei vaan jaksa..
Onko mahdollista palata omaksi, iloiseksi ja positiiviseksi ihmiseksi? tarvitsen apua..
Mun elämä on niin perseestä.. ei oo ystäviä, perhe ei välitä. En jaksa jatkaa, nyt se muuri tuli vastaan, en vaan jaksa.. Surullista on että olen 21-vuotias. Voiko olla mahdollista että tää elämä on oikeesti tätä?? Halu elää normaalia elämää on, mutta kun ei vaan jaksa..
Onko mahdollista palata omaksi, iloiseksi ja positiiviseksi ihmiseksi? tarvitsen apua..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Yliopisto ei sitä tarjoa, se on vaan pakkopullaa, joten unohda se.
Perehdy amiksen tarjontaan. Sieltä voi löytyä elämä.
Ammattikoulun käyneenä voin sanoa että sekin vähän pakkopullaa. Hakeudu töihin. jos olet jo. Hae joku oikee ystävä vaikka täältä ja lähe reissaan, Näe maailmaa vielä kun se on mahdollista. En siis tarkota rantalomia ja kulisseja vaan se mitä se oikeasti on. Suomi on täynnä masentuneita, eikä ihmekkään ei täältä kukaan tiedä mitä OIKEASTI muualla maailmassa tapahtuu. Kontrasti on tätä. 5 tähden hotelli jonka toisella puolella tietä on hylätty talo jossa nukkuu koditon spurku lavojen päällä. Jos masentaa niin kelaappa sitä. On paljon pahempaakin ihmisillä.
Ammattikoulu on käyty, ja nyt olen vakituisesti töissä.. koko ajan vaan tulee poissaoloja masennuksen takia.
Asuntolaina niskassa ja kaksi koiraakin vielä.. milläs minnekkään lähdet.. tätäkö elämä on??? Ei miestä, ei lapsia.. vapaa-aika menee nukken ja itkien..
Onko sinulla toimiva hoitosuhde? Hoito? Tehoaako?
Joku mukava harrastus, jossa tapaa muita. Katso vaikka työväenopiston ohjelmasta jotain.
Tai joku yhdistys? Onko paikkakunnallasi mielenterveysyhdistystä?
Sieltä voi löytyä myös ystäviä.
Eikö ole ketään sukulaistakaan, sisarruksia, tätejä, setiä, enoja, serkkuja?
Elämäsi on sitä miksi sen teet tai annat muodostua. Jos miestä kaipaat, niin olisiko parempi etsiä sellainen itselleen, vai onko parempi olo kotona itkien? Rumat lehmätkin löytävät miehen niin halutessaan, voin omasta kokemuksesta vakuuttaa. Itsetunto-ongelmat ja masennus ovat sinulla haasteita, ei esteitä, oman elämäsi polulla. Osta nyt vaikka ekaksi purkillinen monivitamiineja, ala popsia, ja sitten mieti mitä oikeasti haluat elämältä, ilman turhia märinöitä. Piirrä aarrekartta tai kirjoita muutama rivi (pelkästään positiivinen teksti käy). Jos ei sulla ole mitään tavoitetta mihin pyrkiä, hieman vaikea on päästä tuosta suosta milliäkään ylöspäin. Ekaksi etsit myös edes yhden elävän ihmisen, jolle voit avautua tunteistasi. Kaksin itkeminen on hyödyllisempää kuin yksin itkeminen. Lupaatko yrittää?
ON MAHDOLLISTA!
Sulla on masennus ja tarvitset apua. Olen itse ollut tuolla, kun maailma on musta eikä valonpilkahdustakaan näy. Kun tuntuu että kukaan ei missään koskaan voi koskaan ymmärtää miltä musta tuntui, ja maailma oli täynnä hyvää tarkoittavia neuvoja heiltä jotka eivät olleet sitä kokeneet. Jos todella haluat että voit haistaa, maistaa, tuntea Elämän niin lähde sitä kohti. Matkaeväiksi tarvitset 1.) ammattilaisapua, eli terapiaa ja mahdollisesti lääkitystä pahimman olotilan läpi ja ennen kaikkea 2.) niitä ihmisiä jotka ovat kokeneet saman, etsi mielenterveys yhdistystä paikkakunnaltasi koska heidän kanssaan puhut samaa kieltä ja he tietävät että pahaolo ei katoa kun lähtee kävelylle ja päättää reipastua. He myös kertovat omia tarinoitaan siitä kuinka aurinko pikkuhiljaa löytää luoksesi..