Auttakaa ymmärtämään

1.Olen narsistin uhri.

2.Olen narsismin uhri.


Mikä ero? :O
23243
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 23

Vanhimmat

1. Henkilö
2. Ilmiö

???

Äänestä
  • Niimpä. Ja jotenkin tuntuu että paranemisen kannalta on parempi tuo kakkos vaihtoehto(?)

    Ykkösessä viha ja katkeruus kohdistuu itsen ulkopuolelle täsmäkohteeseen.

    Kakkosessa myönnetään olevansa osa ilmiötä. Erotilanteessa syntyy kaksi uhria, vaikka toinen olisi psykonarsku, niin hänkin menettää sitten sen lähteensä.

    Aika paljon on kiinni ihmisen omasta asenteesta, mitä ja ketä hän syyttää, mutta veikkaisin helpommin paraneviksi juuri kakkosvaihtoehtolaiset :)

    Äänestä

  • old_profile_59029 kirjoitti:

    Niimpä. Ja jotenkin tuntuu että paranemisen kannalta on parempi tuo kakkos vaihtoehto(?)

    Ykkösessä viha ja katkeruus kohdistuu itsen ulkopuolelle täsmäkohteeseen.

    Kakkosessa myönnetään olevansa osa ilmiötä. Erotilanteessa syntyy kaksi uhria, vaikka toinen olisi psykonarsku, niin hänkin menettää sitten sen lähteensä.

    Aika paljon on kiinni ihmisen omasta asenteesta, mitä ja ketä hän syyttää, mutta veikkaisin helpommin paraneviksi juuri kakkosvaihtoehtolaiset :)

    Luulen, että toi homma menee, ainakin omalta osaltani, että ensin sitä hakee syytä itsensä ulkopuolelta ja kun sen on käynyt kunnolla läpi, sitä vaan kääntyy sisäänpäin ihmettelemään itseään. Yksinkertainen logiikkani on, että kun minulla on tiedossa kaikki muuttujat, jotka vaikuttavat siihen, että se liitto meni päin persettä, voin ehkä ymmärtää myös syyn: minkä vuoksi niin kävi?

    Siinä minun motiivini käyttää energiaa tähän juttuun.

    Äänestä

  • UPDATE_9155111 kirjoitti:

    Luulen, että toi homma menee, ainakin omalta osaltani, että ensin sitä hakee syytä itsensä ulkopuolelta ja kun sen on käynyt kunnolla läpi, sitä vaan kääntyy sisäänpäin ihmettelemään itseään. Yksinkertainen logiikkani on, että kun minulla on tiedossa kaikki muuttujat, jotka vaikuttavat siihen, että se liitto meni päin persettä, voin ehkä ymmärtää myös syyn: minkä vuoksi niin kävi?

    Siinä minun motiivini käyttää energiaa tähän juttuun.

    Tjaa, uhri on sekä henkilön, että sen ilmiön, jota henkiö "edustaa" uhri. Eli ovat erottamaton paketti. Näin luulemma, että toi homma menee.

    Äänestä

  • lottamari_1 kirjoitti:

    Tjaa, uhri on sekä henkilön, että sen ilmiön, jota henkiö "edustaa" uhri. Eli ovat erottamaton paketti. Näin luulemma, että toi homma menee.

    Mutta eikö olekin niin, että merkityksen tuolle henkilölle, joka tuota ilmiötä "edustaa", antaa jokainen "uhri" itse, jolloin tullaan siihen, että jos voi "nähdä" narsistin toisessa, kaiken sen, mitä eri keinoin kykenee näkemään siinä toisessa täytyy löytyä itsestä?

    Äänestä

  • UPDATE_9155111 kirjoitti:

    Mutta eikö olekin niin, että merkityksen tuolle henkilölle, joka tuota ilmiötä "edustaa", antaa jokainen "uhri" itse, jolloin tullaan siihen, että jos voi "nähdä" narsistin toisessa, kaiken sen, mitä eri keinoin kykenee näkemään siinä toisessa täytyy löytyä itsestä?

    Tjaa, epäilemättä kuitenkin voidaan ajatella, että normaalitapauksessa asia on juuri noin, mutta häiriötapauksessa uhrilla ei ole osuutta eikä arpaa siihen mitä tuo toinen edustaa. Uhri ei edes välttämättä kykene näkemään, eikä ymmärtämään mistä on kyse, hänen voi olla vaan paha olo toisen seurassa.

    Äänestä

  • lottamari_1 kirjoitti:

    Tjaa, epäilemättä kuitenkin voidaan ajatella, että normaalitapauksessa asia on juuri noin, mutta häiriötapauksessa uhrilla ei ole osuutta eikä arpaa siihen mitä tuo toinen edustaa. Uhri ei edes välttämättä kykene näkemään, eikä ymmärtämään mistä on kyse, hänen voi olla vaan paha olo toisen seurassa.

    Toki, toki, juurikin noin, eli se on se vaihe 0., kun ei vielä tiedä olevansa uhri. Olisiko vaike -1. sitten sellainen 'kohtalonomainen tilaus' tai 'kohtalonomaiset olosuhteet', jotka mahdollistavat koko kuvion syntymisen?

    Äänestä

  • UPDATE_9155111 kirjoitti:

    Toki, toki, juurikin noin, eli se on se vaihe 0., kun ei vielä tiedä olevansa uhri. Olisiko vaike -1. sitten sellainen 'kohtalonomainen tilaus' tai 'kohtalonomaiset olosuhteet', jotka mahdollistavat koko kuvion syntymisen?

    Kuvio tulee joka tapauksessa syntymään se on väistämätöntä (siihen vaikuttaa kohtalo ja demonit :D ) Jos tyyppi on narsistinenpersoonallisuushärö, niin homma selviää yleensä monen mutkan kautta ja ilman mitään sen kummempaa syytä voi vain todeta huuli pyöreänä, että onkohan tuo toinen riivattu? :) Uhri on demonin vallassa :D

    Äänestä

  • lottamari_1 kirjoitti:

    Kuvio tulee joka tapauksessa syntymään se on väistämätöntä (siihen vaikuttaa kohtalo ja demonit :D ) Jos tyyppi on narsistinenpersoonallisuushärö, niin homma selviää yleensä monen mutkan kautta ja ilman mitään sen kummempaa syytä voi vain todeta huuli pyöreänä, että onkohan tuo toinen riivattu? :) Uhri on demonin vallassa :D

    Niin, kai sen voisi noinkin kuvata, toinen on demonin riivaama ja toinen on menettänyt omansa ja etsii sitä täydentävää demonia siitä toisesta :D

    Äänestä

  • UPDATE_9155111 kirjoitti:

    Niin, kai sen voisi noinkin kuvata, toinen on demonin riivaama ja toinen on menettänyt omansa ja etsii sitä täydentävää demonia siitä toisesta :D

    Vois vielä pohtia, näin tältä kantilta kun ajatellaan, että käykö siinä niin, että demoni hyppääkin narskusta uhriin? Kun olen lukenut uhrien tarinoita, joissa ovat huomanneet käyttäytyvänsä suhteen jälkeen monessakin tilanteessa samaan tapaan, kuin näkivät narsistin toimivan narsistisuhteen aikana (äiti/puoliso/ystävä) ?

    Vai käykö niin, että tuo demoni jakautuu molempiin ja tavallaan molemmista tulee riivattuja?
    Vai olisiko peräti niin, että tuo sama demoni elää meissä kaikissa, toisilla se on vain epäaktiivisessa tilassa, kunnes jokin ulkoinen vuorovaikutuksen häiriö herättää sen?

    Äänestä

  • UPDATE_9155111 kirjoitti:

    Vois vielä pohtia, näin tältä kantilta kun ajatellaan, että käykö siinä niin, että demoni hyppääkin narskusta uhriin? Kun olen lukenut uhrien tarinoita, joissa ovat huomanneet käyttäytyvänsä suhteen jälkeen monessakin tilanteessa samaan tapaan, kuin näkivät narsistin toimivan narsistisuhteen aikana (äiti/puoliso/ystävä) ?

    Vai käykö niin, että tuo demoni jakautuu molempiin ja tavallaan molemmista tulee riivattuja?
    Vai olisiko peräti niin, että tuo sama demoni elää meissä kaikissa, toisilla se on vain epäaktiivisessa tilassa, kunnes jokin ulkoinen vuorovaikutuksen häiriö herättää sen?

    Juu, nää manaajahommat on kyllä joskus aika kinkkisiä, aina ei nimittäin voi olla ihan varma, kummassa on demoni ja kumpi on vaan tavallinen kusipää. Joskus voi näyttää nimittäin ihan päinvastaiselta se homma, että uhri alkaakin sekoilemaan ja heittelemään esineitä, repimään hiuksia päästään ja sylkemään päin toisen naamaa suuren vitutuksen ottaessa hänet valtaansa. Siinä ihan narsistikin kalpenee ja silloin se demoni huomaa, että ei prkle olen väärässä kropassa!, tossa toisessa on paljon enemmän jytyä, hyppään siis sen messiin, niin saan kunnon fiilarit! Näin siitä uhrista tuleekin riivattu narsisti ja narsistista riivatun uhrin uhri. Nää on kuule henkimaailman asioita, eikä ihan niin yksinkertaisia kuin luulis. :D

    Äänestä

  • UPDATE_9155111 kirjoitti:

    Luulen, että toi homma menee, ainakin omalta osaltani, että ensin sitä hakee syytä itsensä ulkopuolelta ja kun sen on käynyt kunnolla läpi, sitä vaan kääntyy sisäänpäin ihmettelemään itseään. Yksinkertainen logiikkani on, että kun minulla on tiedossa kaikki muuttujat, jotka vaikuttavat siihen, että se liitto meni päin persettä, voin ehkä ymmärtää myös syyn: minkä vuoksi niin kävi?

    Siinä minun motiivini käyttää energiaa tähän juttuun.

    varmaan niin. Mutta terveellä itsetunnolla syytä etsitään ensin omasta itsestä ja vasta sitten muista - ja syyn ollessa itsessä se myös myönnetään ja käsitellään - häpeän tunteistä huiloimatta.

    Suomlainen kulttuuri on kautta aikain halunnut etsiä syntipukkeja itsensä ulkopuolelta. Historia tuntee erilaisia sijaiskärsijöitä - kuten esim. noidat.
    Sosiaalinen kuolemantuomio oli aina yhteisössä varma - ja vaikka tänä päivää ei enää noitia etsitäkään kantamaan syitä omista mokista, niin sama sosiaalinen status on edelleen olemassa.

    Äänestä

  • Ilkikurimus kirjoitti:

    varmaan niin. Mutta terveellä itsetunnolla syytä etsitään ensin omasta itsestä ja vasta sitten muista - ja syyn ollessa itsessä se myös myönnetään ja käsitellään - häpeän tunteistä huiloimatta.

    Suomlainen kulttuuri on kautta aikain halunnut etsiä syntipukkeja itsensä ulkopuolelta. Historia tuntee erilaisia sijaiskärsijöitä - kuten esim. noidat.
    Sosiaalinen kuolemantuomio oli aina yhteisössä varma - ja vaikka tänä päivää ei enää noitia etsitäkään kantamaan syitä omista mokista, niin sama sosiaalinen status on edelleen olemassa.

    Juurikin noin, omalta osaltani.

    No, elämä on. Harvassa on ne, joilla on terve itsetunto. Narsistit varsinkin ovat sellaisia, joilla näennäisesti on itsetunto kondiksessan ja todistaakseen sen itselleen etsivät ympärilleen ymmärtäjiä ja sellaisia ihmisiä, jotka ajattelevat samalla tavalla. Ja ns. uhrit ovat sitten niitä idealisteja, jotka uskovat Jeesuksen rakkauden sanomaan, tai johonkin New Age universaaliin rakkauteen, Zen menininkiin ja etsivät itselleen jotain johdattajaa. Oikein loistavaa materiaalia narsistille uhreiksi.

    Suomalainen kulttuuri on aina arvostanut ja kunnitoittanut naista ja naisen asemaa. Riittää kun lukee Kalevalaa, näkee kuinka vahva asema naisilla Suomessa on ollut kautta aikain. Kyllä heidän rahkeet siihen riittää, kannattelemaan äijien mokia.

    Äänestä

  • UPDATE_9155111 kirjoitti:

    Juurikin noin, omalta osaltani.

    No, elämä on. Harvassa on ne, joilla on terve itsetunto. Narsistit varsinkin ovat sellaisia, joilla näennäisesti on itsetunto kondiksessan ja todistaakseen sen itselleen etsivät ympärilleen ymmärtäjiä ja sellaisia ihmisiä, jotka ajattelevat samalla tavalla. Ja ns. uhrit ovat sitten niitä idealisteja, jotka uskovat Jeesuksen rakkauden sanomaan, tai johonkin New Age universaaliin rakkauteen, Zen menininkiin ja etsivät itselleen jotain johdattajaa. Oikein loistavaa materiaalia narsistille uhreiksi.

    Suomalainen kulttuuri on aina arvostanut ja kunnitoittanut naista ja naisen asemaa. Riittää kun lukee Kalevalaa, näkee kuinka vahva asema naisilla Suomessa on ollut kautta aikain. Kyllä heidän rahkeet siihen riittää, kannattelemaan äijien mokia.

    Kaikki ihmiset hakevat muilta hyväksyntää - ei vain narsistit - ilman hyväkstytyksi tulemisen tunnetta ei voi olla tervettä itsetuntoakaan! Terve itsetunto vasta antaa mahdollisuuden tarkastella itseä kriittisesti.

    Olen eri mieltä tuosta naisen aseman kunnioituksesta, mutta sen käsittely menee jo ohi aiheen. Eikä suinkaan noidat olleet ainoita syntipukkeja - mm. juutalaiset kantoivat saman kohtalon.

    Äänestä

  • Ilkikurimus kirjoitti:

    Kaikki ihmiset hakevat muilta hyväksyntää - ei vain narsistit - ilman hyväkstytyksi tulemisen tunnetta ei voi olla tervettä itsetuntoakaan! Terve itsetunto vasta antaa mahdollisuuden tarkastella itseä kriittisesti.

    Olen eri mieltä tuosta naisen aseman kunnioituksesta, mutta sen käsittely menee jo ohi aiheen. Eikä suinkaan noidat olleet ainoita syntipukkeja - mm. juutalaiset kantoivat saman kohtalon.

    Mietin tuota ajatustasi syntipukista arkkityyppinä, ehkä sellainenkin on .. mutta minusta se on vain temppuilijan yksi hahmo. Jolloin pään sisäisessä maailmassa tullaan takaisin henkilökohtaiseen henkeen ja sen erilaisiin puolustuskeinoihin, tai oikeastaan siihen yhteen, joka ilmenee niin monin tavoin, mm. syntipukkina. Mieti kuinka monta erilaista syntipukkia maailmassa kautta historian on ollut? Jokeri korttipakassa ja hoveissa tekee sen vapaaehtoisesti. Samoin pellet sirkuksissa. Syntipukki/temppuilijia ottaa häpeää kannettavakseen, se on häpeäimuri, joka mahdollistaa selkeämmän ajattelun. Tarvittaessa joko rikkoo kiinteitä epäterveitä kuvioita, psyykisiä rakenteita tai vaihtoehtoisesti rakentaa siltoja erilaisten lohkottujen psyykisten voimien välille.

    Äänestä

  • UPDATE_9155111 kirjoitti:

    Mietin tuota ajatustasi syntipukista arkkityyppinä, ehkä sellainenkin on .. mutta minusta se on vain temppuilijan yksi hahmo. Jolloin pään sisäisessä maailmassa tullaan takaisin henkilökohtaiseen henkeen ja sen erilaisiin puolustuskeinoihin, tai oikeastaan siihen yhteen, joka ilmenee niin monin tavoin, mm. syntipukkina. Mieti kuinka monta erilaista syntipukkia maailmassa kautta historian on ollut? Jokeri korttipakassa ja hoveissa tekee sen vapaaehtoisesti. Samoin pellet sirkuksissa. Syntipukki/temppuilijia ottaa häpeää kannettavakseen, se on häpeäimuri, joka mahdollistaa selkeämmän ajattelun. Tarvittaessa joko rikkoo kiinteitä epäterveitä kuvioita, psyykisiä rakenteita tai vaihtoehtoisesti rakentaa siltoja erilaisten lohkottujen psyykisten voimien välille.

    aina sijaiskärsijänä. Yleensä syntipukkia tarvitaan, kun se taho ei pysty käsittelemään asiaa, jonka ne tulisi käsitellä. Syynä on yleensä häpeänsiirto.

    Äänestä

  • Ilkikurimus kirjoitti:

    aina sijaiskärsijänä. Yleensä syntipukkia tarvitaan, kun se taho ei pysty käsittelemään asiaa, jonka ne tulisi käsitellä. Syynä on yleensä häpeänsiirto.

    1.Olen narsistin uhri.
    - Juurikin noin. Usein ihmiset haluavat nähdä sen kaiken muissa. Mukaanlukien syntipukin... 'toi on narsku' 'toi on ihme temppuilija' 'toi on pahantahtoinen' jne jne....

    2.Olen narsismin uhri.
    - Tähän kategoriaan kuuluvat ihmiset, jotka kykenevät näkemään itsensä ja näkemään omat narsistiset vammansa ja löytämään sen ilkikurimus/temppuilijan itsestään.

    Minä väitän omasta kokemuksestani, että normaalilla ihmisellä homma menee juurikin tuossa järjestyksessä. Ensimmäisenä ei mietitä, mitä itse on tehty, vaan katsotaan ulospäin, mitä muut tekevät. Vasta toiseksi käännytään sisäänpäin, tutkiskelemaan, mikä mahdollisesti on oma osuus.

    Äänestä

  • UPDATE_9155111 kirjoitti:

    1.Olen narsistin uhri.
    - Juurikin noin. Usein ihmiset haluavat nähdä sen kaiken muissa. Mukaanlukien syntipukin... 'toi on narsku' 'toi on ihme temppuilija' 'toi on pahantahtoinen' jne jne....

    2.Olen narsismin uhri.
    - Tähän kategoriaan kuuluvat ihmiset, jotka kykenevät näkemään itsensä ja näkemään omat narsistiset vammansa ja löytämään sen ilkikurimus/temppuilijan itsestään.

    Minä väitän omasta kokemuksestani, että normaalilla ihmisellä homma menee juurikin tuossa järjestyksessä. Ensimmäisenä ei mietitä, mitä itse on tehty, vaan katsotaan ulospäin, mitä muut tekevät. Vasta toiseksi käännytään sisäänpäin, tutkiskelemaan, mikä mahdollisesti on oma osuus.

    väitän, muustakin kuin omasta kokemuksestani - että normaali ihminen ei etsi ensimmäisenä syitä muista. Ei tosiaankaan. Sen sijaan uskon siihen, että useimmat niin kuitenkin tekevät.

    Jos palaamme tuohon "yhteiseen" aikaamme hetkeksi, niin sieltä on poimittavissa erittäin elävästi se, mihin kaikkeen minuakin on pidetty tällä palstalla syyllisenä. Puhuin ja puhun liian suoraan. Se ärsyttää kehnoja itsetuntoja.
    Jotta tämä ei menisi jälleen minä-minä-keskusteluksi, josta erityisesti minua on kritisoitu (kukaan muuhan siihen ei täällä syyllisty) alan lakata tosi pitkiä kynsiäni ja lähden elämäni miehen kanssa ulos....
    :p

    Äänestä

  • UPDATE_9155111 kirjoitti:

    1.Olen narsistin uhri.
    - Juurikin noin. Usein ihmiset haluavat nähdä sen kaiken muissa. Mukaanlukien syntipukin... 'toi on narsku' 'toi on ihme temppuilija' 'toi on pahantahtoinen' jne jne....

    2.Olen narsismin uhri.
    - Tähän kategoriaan kuuluvat ihmiset, jotka kykenevät näkemään itsensä ja näkemään omat narsistiset vammansa ja löytämään sen ilkikurimus/temppuilijan itsestään.

    Minä väitän omasta kokemuksestani, että normaalilla ihmisellä homma menee juurikin tuossa järjestyksessä. Ensimmäisenä ei mietitä, mitä itse on tehty, vaan katsotaan ulospäin, mitä muut tekevät. Vasta toiseksi käännytään sisäänpäin, tutkiskelemaan, mikä mahdollisesti on oma osuus.

    Voisin sanoa vielä yksinkertaisemmin:

    1. Miksi?
    2. Minkä vuoksi?

    Äänestä

  • Ilkikurimus kirjoitti:

    väitän, muustakin kuin omasta kokemuksestani - että normaali ihminen ei etsi ensimmäisenä syitä muista. Ei tosiaankaan. Sen sijaan uskon siihen, että useimmat niin kuitenkin tekevät.

    Jos palaamme tuohon "yhteiseen" aikaamme hetkeksi, niin sieltä on poimittavissa erittäin elävästi se, mihin kaikkeen minuakin on pidetty tällä palstalla syyllisenä. Puhuin ja puhun liian suoraan. Se ärsyttää kehnoja itsetuntoja.
    Jotta tämä ei menisi jälleen minä-minä-keskusteluksi, josta erityisesti minua on kritisoitu (kukaan muuhan siihen ei täällä syyllisty) alan lakata tosi pitkiä kynsiäni ja lähden elämäni miehen kanssa ulos....
    :p

    Minä muistaakseni en ole syyllistänyt sinua minä-minä keskustelusta. Tiesitkö, että meillä on se yhteistä, että lähestymme juttuja omista näkökulmistamme, jolloin ainoa järkevä tapa ottaa esimerkkejä, on puhua vain itsestään ja omasta näkemyksestään. Sellainen tapa antaa tilaa toiselle tuoda oma näkemyksensä vapaasti esiin, vaikka se olisi eriäväkin ja vaikka toisen kommentit ärsyttäisikin.

    Pelottava ajatus nainen pitkien kovien kynsien kanssa ... jaiks.
    Muista rakastaa itseäsi, niin kuin sitä sinun elämäsi miestä :D

    Äänestä

  • UPDATE_9155111 kirjoitti:

    Minä muistaakseni en ole syyllistänyt sinua minä-minä keskustelusta. Tiesitkö, että meillä on se yhteistä, että lähestymme juttuja omista näkökulmistamme, jolloin ainoa järkevä tapa ottaa esimerkkejä, on puhua vain itsestään ja omasta näkemyksestään. Sellainen tapa antaa tilaa toiselle tuoda oma näkemyksensä vapaasti esiin, vaikka se olisi eriäväkin ja vaikka toisen kommentit ärsyttäisikin.

    Pelottava ajatus nainen pitkien kovien kynsien kanssa ... jaiks.
    Muista rakastaa itseäsi, niin kuin sitä sinun elämäsi miestä :D

    Taas kerran.

    Kun rakastaa itseään osaa rakastaa vasta muita. Minä rakastan itseäni ja kunnioitan itseäni - minuakin on silloin muiden kunniottaa - joillekin tämä tosin näyttäytyy tarpeena vittuilla minulle.

    Juu, et ole sinä syyllistänyt.
    Nyt vedän toisen kerroksen lakkaa...

    Äänestä

  • Ilkikurimus kirjoitti:

    Taas kerran.

    Kun rakastaa itseään osaa rakastaa vasta muita. Minä rakastan itseäni ja kunnioitan itseäni - minuakin on silloin muiden kunniottaa - joillekin tämä tosin näyttäytyy tarpeena vittuilla minulle.

    Juu, et ole sinä syyllistänyt.
    Nyt vedän toisen kerroksen lakkaa...

    En tietä tuosta vittuilusta, minusta silläkin on arvo. Minä olen oppinut ottamaan sen lahjana siltä vittuilijalta, sillä niillä vittuilijoilla on useimmiten jotain annettavaa minulle. Olkoonkin, että ensin tältä suunnalta herää vahva vastustus, mutta kaikki ajallaan ...

    Ja ne kynnet... huh .. en haluaisi joutua sinun kynsiisi :p

    Äänestä

Tekemällä tehty kysymys.
Jos on narsistin uhri, on myös narsismin uhri tavallaan.
Kysymyksessä ehkä tarkoitus viedä huomio pois siitä, että narsisti tekee pahaa toisille kun syytetään vain ilmiötä nimeltä narsismi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


yxex kirjoitti:

1.Olen narsistin uhri.

2.Olen narsismin uhri.


Mikä ero? :O

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu