Ettei vaan Palmgrenilta unohtunut jotain vaikka saikin runsaat palkkiot?
Suomiko vastaa ruotsalaistenkin vankien hyvinvoinnista Suomessa?
Folktinget vieraili tänään Rikosseuraamusviraston pääjohtajan Esa Vesterbackan luona jättäen kirjelmän ruotsinkielisten VANKIEN kielellisistä oikeuksista.
Pääjohtaja
Esa Vesterbacka
Rikosseuraamusvirasto
Ruotsalaisen Suomen kansankäräjät kääntyy puoleenne nostaen ruotsinkielisten vankien aseman maan vankiloissa. Folktinget työskentelee lakisääteisen tehtävänsä mukaisesti (1331/2003) kielellisen tasa-arvon mukaisesti suomen- ja ruotsinkielisen väestön välillä.
Folktinget on kiinnittänyt huomiota ruotsinkielisten vankien asemaan useita kertoja toiminnassaan. Folktinget hyväksyi ehdotuksen vankeinhoidosta ruotsiksi kokouksessaan vuonna 2005, ja sen seurauksena Folktinget otti yhteyttä Rikosseuraamusvirastoon kesäkuussa 2005. Sen jälkeen Folktinget on hyväksynyt ehdotuksen kiinnittäen huomiota nuoriin ruotsinkielisiin vankeihin kokouksessaan vuonna 2009.
Folktinget toteaa, että perustuslaki säätää periaatteen maan kansalliskielistä, suomesta ja ruotsista., sekä kielellisistä perusoikeuksista ja velvollisuuksista.
Nämä määräykset täsmennetään lähinnä kielilaissa. Vankeinhoidossa tämä tarkoittaa sitä, että vangeilla on lainmukainen oikeus käyttää suomea tai ruotsia yhteyksissään vankilan henkilökuntaan. Henkilökunnan pitää omatoimisesti katsoa, että vankien kielelliset oikeudet varmistetaan käytännössä. Ruotsinkielisillä vangeilla on oikeus saada suullista ja kirjallista informaatiota oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ruotsiksi. Lait, asetukset, määräykset ja vankilan järjestyssäännöt pitää olla saatavilla ruotsiksi vankiloissa. Sitä paitsi on ruotsinkielisillä vangeilla oikeus saada esim. päätökset järjestysrangaistuksista, lomista ja hakemukset perhetapaamisista omalla kielellään.
Vankilalain mukaan ei vankeja saa ilman hyväksyttävää syytä kohdella eri tavalla kielestä johtuen. Sen lisäksi on vangin äidinkieli yksi syy joka pitää ottaa huomioon kun vankilan sijoitusyksikkö tekee päätöksen mihin vankilaan vanki sijoitetaan.
Oikeusministeriö on asetuksella vahvistanut millä vankiloilla ja terveydenhoitoyksiköillä on kaksikielisiä osastoja. Nämä ovat Vaasassa, Turussa, Aurassa ja Helsingissä. Kaksikielisten osastojen tarkoituksena on taata, että vankilat toiminnassaan voivat turvata sekä suomen- että ruotsinkielisten vankien oikeusturvan kielilain mukaisesti. Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti ovat pätevyysvaatimukset virkamiehillä jotka työskentelevät kaksikielisissä yksiköissä hyvät suulliset ja kirjalliset taidot suomesaa tai ruotsissa. Kun virkoja täytetään pitää viranomaisten ottaa huomioon, että ne virkatehtävät jotka edellyttävät summen ja ruotsin käyttöä jaetaan siten, että tehtävät suorittavat henkilöt hallitsevat kyseisen kielen.
Valtioneuvoston raportin mukaan ei kielilainsäädäntöä vuodelta 2006 sovelleta aina niin, että ruotsinkielisten vankien osalta kielelliset oikeudet turvataan. Yksi syy tähän on, että ruotsinkielisten vankien lukumäärä on pieni. Folktinget toteaa, että ruotsinkielisiä vankeja tulee mm. Ahvenanmaan maakunnasta ja Ruotsista. Kielivaikeudet vankien ja henkilökunnan välillä voi johtaa siihen, että vangit tuntevat itsensä eristetyiksi. Vangit eivät ehkä ymmärrä niitä ohjeita tai sääntöjä jotka koskevat heitä, mikä voi johtaa siihen, että ruotsinkieliset vangit tietämättään rikkovat vankilan sääntöjä ja katsotaan vaikeiksi. Vakava kysymys on myöskin se, jos esiintyy asenneongelmia niitä vankeja kohtaan jotka eivät hallitse suomea vankiloissa.
Folktinget viittaa siihen, että kun vanki saapuu rangaistuslaitokseen hän viipymättä saa tietoja laitoksesta sekä vankien oikeuksista ja velvollisuuksista. Ruotsinkielisellä vangilla on oikeus saada nämä tiedot omalla kielellään. Folktiget painottaa myöskin, että on tärkeätä, että vankila ottaa huomioon ruotsinkielisten vankien koulutustarpeet siten, että vangeilla on mahdollisuus valita koulutusta ruotsiksi. On myöskin edelleen erittäin tärkeätä, että vankila tarjoaa ruotsinkielisille vangeille psykoloogista neuvontaa, tukea ja hoitoa omalla kielellään. Uhanalainen ryhmä ovat nuoret väärinkäyttäjät ja Folktinget kysyykin mitä mahdollisuuksia on muuttaa ehdottomat tuomiot ruotsinkielisille oleskeluksi hoitokodeissa jotka tarjoavat hoitoa ruotsin kielellä.
Ruotsinkielisen Suomen folktinget viittaa tähän ja pyytää Rikosseuraamusvirastoa selvittämään ruotsinkielisten vankien tilannetta sekä tarttumaan toimenpiteisiin varmistaakseen heidän kielelliset perusoikeudet perustus- ja kielilain mukaisesti.
Helsingissä 17. Kesäkuuta 2010
SVENSKA FINLANDS FOLKTING
Anna-Maja Henriksson
puheenjohtaja
Svenska Finlands folkting
Bo-Sanfrid Höglund
puheenjohtaja
Folktingetin hallintovaliokunta
Kristina Beijar
asiantuntija hallintoasioissa
http://www.folktinget.fi/sve/skrivelser/#article-1324-5712-skrivelse-till-brottspafoljdsmyndigheten
Suomiko vastaa ruotsalaistenkin vankien hyvinvoinnista Suomessa?
Folktinget vieraili tänään Rikosseuraamusviraston pääjohtajan Esa Vesterbackan luona jättäen kirjelmän ruotsinkielisten VANKIEN kielellisistä oikeuksista.
Pääjohtaja
Esa Vesterbacka
Rikosseuraamusvirasto
Ruotsalaisen Suomen kansankäräjät kääntyy puoleenne nostaen ruotsinkielisten vankien aseman maan vankiloissa. Folktinget työskentelee lakisääteisen tehtävänsä mukaisesti (1331/2003) kielellisen tasa-arvon mukaisesti suomen- ja ruotsinkielisen väestön välillä.
Folktinget on kiinnittänyt huomiota ruotsinkielisten vankien asemaan useita kertoja toiminnassaan. Folktinget hyväksyi ehdotuksen vankeinhoidosta ruotsiksi kokouksessaan vuonna 2005, ja sen seurauksena Folktinget otti yhteyttä Rikosseuraamusvirastoon kesäkuussa 2005. Sen jälkeen Folktinget on hyväksynyt ehdotuksen kiinnittäen huomiota nuoriin ruotsinkielisiin vankeihin kokouksessaan vuonna 2009.
Folktinget toteaa, että perustuslaki säätää periaatteen maan kansalliskielistä, suomesta ja ruotsista., sekä kielellisistä perusoikeuksista ja velvollisuuksista.
Nämä määräykset täsmennetään lähinnä kielilaissa. Vankeinhoidossa tämä tarkoittaa sitä, että vangeilla on lainmukainen oikeus käyttää suomea tai ruotsia yhteyksissään vankilan henkilökuntaan. Henkilökunnan pitää omatoimisesti katsoa, että vankien kielelliset oikeudet varmistetaan käytännössä. Ruotsinkielisillä vangeilla on oikeus saada suullista ja kirjallista informaatiota oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ruotsiksi. Lait, asetukset, määräykset ja vankilan järjestyssäännöt pitää olla saatavilla ruotsiksi vankiloissa. Sitä paitsi on ruotsinkielisillä vangeilla oikeus saada esim. päätökset järjestysrangaistuksista, lomista ja hakemukset perhetapaamisista omalla kielellään.
Vankilalain mukaan ei vankeja saa ilman hyväksyttävää syytä kohdella eri tavalla kielestä johtuen. Sen lisäksi on vangin äidinkieli yksi syy joka pitää ottaa huomioon kun vankilan sijoitusyksikkö tekee päätöksen mihin vankilaan vanki sijoitetaan.
Oikeusministeriö on asetuksella vahvistanut millä vankiloilla ja terveydenhoitoyksiköillä on kaksikielisiä osastoja. Nämä ovat Vaasassa, Turussa, Aurassa ja Helsingissä. Kaksikielisten osastojen tarkoituksena on taata, että vankilat toiminnassaan voivat turvata sekä suomen- että ruotsinkielisten vankien oikeusturvan kielilain mukaisesti. Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti ovat pätevyysvaatimukset virkamiehillä jotka työskentelevät kaksikielisissä yksiköissä hyvät suulliset ja kirjalliset taidot suomesaa tai ruotsissa. Kun virkoja täytetään pitää viranomaisten ottaa huomioon, että ne virkatehtävät jotka edellyttävät summen ja ruotsin käyttöä jaetaan siten, että tehtävät suorittavat henkilöt hallitsevat kyseisen kielen.
Valtioneuvoston raportin mukaan ei kielilainsäädäntöä vuodelta 2006 sovelleta aina niin, että ruotsinkielisten vankien osalta kielelliset oikeudet turvataan. Yksi syy tähän on, että ruotsinkielisten vankien lukumäärä on pieni. Folktinget toteaa, että ruotsinkielisiä vankeja tulee mm. Ahvenanmaan maakunnasta ja Ruotsista. Kielivaikeudet vankien ja henkilökunnan välillä voi johtaa siihen, että vangit tuntevat itsensä eristetyiksi. Vangit eivät ehkä ymmärrä niitä ohjeita tai sääntöjä jotka koskevat heitä, mikä voi johtaa siihen, että ruotsinkieliset vangit tietämättään rikkovat vankilan sääntöjä ja katsotaan vaikeiksi. Vakava kysymys on myöskin se, jos esiintyy asenneongelmia niitä vankeja kohtaan jotka eivät hallitse suomea vankiloissa.
Folktinget viittaa siihen, että kun vanki saapuu rangaistuslaitokseen hän viipymättä saa tietoja laitoksesta sekä vankien oikeuksista ja velvollisuuksista. Ruotsinkielisellä vangilla on oikeus saada nämä tiedot omalla kielellään. Folktiget painottaa myöskin, että on tärkeätä, että vankila ottaa huomioon ruotsinkielisten vankien koulutustarpeet siten, että vangeilla on mahdollisuus valita koulutusta ruotsiksi. On myöskin edelleen erittäin tärkeätä, että vankila tarjoaa ruotsinkielisille vangeille psykoloogista neuvontaa, tukea ja hoitoa omalla kielellään. Uhanalainen ryhmä ovat nuoret väärinkäyttäjät ja Folktinget kysyykin mitä mahdollisuuksia on muuttaa ehdottomat tuomiot ruotsinkielisille oleskeluksi hoitokodeissa jotka tarjoavat hoitoa ruotsin kielellä.
Ruotsinkielisen Suomen folktinget viittaa tähän ja pyytää Rikosseuraamusvirastoa selvittämään ruotsinkielisten vankien tilannetta sekä tarttumaan toimenpiteisiin varmistaakseen heidän kielelliset perusoikeudet perustus- ja kielilain mukaisesti.
Helsingissä 17. Kesäkuuta 2010
SVENSKA FINLANDS FOLKTING
Anna-Maja Henriksson
puheenjohtaja
Svenska Finlands folkting
Bo-Sanfrid Höglund
puheenjohtaja
Folktingetin hallintovaliokunta
Kristina Beijar
asiantuntija hallintoasioissa
http://www.folktinget.fi/sve/skrivelser/#article-1324-5712-skrivelse-till-brottspafoljdsmyndigheten
Vastaukset 4
Vanhimmat
" asenneongelmia niitä vankeja kohtaan jotka eivät hallitse suomea vankiloissa"
Pärjääkö Tapio vankilassa???
Claes Anderssonhan sanoi suorassa radiolähetyksessä, että me suruthan sen kielilain teimme. Suruistakin tietysti ne svekot. Ja Klasu vanhana poliitikkona kyllä tietää.
Tätäkö varten sitten suomenkieliset opiskelevat pakolla PAKKORUOTSIA, että pystyisivät palvelemaan Ruotsista tulleita vankeja?
"Valtioneuvoston raportin mukaan ei kielilainsäädäntöä vuodelta 2006 sovelleta aina niin, että ruotsinkielisten vankien osalta kielelliset oikeudet turvataan. Yksi syy tähän on, että ruotsinkielisten vankien lukumäärä on pieni. Folktinget toteaa, että ruotsinkielisiä vankeja tulee mm. Ahvenanmaan maakunnasta ja Ruotsista."
omia vankiolosuhteitaan vaan vaatii suomalaisilta ruotsinkielistä palvelua vankiloissakin vaikka ne pitäisivät olla yksikielisesti suomenkielisiä?