Jestas Ankdam!

Kuva: Kristiina DyerKristiina DyerLähetä palautetta toimittajalle.Kansanedustajat Lyly Rajala ja Leena Harkimo jututtivat kuulijoita ennen tilaisuuden alkua. Kansanedustajia kuuntelemassa olivat Hannele Oksanen, Pirjo Kuuskeri, Erja Salo, Liisa Aittakari, Päivi Heinonen, Jukka Anttila



Kielikysymys ei varsinaisesti Merikarvian vierailun aiheena, mutta se tuli ajankohtaiseksi, kun Jorma Pallasaho ihmetteli, miksi tv-lähetykset pätkivät kunnan pohjoispäässä. Erityisesti aamuisin osa kanavista jää pimentoon. Mikko Rinne esittikin, eikö Yleisradio voisi satsata yhteyksiin ja siihen, että koko kansa näkisi kaikki kanavat sen sijaan, että kanavien määrää aina vain lisätään.

Tästäkös Ylen hallintoneuvoston jäsen Lyly Rajala innostui:

– Olen täsmälleen samaa mieltä. Ylen toimintaa on rationalisoitava. Esimerkiksi ruotsinkielisten palvelujen määrää Ylessä on vähennettävä. Voitteko kuvitella, että ruotsinkielisten palvelujen ylläpitämiseen kuluu Ylen kassasta 16,8 %, vaikka ruotsinkielisen väestön osuus kansasta on alle 5 % ?, Rajala hämmästeli.

Hänen mukaansa ruotsinkielisten paapominen on Suomessa edelleen tabu, jota kukaan ei uskalla kyseenalaistaa. Suomessa toistellaan edelleen sokeasti mantraa, jonka mukaan kaksikielisyys on rikkaus, vaikka tosiasiassa kaksikielisyys tulee Suomelle turhan kalliiksi. Rajala tekisi Suomesta yksikielisen.

– Perustuslakia olisi muutettava niin, että Suomesta tehtäisiin yksikielinen eli suomenkielinen maa. Tässä olisi toimittava samoin kuin esimerkiksi Ahvenanmaalla, joka on yksikielinen eli ruotsinkielinen, Rajala vaati.

Hän kertoi itse syntyneensä Ruotsissa ja eläneensä ruotsalaisessa lastenkodissa 6-vuotiaaksi asti, joten ruotsin kieli on hänellä hallussa. Hän myös korosti, ettei hänellä ole mitään ruotsin kieltä vastaan sinänsä."
15468
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Ruotsinkieliset saavat ja heillä on halua käyttää laajasti Ruotsin TV:n ja radion palveluja. Miksi he oikeastaan tarvitsisivat Suomesta muuta kuin uutisia ja ajankohtaislähetyksiä sekä paikallisuutisia?

Äänestä

Jos haluavat palvelua ruotsiksi niin ainahan voi muuttaa Ruotsiin. Ei se Uumaja ja Luulaja niin kaukana Oulusta ja Vaasasta ole.

Äänestä

ankdammen onkin ollut yllättävän hiljaa...

Äänestä

.

äkkiä luotto-jonkkis tai söödermanni apuun:::::?????+ Lippentroppi hjälp

"Ylen hallintoneuvoston jäsen Lyly Rajala innostui:

– Olen täsmälleen samaa mieltä. Ylen toimintaa on rationalisoitava. Esimerkiksi ruotsinkielisten palvelujen määrää Ylessä on vähennettävä. Voitteko kuvitella, että ruotsinkielisten palvelujen ylläpitämiseen kuluu Ylen kassasta 16,8 %, vaikka ruotsinkielisen väestön osuus kansasta on alle 5 % ?, Rajala hämmästeli."

.

Äänestä

Jos yksikieliseksi, niin miksi ei englanninkieliseksi maaksi? Suomenkielisyydellähän on varmaan vähiten suoria taloudellisia hyötyjä verrattuna käytännössä mihin toiseen kieleen tahansa.. eihän kukaan muu puhu sitä! Itse en kuitenkaan katsoisi sokeasti taloudellisia numeroita, koska niitä paljon tärkeämpi olisi kansakunnan henkinen hyvinvointi, (työ)kulttuuri ja identtiteetti. Niin taloudellisissa kuin muissa kriiseissa ne ovat ne ratkaisevat tekijät (esimerkkeinä sodat, sodanjälkeinen yhteiskunnan jälleenrakentaminen).

Niin ja selventääkseni vielä; ellei englanninkieliseksi (syinä hallintomuutoksen rahallinen hinta, tai kielen epäisänmaallisuus), niin taloudellisesti toiseksi kannattavin kieli olisi kyllä ruotsi.. Itse asiassa venäjänkielinen Suomi voisi olla varsin kannattava taloudellisesti.

Ei Suomesta tulisikaan yksikielisesti suomenkielinen.. syttyisi vain uusi kielisota josta jokainen kärsii. Katsokaa nyt esimerkiksi Belgiaa, miten käy kun identtiteetti-/kieliasioissa ei olla suvatsevaisia. Osapuolet eivät ole yhteiskykyhaluisia ja hallintojärjestelmä on täyskatastrofi. Hallitusta ei saada aikaiseksi ja maa on täysin pirstaloitunut. SE on kallista, sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti.

Esim wikipediasta Belgian hallintojärjestelmästä:
Belgian liittovaltiossa on kolme alueellista osaa: Brysselin pääkaupunkialue, Flanderi ja Vallonia, joilla kullakin on omat hallituksensa ja parlamenttinsa. Belgian hallintorakenne on hyvin monimutkainen, sillä maantieteellisen jaon lisäksi hallinto on myös kielellisesti jaettu hollannin-, ranskan- ja saksankielisiin yhteisöihin, joista ranskan- ja saksankielisillä yhteisöillä on myös aluehallituksista erilliset hallitukset. Siten Belgiassa on yhteensä kuusi eri hallitusta.

Ja sitten televisio-ohjelmien pariin:
Vaikka jokin televisio-ohjelma on ruotsinkielinen, niin voihan sitä katsoa suomenkielinenkin.. ensinnäkin siinä on (lähes?) aina tekstitys. Toiseksi, sama logiikan mukaan esim englanninkielisiä ohjelmia ei pitäisi näyttää, koska näyttämisoikeudet maksaa suhteessa enemmän kuin englanninkielisten väestönosuus Suomessa.

Ohjelmat ovat ehkä erikielisiä mutta ne ovat myös erilaisia. Ohjelmistossa on hyviä keskusteluohjelmia, sosiaalisesti opettavia ohjelmia ja hyvän tuulen ohjelmia. Esimerkiksi tunnen täysin suomenkielisen isoäidin, joka katsoo suomenkielisiltä kanavilta lähes ainoastaan uutisia. Muulloin hän katsoo FST:tä.

Äänestä

Sen sijaan tämä rkp:n ankdam on huolissaan suomenkielisten " identiteetistä" johon pitäisi tuupata pakkoruotsi..
Pakkoruotsi lähtee pian kuin ns kuppa Töölöstä.. ;)

Äänestä

"– Perustuslakia olisi muutettava niin, että Suomesta tehtäisiin yksikielinen eli suomenkielinen maa. Tässä olisi toimittava samoin kuin esimerkiksi Ahvenanmaalla, joka on yksikielinen eli ruotsinkielinen, Rajala vaati. "

Olen eri mieltä. Kannatan kaksikielisyyttä.
Oletko nyt tyytyväinen?

Äänestä
  • nimimerkki ala puhua kielisodasta ja verrata Suomea Belgiaan. Suomessa on vain 5% ruotsinkielisiä joista useat puhuvat suomea paremmin kuin ruotsia.
    On aika tyhmä ajatus muuttaa Venäjän tai Englannin kieliseksi. Ei muuta kuin Suomi yksikieliseksi suomenkieliseksi 95% enemmistön kieleksi.

    Äänestä

  • Ihan hienoa, että kerroit kantasi..
    Mitä mieltä olet rajalan kommenteista?

    Äänestä

  • Buu-klubben kirjoitti:

    Ihan hienoa, että kerroit kantasi..
    Mitä mieltä olet rajalan kommenteista?

    Olen tietysti eri mieltä, mitä kuvittelit.
    Olemme eri "planeetoilta" Rajala saa luonnollisesti esitellä mielipiteitään aivan vapaasti ja minulla on oikeus olla niihin yhtymättä.

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    Olen tietysti eri mieltä, mitä kuvittelit.
    Olemme eri "planeetoilta" Rajala saa luonnollisesti esitellä mielipiteitään aivan vapaasti ja minulla on oikeus olla niihin yhtymättä.

    Miksi yksikielisyys Ruotsissa on hyvä juttu, mutta Suomessa se olisi huono juttu? Vähemmistöjen koot suunnileen samat.

    Äänestä

  • 1kieli1mieli kirjoitti:

    Miksi yksikielisyys Ruotsissa on hyvä juttu, mutta Suomessa se olisi huono juttu? Vähemmistöjen koot suunnileen samat.

    .

    että Suomi ja Ruotsi on olleet joskus sama valtio niin pitää säilyttää muka-kaksikielisyys mutta miksei se koske yhtäläisesti ja samanarvoisesti Ruotsia, yhtä lailla Ruotsissa oli suomalainen väestö pohjois-Ruotsissa kuin meillä on ruotsinkieliset länsirannikolla

    .

    Äänestä

  • SONTAA::.!!!%#?+!1 kirjoitti:

    .

    että Suomi ja Ruotsi on olleet joskus sama valtio niin pitää säilyttää muka-kaksikielisyys mutta miksei se koske yhtäläisesti ja samanarvoisesti Ruotsia, yhtä lailla Ruotsissa oli suomalainen väestö pohjois-Ruotsissa kuin meillä on ruotsinkieliset länsirannikolla

    .

    Onko kukaan tässä vaiheessa sanonnut, että vastustaisi Ruotsin kaksikielisyyttä? En todellakaan usko, että kenelläkään täällä olisi mitään sitä vastaa.. mutta miksi olisi? Eihän kukaan suomalainen (äidinkieleen katsomatta) varmaan välitä hirveästi heidän sisäisistä asioista. Toki se olisi mielestäni hienoa jos Pohjolassa pystyisimme paremmin omilla kielillämme yhteistyöhön (esim liiketoiminnassa) ja kanssakäymiseen.

    Mielestäni kummassakin maassa lipsutaan liian paljon englannin kielelle, esim korkeakouluopetuksessa on aika usein vain englanninkielisiä kursseja. Välttämättä ei edes löydy terminologiaa suomeksi (tai ruotsiksi), koska alan edelläkävijät Suomessa (tässä tapauksessa lähinnä professorit) eivät aseta rakkaat kielemme arvoiseensa asemaan.

    Äänestä

  • KaKaa kirjoitti:

    nimimerkki ala puhua kielisodasta ja verrata Suomea Belgiaan. Suomessa on vain 5% ruotsinkielisiä joista useat puhuvat suomea paremmin kuin ruotsia.
    On aika tyhmä ajatus muuttaa Venäjän tai Englannin kieliseksi. Ei muuta kuin Suomi yksikieliseksi suomenkieliseksi 95% enemmistön kieleksi.

    Kyllä, suomalaisista n 5% on suomenruotsalaisia, joista joku harva saattaa jopa puhua suomea paremmin kuin ruotsia. Toisaalta on monta virallisesti suomenkielisiä, jotka tulevat täysin kaksikielisistä kodeista, ja puhuvat yhtä hyvää ruotsia kuin suomea (esim tyttöystäväni).

    Jos sinulta evättäisi oikeutesi käyttää äidinkieltäsi, isänmaasi nykyisin virallista kieltä, esimerkiksi koulutuksessasi, sairaalassa jne.. etkö sinä suuttuisi? Miksi luulet, etteivät suomenruotsalaiset? Kielisota on täysin hyväksytty ilmaisu (jos esimerkiski osaisit hieman maamme viime vuosisadan historiaa).. eikä se todellakaan tarkoita aseellista sotaa. Mutta varmasti moni länsirannikon kunta (jossa ruotsi on enemmistökieli) alkaisi jo puhua Uusnatsi-Suomesta irtaantumisesta.

    Ja miksi olisi niin tyhmä ajatus vaihtaa kieltä? Itsehän puhuit taloudellisesta näkökulmasta!? Perustele edes näkemyksesi. Jos Suomesta tulisi nyt kaksikielinen, Englanti ja Suomi virallisina kielinä siten, että maan hallintokieli olisi ensisijaisesti englanti, niin ehkä n kymmenen vuoden kuluttua kielitransitio olisi tehty hallinnollisesti. Sitten 40 vuotta lisää koulutusta englanniksi, jolloin kaikki 0 - ~60v suomalaiset puhuisivat paljon parempaa englantia kuin suomea. Lisäksi useimmat nykyään puhuu jo suhteellisen hyvää englantia, jolloin suomea tavattaisi enää lähinnä vanhainkodeissa. Ja tämä olisi vain 50v jälkeen.

    Loppujen lopuksi aika nopeasti siis onnistuisi muutos, jos halua löytyisi. Niin, mutta eihän sitä haluta.. niinpä se ei kuulu meidän identtiteettiimme, me arvostamme kulttuuriperintöämme liian paljon jne.. Ja kyllä vain, Suomen kaksikielisyys on osa sitä. Suomenruotsalaisuus on monelle (n 300 000:lle) tämän identiteetin tärkein perusta, ja monelle muullekin mukava lisäys.

    Äänestä

  • KaKaa kirjoitti:

    nimimerkki ala puhua kielisodasta ja verrata Suomea Belgiaan. Suomessa on vain 5% ruotsinkielisiä joista useat puhuvat suomea paremmin kuin ruotsia.
    On aika tyhmä ajatus muuttaa Venäjän tai Englannin kieliseksi. Ei muuta kuin Suomi yksikieliseksi suomenkieliseksi 95% enemmistön kieleksi.

    Opettele edes suomea! Venäjän kieli (tai englannin kieli) ei kirjoiteta isolla kirjaimella keskellä lausetta! Miten tyhmä oikein olet? Englanniksi kirjoitetaan kielet isolla kirjaimella, ei suomeksi. Ja jos luulet, että nuo termit viittaavat maahan, niin...

    "Ei muuta kuin Suomi yksikieliseksi suomenkieliseksi 95% enemmistön kieleksi. " Mitä yrität edes sanoa? No, totuuden nimissä ymmärrän kyllä mitä yrität sanoa, mutta opettele puhumaan!

    Minua inhottaa, kun ihmiset ovat noin välinpitämättömiä kielistämme! Olet huono suomalainen ja surkea suomenkielinen.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Buu-klubben kirjoitti:

Kuva: Kristiina DyerKristiina DyerLähetä palautetta toimittajalle.Kansanedustajat Lyly Rajala ja Leena Harkimo jututtivat kuulijoita ennen tilaisuuden alkua. Kansanedustajia kuuntelemassa olivat Hannele Oksanen, Pirjo Kuuskeri, Erja Salo, Liisa Aittakari, Päivi Heinonen, Jukka Anttila



Kielikysymys ei varsinaisesti Merikarvian vierailun aiheena, mutta se tuli ajankohtaiseksi, kun Jorma Pallasaho ihmetteli, miksi tv-lähetykset pätkivät kunnan pohjoispäässä. Erityisesti aamuisin osa kanavista jää pimentoon. Mikko Rinne esittikin, eikö Yleisradio voisi satsata yhteyksiin ja siihen, että koko kansa näkisi kaikki kanavat sen sijaan, että kanavien määrää aina vain lisätään.

Tästäkös Ylen hallintoneuvoston jäsen Lyly Rajala innostui:

– Olen täsmälleen samaa mieltä. Ylen toimintaa on rationalisoitava. Esimerkiksi ruotsinkielisten palvelujen määrää Ylessä on vähennettävä. Voitteko kuvitella, että ruotsinkielisten palvelujen ylläpitämiseen kuluu Ylen kassasta 16,8 %, vaikka ruotsinkielisen väestön osuus kansasta on alle 5 % ?, Rajala hämmästeli.

Hänen mukaansa ruotsinkielisten paapominen on Suomessa edelleen tabu, jota kukaan ei uskalla kyseenalaistaa. Suomessa toistellaan edelleen sokeasti mantraa, jonka mukaan kaksikielisyys on rikkaus, vaikka tosiasiassa kaksikielisyys tulee Suomelle turhan kalliiksi. Rajala tekisi Suomesta yksikielisen.

– Perustuslakia olisi muutettava niin, että Suomesta tehtäisiin yksikielinen eli suomenkielinen maa. Tässä olisi toimittava samoin kuin esimerkiksi Ahvenanmaalla, joka on yksikielinen eli ruotsinkielinen, Rajala vaati.

Hän kertoi itse syntyneensä Ruotsissa ja eläneensä ruotsalaisessa lastenkodissa 6-vuotiaaksi asti, joten ruotsin kieli on hänellä hallussa. Hän myös korosti, ettei hänellä ole mitään ruotsin kieltä vastaan sinänsä."

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu