Masennus, ADHD ja lääkkeet

:(

Hei.

Olen 30-vuotias nainen.
Olen käynyt 16-vuotiaasta asti mielenterveystoimistossa ja vaihtanut useasti myös psykologia esim.muuttamisen tai heidän määräaikaisuuden takia.
Viime syksynä minulla todettiin aikuisiän ADHD jonka kanssa tulen ihan hyvin toimeen.
Toinen sairauteni on vaikea masennus.
Sain lääkkeeksi seroquelpro 300mg ja venlafaxiinin, muutamakuukausi sitten.
Seroquelin jouduin lopettaa sen sivuvaikutusten takia.
Olen ollut kohta 3viikkoa ilman seroquelia ja sitä ennen meni ihan hyvin, mutta nyt tunnen mieleni taas apeaksi ja itken taas herkemmin.
Kävin psykoterapiassa vuoden verran, mutta koska en saa tukia ja koska psykoterapeutillani ei ole juuri koskaan aikoja (hänen hoitaessaan 2 eri työterveyttä ja opiskellessa lisää) pyysin päästä paikkakuntamme psykologille jossa nyt olen asunut vuoden.
Nyt olen alkanut miettimään, että olooni olisi mahdollisuus saada uusi lääkitys, mutta pelkään että ajatukset ja kokemukset alkavat jälleen tuntua vähäpätöisiltä joita olen elämässäni kokenut jos lääkitys alkaa puremaan.
Kun lääkitys taas lakkaa ajatukset hyökkäävät päälle, nyt en tiedä mitä olisi parempi tehä, aloittaa uusi lääkitys vai olla aloittamatta?
Olen kokenut koulukiusaamisen ja väkivaltaisia suhteita elämässäni ja lisäksi tunnun olevani vanhemmilleni häpeän pilkku, elämässä on kuitenkin ratkaisevia tekijöitä joiden takia pidän heihin yhteyttä, ja asun heitä suht lähellä.
Nyt tuntuu että olen suhteellisen hukassa :/
Onko kellään kokemuksia asiasta?

17

583

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • masistäti

      .. mikä on huono juttu.

      Oletko töissä?

      Voisit hakea kuntoutuspsykoterapiatukea Kelalta ja keskittyä itsesi hoitamiseen.

      Eikö Seqouel ole neurolepti, ei ns. masennuslääke? Hieman ihmettelen sen määräämistä sinulle.


      Onko sinulla ystäviä? Harrastuksia?

      Eikä vanhempien kanssa ole pakko olla yhteydessä, jos se tuntuu ahdistavalta.

      • :(

        Kun psykoterapeutilla ei ole koskaan aikaa, otin siksi yhteyttä psykologiin, että tavallaan saisin samanlaista hoitoa.
        Yritin kesän aikanakin ottaa yhteyttä psykoterapeuttiin monesti, mutta hän oli 2kk lomalla ja sitten usein jossain kursseilla, hoitamassa työterveystyötään tai jossain muualla.
        kerran kk tai vähemmän ei riitä minulle. :(

        En ole töissä, vaan pitkäaikaistyötön, kun olen hakenut töitä (on puhuttu että 6t/pv olisi mulle max. sekä mielenterveystoimistonlääkärin että työkkärin mielestä, nyt myös sossun) ja kysynyt saako tehdä 6t/pv ja kun on kysytty miksi, olen sanonut syyksi ADHD.n en masennusta, mutta silti jokainen on siihen todennut, että ei ole minun paikka sitten heillä.

        ADHD lääkitystä en kuulema tarvitse, koska en opiskele tai ole tarkkuutta vaativassa työssä ja koska ne ovat huumepohjaisia, niitä ei haluta minulle edes aloittaa.
        Siksi hoidetaan vaan masennusta. (diagnoosi viime syksyltä:vaikea masennus).

        On minulla kavereita, hyviäkin kavereita pari jota näen harvemmin mutta oikeita ystäviä...ne ovat vähän hakusessa.
        Harrastuksia löytyy kirjoitus, neulominen inspiraation iskiessä ja satunnainen ulkoilu.

        Minulla ja vanhemmillani on yhteinen koira, vanhus, mutta en voi "hylätä" häntä.
        Hän on minulle kaikkeni, uskollisin ystäväni.

        Ehkä joskus tulevaisuudessa, kun.... niin ehkä sitten.


      • masistäti
        :( kirjoitti:

        Kun psykoterapeutilla ei ole koskaan aikaa, otin siksi yhteyttä psykologiin, että tavallaan saisin samanlaista hoitoa.
        Yritin kesän aikanakin ottaa yhteyttä psykoterapeuttiin monesti, mutta hän oli 2kk lomalla ja sitten usein jossain kursseilla, hoitamassa työterveystyötään tai jossain muualla.
        kerran kk tai vähemmän ei riitä minulle. :(

        En ole töissä, vaan pitkäaikaistyötön, kun olen hakenut töitä (on puhuttu että 6t/pv olisi mulle max. sekä mielenterveystoimistonlääkärin että työkkärin mielestä, nyt myös sossun) ja kysynyt saako tehdä 6t/pv ja kun on kysytty miksi, olen sanonut syyksi ADHD.n en masennusta, mutta silti jokainen on siihen todennut, että ei ole minun paikka sitten heillä.

        ADHD lääkitystä en kuulema tarvitse, koska en opiskele tai ole tarkkuutta vaativassa työssä ja koska ne ovat huumepohjaisia, niitä ei haluta minulle edes aloittaa.
        Siksi hoidetaan vaan masennusta. (diagnoosi viime syksyltä:vaikea masennus).

        On minulla kavereita, hyviäkin kavereita pari jota näen harvemmin mutta oikeita ystäviä...ne ovat vähän hakusessa.
        Harrastuksia löytyy kirjoitus, neulominen inspiraation iskiessä ja satunnainen ulkoilu.

        Minulla ja vanhemmillani on yhteinen koira, vanhus, mutta en voi "hylätä" häntä.
        Hän on minulle kaikkeni, uskollisin ystäväni.

        Ehkä joskus tulevaisuudessa, kun.... niin ehkä sitten.

        vaikea masennus (siis F32.2? Vakava -asteinen tai keskivaikea) niin paikkasi olisi sairauslomalla.

        Koska olet työkkärin asiakas, niin sinun kannattaa hakeutua työkkärin kuntoutusosastolle ja pyrkiä ammatilliseen kuntoutukseen.


      • :(
        masistäti kirjoitti:

        vaikea masennus (siis F32.2? Vakava -asteinen tai keskivaikea) niin paikkasi olisi sairauslomalla.

        Koska olet työkkärin asiakas, niin sinun kannattaa hakeutua työkkärin kuntoutusosastolle ja pyrkiä ammatilliseen kuntoutukseen.

        Psykoterapeutti teki diagnoosin testeillään ja kirjoitti testien taakse tietonsa jota minun pitää näyttää aina kuulema hoitavalle lääkärille jos tulee ongelmia oloni kanssa, enkä pääse omalle lääkärilleni.
        Mielenterveystoimistosta, sekä työvoimatoimistosta pyysin lähetettä kuntoutustarkastukseen johon he vastasivat ettei mulla ole tarvetta sellaiseen.
        Sen voi kuulema ainoastaan kirjoittaa semmoinen ihminen joka on seurannut minua ja elämääni sivusta ja tietää mitä se on.
        Myös työvoimatoimisto pyysi hoitamaan itseni kuntoon ja he pitävät ensi kuussa palaverin työvoimatoimisto ja mielenterveystoimisto keskenään, jossa puidaan myös minun asioita.
        sitä odotellessa..


      • masistäti
        :( kirjoitti:

        Psykoterapeutti teki diagnoosin testeillään ja kirjoitti testien taakse tietonsa jota minun pitää näyttää aina kuulema hoitavalle lääkärille jos tulee ongelmia oloni kanssa, enkä pääse omalle lääkärilleni.
        Mielenterveystoimistosta, sekä työvoimatoimistosta pyysin lähetettä kuntoutustarkastukseen johon he vastasivat ettei mulla ole tarvetta sellaiseen.
        Sen voi kuulema ainoastaan kirjoittaa semmoinen ihminen joka on seurannut minua ja elämääni sivusta ja tietää mitä se on.
        Myös työvoimatoimisto pyysi hoitamaan itseni kuntoon ja he pitävät ensi kuussa palaverin työvoimatoimisto ja mielenterveystoimisto keskenään, jossa puidaan myös minun asioita.
        sitä odotellessa..

        Puhu asiasta hoitavan lääkärin kanssa. Sinua kyllä todella luukutetaan. Sinulla pitää olla oikeus hoitoon ja kuntoutukseen.

        Lääkärin kautta voit päästä eteenpäin.

        Ja sitten vaikka sairauslomalle-.


    • ongelmien

      lähde ON vanhemmissa. Avaudu heille!!!! Kerro heille asiallisesti, missä tunnet heidän toimineen väärin sinua kohtaan. Se on ihan terveellsitä vanhempinkin kuulla. Sitten kun he ymmärtävät asian, voit saada mielellesi rauhan. Koulukiusaamisessa on kaikki ongelmat mitä voi olla ja syy on vanhemmissa. Kiusaajien vanhemmat on päihteidenkäyttäjiä, lasten laiminlyöjiä ja joskus jopa väkivaltaisia. Kiusattujen vanhemmat ovat saatanan passiivisia ja välinpitämättömiä etteivät mene puolustamaan omaa lastaan kiusaamista vastaan!!!!!!!! Kaikki eivät todellakaan sovi vanhemmiksi. Oikeen itkettää että kaikki ne lapsia saavatkin :(

      • masistäti

        .. kertoisi vanhemmille mitä.

        Ja vanhemmat eivät pysty vastaanottamaan. Ja kaikille tulee vaan paska olo.

        Psykoterapiassa nämä asiat käsitellään.

        Voihan sitä jotain joskus vanhemillekin sanoa, mutta mikään ns, puiminen ei auta.

        Nim. kokemusta on ja psykoterapeutin ohjeistusta.


      • :(
        masistäti kirjoitti:

        .. kertoisi vanhemmille mitä.

        Ja vanhemmat eivät pysty vastaanottamaan. Ja kaikille tulee vaan paska olo.

        Psykoterapiassa nämä asiat käsitellään.

        Voihan sitä jotain joskus vanhemillekin sanoa, mutta mikään ns, puiminen ei auta.

        Nim. kokemusta on ja psykoterapeutin ohjeistusta.

        Eikä auta puhua edes hoitavalle lääkärille koska se on mielenterveystoimistonlääkäri, ainoa täällä ja ihan eri mieltä mun kanssa siitä adhd lääkityksestä ja kuntotarkastuksesta.
        Hänen mielestä mun pitäisi mennä töihin, se parantaisi mun oloa...ehkä tai sitten ei.
        Otin tänää yhteyttä neuron polille ja huomenna soitan omalle hoitajalle, joka silloin mua hoiti ja selitän sille asiat, ehkä sitten saan lääkärille soittoajan ja mielipiteen siltä tai sitten ei..
        Se jää nähtäväksi :)


      • masistäti
        :( kirjoitti:

        Eikä auta puhua edes hoitavalle lääkärille koska se on mielenterveystoimistonlääkäri, ainoa täällä ja ihan eri mieltä mun kanssa siitä adhd lääkityksestä ja kuntotarkastuksesta.
        Hänen mielestä mun pitäisi mennä töihin, se parantaisi mun oloa...ehkä tai sitten ei.
        Otin tänää yhteyttä neuron polille ja huomenna soitan omalle hoitajalle, joka silloin mua hoiti ja selitän sille asiat, ehkä sitten saan lääkärille soittoajan ja mielipiteen siltä tai sitten ei..
        Se jää nähtäväksi :)

        Keskivaikea vai vaikea masennus? Ei pitäisi lääkärin nassuttaa.


        Pyydä kirjallinen hoitosuunnitelma siltä mielenterveystoimiston lekurilta ja diagnoosi.


        Jos on mitään mahdollisuutta, niin mene yksityiselle psykitrille kerran.


      • Xym
        masistäti kirjoitti:

        Keskivaikea vai vaikea masennus? Ei pitäisi lääkärin nassuttaa.


        Pyydä kirjallinen hoitosuunnitelma siltä mielenterveystoimiston lekurilta ja diagnoosi.


        Jos on mitään mahdollisuutta, niin mene yksityiselle psykitrille kerran.

        Ja pyydä/vaadi/selitä tarvitsevasi vaikka vain koeajalle ADHD-lääkkeet. Johan on pirhana jos on diagnoosikin tehty ja sanotaan että diagnoosin mukaista lääkettä ei voi alkaa vaan pitää syödä masennuslääkkeitä. Sekä SSRI:t että bentsotyyppiset ovat SOPIMATTOMIA (kontraindisoituja) yksistään käytettynä ADHD-henkilöille ilman ADHD-lääkitystä. SSRI:t heikentävät keskittymiskykyä entisestään ja bentsot väsyttävät. Etsi sellainen yksityinen psykiatri tai neurologi jolle HUUMEreseptipaperin täyttäminen ei tuota ylivoimaista mutkutuskohtausta. Eli erikoislääkäri joka on hoitanut käytännössä ADHD-henkilöitä.
        Jos olet nimenomaan ADD-eli inattentiivi (haaveilija) -tyyppiä niin Concertaa toki voi ja kannattaa aluksi kokeilla, vaikutus on välitön ja kestää yhdellä annoksella noin puoli vuorokautta. Olen lukenut että ADD-lääkityksenä eräs toisentyyppinen valmiste (Strattera) toimisi paremmin, tai sitten Amerikassa enemmän käytetyt erityiset stimulantit joista en tässä tämän enempää.
        ADHD-liitosta saisit tietoutta mm. mille lääkärille kannattaa mennä.
        Tk-tasolla yleensä ollaan tyytyväisiä siihen, että havaitaan oireita masennuksesta, ahdistuksesta, paniikkihäiriöstä tms ja päästään näitä lääkitsemään standardimömmöillä. Masennus on yleinen aikuis-ADHD:n LIITÄNNÄISOIRE. Arvoappa miten hyvin ADHD kuntoutuu ja paranee pelkällä masennuslääkkeellä?
        Siitä kirjoitinkin jo edellä. Ts. mene pätevälle lääkärille ADHD-diagnoosin toteavien papereidesi kanssa.
        Parempaa loppuelämää! Ja yritä päästä ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssille, hyötyisit siitä varmaan.


      • alkösdfasdlj

        tuskin auttaa. Enkä usko että ymmärtävät. Eikä siitä mitään helpotusta saa. Vanhempien 'kaikkivoipaisuus' on silkkaa myyttiä. Nykymaailma on niin erilainen kuin heidän nuoruudessaan, ei heillä yksinkertaisesti ole työkaluja ymmärtää. Ainoa helpotus tulee 'napanuoran katkaisemisesta'.

        Ei minun kiusaajien vanhemmat mitään päihteiden käyttäjiä olleet, rikkaita tyyppejä joiden kakarat pyrkivät kyynärpäätaktiikalla ja kiusaten raivaamaan mahdolliset kilpailijat tieltään.

        Ei tuosta sinun sanailustasi ole kyllä hyötyä kenellekään.


      • :(
        alkösdfasdlj kirjoitti:

        tuskin auttaa. Enkä usko että ymmärtävät. Eikä siitä mitään helpotusta saa. Vanhempien 'kaikkivoipaisuus' on silkkaa myyttiä. Nykymaailma on niin erilainen kuin heidän nuoruudessaan, ei heillä yksinkertaisesti ole työkaluja ymmärtää. Ainoa helpotus tulee 'napanuoran katkaisemisesta'.

        Ei minun kiusaajien vanhemmat mitään päihteiden käyttäjiä olleet, rikkaita tyyppejä joiden kakarat pyrkivät kyynärpäätaktiikalla ja kiusaten raivaamaan mahdolliset kilpailijat tieltään.

        Ei tuosta sinun sanailustasi ole kyllä hyötyä kenellekään.

        Eli siis vaikea masennus.
        Huomenna (siis tänään) olen menossa psykologille ja otan asian samassa puheeksi ja ensi viikolla soittaa neurologi mulle jonka kanssa otan myös asian puheeksi, katotaan mitä niistä kehkeytyy :)

        SUURET KIITOKSET TEILLE KAIKILLE AVUSTANNE :))


      • BrightLightNow

      • kampusantaaottaa
        masistäti kirjoitti:

        Keskivaikea vai vaikea masennus? Ei pitäisi lääkärin nassuttaa.


        Pyydä kirjallinen hoitosuunnitelma siltä mielenterveystoimiston lekurilta ja diagnoosi.


        Jos on mitään mahdollisuutta, niin mene yksityiselle psykitrille kerran.

        kerran yksityiselle. Se maksaa noin 80-100 euroo polimaksut mukaanlukien. Sano, että koko rahan edestä hoitoa kiitos. Jos et yhdellä kerralla saa koko rahan edestä tarvittavia tietoja ja hoitoa, niin silloin sinun ei tarvitse maksaa tyhjästä. Rahat, jotka ojennat ovat sinun niin kauan kunnes vastinetta löytyy rahoillesi.


    • mietityttää!!!!!

      yht´äkkiä on voitu diagnosoida aikuisiän ADHD.?????? Mitä lääkkeitä olet ennen ADHD numerointiasi käyttänyt. Masennuslääkkeillä ssri ym. on myöskin keskittymiskykyä haittaavia vaikutuksia, jolloin sinut on voitu turhaan luokitella todelliseksi ADHD- tapaukseksi.

      • :(

        Psykoterapeuttini tutki taustani syntymästäni,lapsuudestani,koulunkäynnistä jne viime vuoteen saakka silloin kun aloitin hänen luona ja puhui äitini kanssa pariinkiin otteeseen minkälainen olen pienestä pitäen ollut ja koska taustalta löytyy myös yksi tapaus, jota en ole halunnut tässä mainita henk.koht.syistä (millä nyt ei ole väliä lopputuloksen kanssa, eikä äitini suhtautumisen kanssa diagnoosiin, mutta äitini totesi minun aina olleen erinlainen kuin muut sisarukseni, jossa olen aivan samaa mieltä)
        ja sillä perusteella hän alkoi epäillä että minulla on lapsesta saakka ollut ADHD, mutta siihen ei ole silloin kiinnitetty huomiota koska se ei ollut silloin niin tutkittu, joten hän lähetti minut neurologille ja neurologi neuropsykologin luo, jossa kävin jonkin aikaa erinlaisissa testeissä.
        ja niin saatiin vastaus siihen.


      • Aikuinen ADHD

        voitu diagnsoida ADHD:a?
        Itselleni se diagnosoitiin pari vuotta sitten, olin 32 v.
        Lääkitystä siihen käytän tarvittaessa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ensi kesänä

      Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta
      Ikävä
      66
      3382
    2. Tukalaa kuumuutta

      Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh
      Ikävä
      46
      3202
    3. Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.

      Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      123
      2738
    4. Sinä, ihastukseni

      Mitä haluaisit tehdä kanssani ensimmäisenä?
      Ihastuminen
      44
      2553
    5. Tiedät ettei tule toimimaan.

      Mielenterveys ei kummallakaan kestä.
      Ikävä
      31
      1953
    6. Okei, myönnetään,

      Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘
      Ikävä
      27
      1860
    7. Onko kaivatullasi

      himmeä kuuppa?
      Ikävä
      48
      1636
    8. Mihin hävisi

      Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä
      Iisalmi
      87
      1505
    9. On jo heinäkuun viimeinen päivä.

      En taida nähdä sinua koskaan.
      Rakkaus ja rakastaminen
      39
      1330
    10. Lähtikö korvat

      puhtaaksi vaikusta?
      Tuusniemi
      82
      1199
    Aihe