Kolumni on julkaistu 3.7.2000 Lapin Kansa
lehdessä.
Kirjoittaja on entinen kepulainen ulkoministeri
tohtori Keijo Korhonen.
JOS ESKO AHO OLISI AMERIKKALAINEN
Kolumni
Keijo Korhonen
Elämää suurempi tapahtuma kuluvana vuonna
Suomessa on ollut Esko Ahon työvapaus ja
opintomatka Yhdysvaltoihin.
Käännetäänpä pöytä toisin päin: oletetaan, että
Aho olisi amerikkalainen poliitikko ja lähdössä
lukuvuodeksi Suomeen. Poliitikon poissaolo maasta
ja työvapaus tuskin laajemmalti kuohuttaisivat
amerikkalaisten tunteita. Mutta sikäläinen
julkinen sana esittäisi tuiki tiukkoja
kysymyksiä. Aivan erilaisia kuin Suomessa on
esitetty.
Ahon työvapaudesta eduskunnasta tuli ylen tärkeä
poliittinen kysymys. Mikäpä sen luonnollisempaa.
Puoluejohtajan omat joukot sanoivat vaisuun
ääneen "jees". Odotettavissa sekin oli. Kun
oppositiota leikkivällä keskustapuolueella ei ole
valtakunnan politiikalle tarjolla vaihtoehtoa, ei
puoluekokouksella tietenkään ole puolueen
puheenjohtajaksi vaihtoehtoa.
Hyvin perustellulta tuntuu sekin, että maisteri
Aho tarvitsee lisäkoulutusta ja että hän hakee
sitä Yhdysvaltojen ehkä parhaasta yliopistosta
Harvardista. Opintomatka nimenomaan Atlantin
toiselle puolelle on mitä myönteisin asia.
Suomalaisilla on Atlantin yli tapahtuvasta
opiskelija- ja opettajavaihdosta enemmän
kokemusta väkilukuun nähden kuin yhdelläkään
toisella Euroopan kansalla. Asla Fulbright -
vaihtojärjestelmä on puolen vuosisadan mittaan
antanut tuhansille suomalaisille
opiskelumahdollisuuden rapakon toisella puolen.
Useimmat nykypolven suomalaiset yliopiston
opettajat ovat viettäneet ainakin yhden
lukukauden siellä. Itse kuulun noihin
etuoikeutettuihin opiskeltuani vuoden Columbia
yliopistossa New York Cityssä ja toisen
Harvardissa.
Ihmettelen, miksi Esko Aho ei käyttänyt hyväkseen
noita Asla Fulbright -mahdollisuuksia. Mutta joka
tapauksessa toivotan hänelle hyvää ja antoisaa
matkaa.
Sen arvomaailman sisäistäminen, josta Harvard on
ylpeä, tekisi hyvää niin Aholle kuin useimmille
muillekin suomalaispoliitikoille. Se on nimittäin
demokratian, vapaiden vaihtoehtojen ja
kahlitsemattoman ennakkoluulottoman keskustelun
arvomaailma. Ja siihen kuuluu ennen muuta
pyrkimys totuuteen ja rehellisyyteen.
Harvardin arvomaailmaan ei kuulu
poliitikkoeliitin harjoittama kähmintä eikä
pienen porukan "näin on sovittu" -harvainvalta.
Aito demokraatti kunnioittaa rivikansalaisia ja
puolueensa perusäänestäjiä, kuuntelee heitä
tosissaan eikä yritä käpälöidä tai holhota
äänestäjien mielipiteitä. Harvardissa jopa
kovaksi keitetty poliitikkokin voi oppia,
toivottavasti, että demokratiassa eriävä
mielipide ei ole väärinajattelua ja että
kansanvallan katon on oltava korkealla, seinä
lavealla.
Jos Esko Aho olisi amerikkalainen poliitikko ja
pyytäisi työvapautta kallista ulkomaista
opintomatkaa varten, julkisen sanan ensimmäinen
kysymys olisi: "Mistä rahat?" Naurettavat
selitykset kirjoituspalkkioista ja jonkin kunnan
virkavapaalla olleen elinkeinoasiamiehen
kokemuksille perustuvasta konsulttityöstä eivät
riittäisi. Ei myöskään yliolkainen vastaus, että
rahoituksesta kerrotaan sitten myöhemmin.
Harvardin pelkkä opintomaksu on dollarin
nykykurssilla Suomen rahana ainakin 160 000-180
000 markkaa vuodessa. Lisäksi on maksettava omat
ja perheen matkakulut, asunto, ruoka, auto,
vakuutukset, kirjat ja niin edelleen. Ahon
itsensä ilmoittama puolen miljoonan markan
budjetti tuntuu melko realistiselta.
Ulkomaiset opiskelijat voivat joskus stipendinsä
osana saada vapautuksen opintomaksusta. Jos näin
on, Ahon on julkisuudessa kerrottava, mikä
stipendi on tai kuka kulut muuten maksaa.
Amerikkalainen poliitikko joutuisi ehdottomasti
näin tekemään.
Aho ilmoitti aluksi menevänsä luennoimaan
Harvardiin. Kepun kenttäväelle ja muulle Suomen
kansalle kerrottiin puolueen puheenjohtajasta
tulevan "professori" amerikkalaiseen yliopistoon.
Täyttä pötyä. Harvardin tasoinen yliopisto ei ota
ketään ilman tohtorinarvoa edes vierailevaksi
professoriksi. Opettajana (instructor) voi vieras
ehkä pitää luentosarjan sillä edellytyksellä,
että kuulijoita riittää. Yliopisto maksaa tällöin
palkkion, joka avokätisenäkin on korkeintaan
runsaat 30 000 Suomen markkaa lukukaudessa. Sillä
siis ansaitsee juuri ja juuri suolarahat. Soitin
Harvardiin toukokuun puolimaissa. Siellä ei ollut
mitään tietoa Esko Aho -nimisestä professorista
tai instructorista ensi lukukaudelle.
Eduskunta antoi Aholle työvapauden nimenomaan
yliopistossa opettamista varten. Nyt hän on
ilmoittanut matkustavansa USA:han
opiskelijaviisumilla. Kun näin on, hän ei voi
työskennellä Harvardissa edes instructorina,
opettajana. Opiskelijaviisumilla maahan päässyt
ei ylipäätään saa Yhdysvalloissa ansaita
dollariakaan, ja säännöstä pidetään tiukasti
kiinni.
Miksi Aho johdatti eduskuntaa harhaan? Kuka
maksaa hänen opiskelumatkansa kulut?
Jos Aho olisi amerikkalainen poliitikko, hän ei
ikinä voisi välttyä vastaamasta näihin
kysymyksiin. Mutta Suomessa ei kysytä, eivätkä
suomalaispoliitikot vastaa. Eivät edes omista
asioistaan, saati sitten valtion.
Jos Aho olisi USA:n kongressin jäsen, kongressi
olisi varmaan jo asettanut erityistutkijan
selvittämään hänen rahoituslähteensä ja
taloudellisen taustansa. Ahon kohdalla tutkimus
ilman muuta ulottuisi hänen pääministerikauteensa
asti, silloin tehtyihin isoihin valtion ja
budjettitaloudellisiin ratkaisuihin.
Esko Ahon on syytä jo tässä vaiheessa tietää,
että Harvardin yliopiston tunnus on "Veritas" -
Totuus.
Kirjoittaja työskentelee kansainvälisen
politiikan professorina Arizonan yliopistossa
Yhdysvalloissa.
lehdessä.
Kirjoittaja on entinen kepulainen ulkoministeri
tohtori Keijo Korhonen.
JOS ESKO AHO OLISI AMERIKKALAINEN
Kolumni
Keijo Korhonen
Elämää suurempi tapahtuma kuluvana vuonna
Suomessa on ollut Esko Ahon työvapaus ja
opintomatka Yhdysvaltoihin.
Käännetäänpä pöytä toisin päin: oletetaan, että
Aho olisi amerikkalainen poliitikko ja lähdössä
lukuvuodeksi Suomeen. Poliitikon poissaolo maasta
ja työvapaus tuskin laajemmalti kuohuttaisivat
amerikkalaisten tunteita. Mutta sikäläinen
julkinen sana esittäisi tuiki tiukkoja
kysymyksiä. Aivan erilaisia kuin Suomessa on
esitetty.
Ahon työvapaudesta eduskunnasta tuli ylen tärkeä
poliittinen kysymys. Mikäpä sen luonnollisempaa.
Puoluejohtajan omat joukot sanoivat vaisuun
ääneen "jees". Odotettavissa sekin oli. Kun
oppositiota leikkivällä keskustapuolueella ei ole
valtakunnan politiikalle tarjolla vaihtoehtoa, ei
puoluekokouksella tietenkään ole puolueen
puheenjohtajaksi vaihtoehtoa.
Hyvin perustellulta tuntuu sekin, että maisteri
Aho tarvitsee lisäkoulutusta ja että hän hakee
sitä Yhdysvaltojen ehkä parhaasta yliopistosta
Harvardista. Opintomatka nimenomaan Atlantin
toiselle puolelle on mitä myönteisin asia.
Suomalaisilla on Atlantin yli tapahtuvasta
opiskelija- ja opettajavaihdosta enemmän
kokemusta väkilukuun nähden kuin yhdelläkään
toisella Euroopan kansalla. Asla Fulbright -
vaihtojärjestelmä on puolen vuosisadan mittaan
antanut tuhansille suomalaisille
opiskelumahdollisuuden rapakon toisella puolen.
Useimmat nykypolven suomalaiset yliopiston
opettajat ovat viettäneet ainakin yhden
lukukauden siellä. Itse kuulun noihin
etuoikeutettuihin opiskeltuani vuoden Columbia
yliopistossa New York Cityssä ja toisen
Harvardissa.
Ihmettelen, miksi Esko Aho ei käyttänyt hyväkseen
noita Asla Fulbright -mahdollisuuksia. Mutta joka
tapauksessa toivotan hänelle hyvää ja antoisaa
matkaa.
Sen arvomaailman sisäistäminen, josta Harvard on
ylpeä, tekisi hyvää niin Aholle kuin useimmille
muillekin suomalaispoliitikoille. Se on nimittäin
demokratian, vapaiden vaihtoehtojen ja
kahlitsemattoman ennakkoluulottoman keskustelun
arvomaailma. Ja siihen kuuluu ennen muuta
pyrkimys totuuteen ja rehellisyyteen.
Harvardin arvomaailmaan ei kuulu
poliitikkoeliitin harjoittama kähmintä eikä
pienen porukan "näin on sovittu" -harvainvalta.
Aito demokraatti kunnioittaa rivikansalaisia ja
puolueensa perusäänestäjiä, kuuntelee heitä
tosissaan eikä yritä käpälöidä tai holhota
äänestäjien mielipiteitä. Harvardissa jopa
kovaksi keitetty poliitikkokin voi oppia,
toivottavasti, että demokratiassa eriävä
mielipide ei ole väärinajattelua ja että
kansanvallan katon on oltava korkealla, seinä
lavealla.
Jos Esko Aho olisi amerikkalainen poliitikko ja
pyytäisi työvapautta kallista ulkomaista
opintomatkaa varten, julkisen sanan ensimmäinen
kysymys olisi: "Mistä rahat?" Naurettavat
selitykset kirjoituspalkkioista ja jonkin kunnan
virkavapaalla olleen elinkeinoasiamiehen
kokemuksille perustuvasta konsulttityöstä eivät
riittäisi. Ei myöskään yliolkainen vastaus, että
rahoituksesta kerrotaan sitten myöhemmin.
Harvardin pelkkä opintomaksu on dollarin
nykykurssilla Suomen rahana ainakin 160 000-180
000 markkaa vuodessa. Lisäksi on maksettava omat
ja perheen matkakulut, asunto, ruoka, auto,
vakuutukset, kirjat ja niin edelleen. Ahon
itsensä ilmoittama puolen miljoonan markan
budjetti tuntuu melko realistiselta.
Ulkomaiset opiskelijat voivat joskus stipendinsä
osana saada vapautuksen opintomaksusta. Jos näin
on, Ahon on julkisuudessa kerrottava, mikä
stipendi on tai kuka kulut muuten maksaa.
Amerikkalainen poliitikko joutuisi ehdottomasti
näin tekemään.
Aho ilmoitti aluksi menevänsä luennoimaan
Harvardiin. Kepun kenttäväelle ja muulle Suomen
kansalle kerrottiin puolueen puheenjohtajasta
tulevan "professori" amerikkalaiseen yliopistoon.
Täyttä pötyä. Harvardin tasoinen yliopisto ei ota
ketään ilman tohtorinarvoa edes vierailevaksi
professoriksi. Opettajana (instructor) voi vieras
ehkä pitää luentosarjan sillä edellytyksellä,
että kuulijoita riittää. Yliopisto maksaa tällöin
palkkion, joka avokätisenäkin on korkeintaan
runsaat 30 000 Suomen markkaa lukukaudessa. Sillä
siis ansaitsee juuri ja juuri suolarahat. Soitin
Harvardiin toukokuun puolimaissa. Siellä ei ollut
mitään tietoa Esko Aho -nimisestä professorista
tai instructorista ensi lukukaudelle.
Eduskunta antoi Aholle työvapauden nimenomaan
yliopistossa opettamista varten. Nyt hän on
ilmoittanut matkustavansa USA:han
opiskelijaviisumilla. Kun näin on, hän ei voi
työskennellä Harvardissa edes instructorina,
opettajana. Opiskelijaviisumilla maahan päässyt
ei ylipäätään saa Yhdysvalloissa ansaita
dollariakaan, ja säännöstä pidetään tiukasti
kiinni.
Miksi Aho johdatti eduskuntaa harhaan? Kuka
maksaa hänen opiskelumatkansa kulut?
Jos Aho olisi amerikkalainen poliitikko, hän ei
ikinä voisi välttyä vastaamasta näihin
kysymyksiin. Mutta Suomessa ei kysytä, eivätkä
suomalaispoliitikot vastaa. Eivät edes omista
asioistaan, saati sitten valtion.
Jos Aho olisi USA:n kongressin jäsen, kongressi
olisi varmaan jo asettanut erityistutkijan
selvittämään hänen rahoituslähteensä ja
taloudellisen taustansa. Ahon kohdalla tutkimus
ilman muuta ulottuisi hänen pääministerikauteensa
asti, silloin tehtyihin isoihin valtion ja
budjettitaloudellisiin ratkaisuihin.
Esko Ahon on syytä jo tässä vaiheessa tietää,
että Harvardin yliopiston tunnus on "Veritas" -
Totuus.
Kirjoittaja työskentelee kansainvälisen
politiikan professorina Arizonan yliopistossa
Yhdysvalloissa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kepussa on aina ollut tätä omien koirien
puremista... Tää on vain yksi uusi esimerkki
siitä....
Näinhän se Suomessa menee, politiikan varjolla
saa vedättää rahoja valtiolta, kulukorvauksia,
matkoja, jne.
Ja varmaa on ettei kukaan puutu asiaan, sen
verran sitä tekevät KAIKKI. On se nähty, mitä
tämänkin alkup. kirjoituksen jälkeen on
tapahtunut?Ei mitään, vaikka Helsinginsanomissa
lukisi että joku poliitikko on kavaltanut
puolueelta 0.5Mmk, niin ei siihen puututtaisi.
Kaverit pitää huolen..
Et kai pelaa jo tulevaisuutta. Esko tulee ja
vaalit myös turha pelätä. Ollaan siinä samassa
lamaputkessa kuin 10v sitten eikä pääministereillä
ole silloin helppoa vaikka olis kuinka suuri
numero lipposessa. Kesäkenkä lentää avittamatta
seuraavissa vaaleissa.