Kokoomus ajaa ainoastaan hyvätuloisten ja rikkaden hyvinvointia ja rankaisee pienituloisia ja köyhiä.
Keskipohjanmaa lehdessä kysyttiin uudelta pääministei Mari Kiviniemeltä hyvätuloisten osallistumisesta lamatalkoisiin. Ei tullut mitään selvää vastausta, vaan Mari Kiviniemi vastasi, emme ole asettaneet tavoitteeksi, että muuttaisimme veroasteikkoja jotenkin sellaisiksi, että sieltä suurimmista tuloista otetaan.
Tässä tulikin selvä vastaus. Mari Kiviniemi vaatii pienituloisia ja köyhiä osallistumaan lamatalkoisiin, mutta suurituloisimmat eivät tarvitse millään tavoin osallistua lamatalkoisiin, myös Mari Kiviniemi kuuluu suurituloisiin, eikä tietenkään halua, että omat tulot yhtään pienenisivät, vaikka kaikki matkat ja muut korvataan, ei tarvi maksaa niitäkään suuresta palkasta.
Mari Kiviniemi ja Jyrki Katainen ajavat yhdessä vain hyvätuloisten ja suurituloisten etuja ja vastustavat kaikkea leikkauksia, mitkä koskettaisivat tätä ryhmää, sillä silloinhan se koskettaisi heidän omia tuloja.
Sähkön hintaan on tulossa vähintään 20 euron korotus kuukautta kohden ja samoin lämmitys kallistuu saman verran. Ei se suurituoloisille merkitse mitään, mutta pienituloiset ja köyhät joutuvat maksamaan tasan yhtä paljon, kuin hyvätuloiset.
Suhteessa pienituloiset ja köyhät maksavat paljon enemmän tuloihin suhteutettuna.
Lisäksi vielä tämä kela maksu, joka maksatetaan myös pienituloisilla ja köyhillä.
Suuret yritykset, joilla on satojen tuhansien ja miljoonien voitot, ei tarvitse maksaa kela maksua, vaikka siihen olisi varaa.
Nyt kun vaalit lähestyy, niin saadaan kuulla taas isoja valheita, jotka koskevat pienituloisten ja köyhien aseman parantamista ja heidän asioiden ajamista.
Kyllä silloin on pienituloisen ja köyhän asia tärkeä, mutta heti kun on päästy eduskuntaan tai poliittiselle johtopaikalle, niin ei ole enää merkitystä niilläkään puheilla.
Saas nähdä milloin uutissa saadaan jälleen kuulla, että eduskunnassa on taas korotettu omia palkkoja.
Sitä perustellaan varmaankin taas yleisten elinkustannusten nousulla.
Muutenkin saavat kaikemaailman kulukorvauksia ja edustusmenoihin rahaa, ei tarvi omasta suuresta palkasta rahaa niihinkään laittaa.
Keskipohjanmaa lehdessä kysyttiin uudelta pääministei Mari Kiviniemeltä hyvätuloisten osallistumisesta lamatalkoisiin. Ei tullut mitään selvää vastausta, vaan Mari Kiviniemi vastasi, emme ole asettaneet tavoitteeksi, että muuttaisimme veroasteikkoja jotenkin sellaisiksi, että sieltä suurimmista tuloista otetaan.
Tässä tulikin selvä vastaus. Mari Kiviniemi vaatii pienituloisia ja köyhiä osallistumaan lamatalkoisiin, mutta suurituloisimmat eivät tarvitse millään tavoin osallistua lamatalkoisiin, myös Mari Kiviniemi kuuluu suurituloisiin, eikä tietenkään halua, että omat tulot yhtään pienenisivät, vaikka kaikki matkat ja muut korvataan, ei tarvi maksaa niitäkään suuresta palkasta.
Mari Kiviniemi ja Jyrki Katainen ajavat yhdessä vain hyvätuloisten ja suurituloisten etuja ja vastustavat kaikkea leikkauksia, mitkä koskettaisivat tätä ryhmää, sillä silloinhan se koskettaisi heidän omia tuloja.
Sähkön hintaan on tulossa vähintään 20 euron korotus kuukautta kohden ja samoin lämmitys kallistuu saman verran. Ei se suurituoloisille merkitse mitään, mutta pienituloiset ja köyhät joutuvat maksamaan tasan yhtä paljon, kuin hyvätuloiset.
Suhteessa pienituloiset ja köyhät maksavat paljon enemmän tuloihin suhteutettuna.
Lisäksi vielä tämä kela maksu, joka maksatetaan myös pienituloisilla ja köyhillä.
Suuret yritykset, joilla on satojen tuhansien ja miljoonien voitot, ei tarvitse maksaa kela maksua, vaikka siihen olisi varaa.
Nyt kun vaalit lähestyy, niin saadaan kuulla taas isoja valheita, jotka koskevat pienituloisten ja köyhien aseman parantamista ja heidän asioiden ajamista.
Kyllä silloin on pienituloisen ja köyhän asia tärkeä, mutta heti kun on päästy eduskuntaan tai poliittiselle johtopaikalle, niin ei ole enää merkitystä niilläkään puheilla.
Saas nähdä milloin uutissa saadaan jälleen kuulla, että eduskunnassa on taas korotettu omia palkkoja.
Sitä perustellaan varmaankin taas yleisten elinkustannusten nousulla.
Muutenkin saavat kaikemaailman kulukorvauksia ja edustusmenoihin rahaa, ei tarvi omasta suuresta palkasta rahaa niihinkään laittaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kun ja ja kos tahdot kerran lkyseenalaistaa hallituksen tai yhden sen puolueen oiminnan, niin ole edes senverta perusteellinen, että perustelet selkeillä argumenteilla ja luvuilla väitteesi. Kuitenkin nytkin ko. hallitus luo 100€ lisäyksen pieniin eläkkeisiin/kk, joten ei se mikään pieni asia ole,vai onko? Mitä esim. demarit ovat viimeisen 10 vuoden aikana saaneet aikaiseksiu, muuta kuin sellaisen palvelutuotantohirviön, jonka ruokahalu on niin suuri, ettei edes venäjän kokoinen maa kykenisi sitä ruokkimaan.
Nyt mennään niillä laduilla jossa ei ole enempää havuja(perkele) kuin myöskään hiekkaa. Joka tapauksessa noilla laduilla saavutetaan se maali, johon näinkin pienenmaan on syytä hakeutua. Vain maaliin saapuneet lasketaan , kun ruvetaan mitalleja jakamaan, ja siihen pyrkiminern vaatii aivan muuta kuin vain halua luovuttaa, ja ottaa sosiaalista mehua enemmän, kuin jaksaa juoda.
Kuinkas monessa puolueessa oot tehny ohimarssi kähärä?
Joten älä sössötä, vaan sano oikeasti vaihtoehtoiset debatit. Älä sä jaa helmiä, kun et niitä osaa edes hankkia. Ihminen kasvaa, mites sun kanssa?
Kokoomuksen Ben Zyskowicz rusikoi hallitusta eduskunnan kyselytunnista toiseen. Hallitus on epäonnistunut työllisyyspolitiikassaan. Sen tavoitteena on vaalikauden aikana luoda satatuhatta uutta työpaikkaa, mutta ensimmäisen vuoden saldona onkin työttömyyden lisääntyminen 5000:lla, muistuttaa kokoomuksen ryhmäjohtaja.
Paraskin arvostelija. Mikä oli kokoomuksen saldo, kun se istui hallituksessa kuusitoista vuotta?
Vuonna 1987 Suomessa oli 130 000 työtöntä. Kun kokoomus päätti hallitustaipaleensa, oli vuonna 2003 työttömiä 210 000. Kokoomuksen saavutuksena oli siis 80 000 uutta työtöntä!
Karmeinta oli jälki vuosina 1991-95, jolloin sosialidemokraatit olivat oppositiossa. Vuonna 1995 oli Suomessa työttömiä ennätykselliset 380 000. Kokoomuksen konstit työttömyyden vähentämiseksi eivät todellakaan vakuuta.
Mitä kokoomus tarjoaa: alentamalla veroastetta parannetaan työllisyyttä. Tällaista ajattelutapaa ei tue talousteoria eikä itse elävä elämä.
Ei ole olemassa sellaista talousteoriaa, jonka mukaan verotettava euro olisi poissa kansantalouden kiertokulusta. Kyllä taloustieteessä edelleenkin ymmärretään käsite "julkinen kulutuskysyntä". Se on tehokas työllistämisen väline.
Entä elävä elämä? Viimeisimmät tilastot EU-maista osoittavat, että siellä missä veroaste on Suomea korkeampi, on työttömyys Suomea alempi. Ja päinvastoin. Niissä maissa, joissa työttömyys on Suomea korkeampi, on verotus Suomea lievempää. Onko niin, että veroja korottamalla kohennetaan työllisyyttä parhaiten?
Ruotsissa, Tanskassa ja Belgiassa kokonaisverotus on Suomea kireämpää. Niissä kaikissa on työllisyystilanne Suomea parempi. Ruotsissa bruttoveroaste on EU:n korkein 54 %, kun se on Suomessa 45 %. Silti työttömyysaste on Ruotsissa vain 5,4 %, eli lähes puolet parempi kuin Suomen 9,0 %.
EU-maista on Ranskassa, Saksassa ja Espanjassa työllisyystilanne Suomea heikompi ja verotus on Suomea lievempää. Espanjassa työttömyys on peräti 11,3 %:n tasolla ja samanaikaisesti verotus Irlannin ohella EU:n alhaisinta. Espanjan bruttoveroaste on vain 35 % ja silti työttömyys ennätyskorkealla. Ettei vain veroja alentamalla pahenneta työllisyystilannetta. Vain hyvin kohdennetut veroratkaisut – kuten työvaltaisten palvelujen ALV-kokeilut – voivat auttaa työllistämisessä. Yleiset verokevennykset pikemminkin pahentavat työttömyyttä ja kaiken lisäksi lisäävät yhteiskunnallista eriarvoisuutta saattamalla julkiset palvelut uhan alle.
On hyvä muistaa edesmenneen Kalevi Sorsan viimeisimpiä ajatuksia: "On kansakunnan onni, että kansanterveyslaki ja peruskoulu-uudistus toteutettiin 1970-luvulla. Tänään siihen ei olisi varaa."
Vanhasten, Kataisten ja Inkeroisten suusta kuulemme, että lakko-oikeutta on rajoitettava. Miksi he haluavat rajoittaa lakko-oikeutta? Mitä on tapahtumassa?
Näyttää vahvasti siltä, että Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on ajamassa työelämää ja työmarkkinoita takaisin 1970-luvulle. Tässä EK:n mallissa työehtosopimukset tehdään liittotasolla ja työehtojen toteutumisesta väännetään työpaikkatasolla. Tämä EK:n malli tulee lisäämään työehtosopimusten solmimisen välineenä työtaisteluja Suomessa.
Syynä työtaistelujen lisääntymiseen on keskusjärjestötason puuttuminen työehtosopimustoiminnasta. Keskusjärjestötason työehtosopimustoiminta on ollut työntekijöiden väline toteuttaa ratkaisuja, joilla luotu työntekijöille turvaa työelämän muutoksiin. Nyt tätä muutosturvaa joudutaan toteuttamaan liittotason työehtosopimustoiminnan kautta ja tämä synnyttää työtaisteluja. Toinen syy työtaistelujen lisääntymiseen on työnantajien pyrkimys romutta työehtosopimusten työntekijöille antamaa suojaa työpaikkatason sopimusrikkomusten kautta.
Nyt käytävät työehtosopimusneuvottelut ovat jo osoittaneet EK:n toimintamallin seuraamukset. Työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa EK:n toi-mintamallin seuraamuksiin tasavallan hallitus ja EK yrittävät rajoittaa hankkeillaan lakko-oikeuden kieltämiseksi.
Pidemmällä aikavälillä EK tavoitteena on synnyttää yksikantainen keskitetty sopimusjärjestelmä. Tällainen järjestelmä pitäisi sisällään työehtojen sopimisesta siirtämisen työpaikkatasolle siten, että raamit palkankokoruksille ja työelämän kehittämiselle asetettaisiin kuitenkin EK:n toimesta.
Tämä EK:n pyrkimys irtaantua kolmikantaisesta keskitetystä sopimustoiminnasta tarkoituksena siirtyä työnantajavetoiseen työelämän palkka- ja laatukysymysten sääntelyyn on syy tämän hetkiseen vastakkainasetteluun työelämässä.
Tämä vastakkainasettelu ulottaa vaikutuksensa myös koko yhteiskuntaan, kun Kokoomus, Keskusta, Vihreät ja Ruotsalaiset tasavallan hallituksena ovat menneet takuumiehiksi mukaan EK:n politiikkaan. Tässä on kysyttävä, onko tämä tulevaisuuskuvamme? Tähän Vanhasten, Kataisten, Sinnemäkien ja Inkeroisten malliin ei kuulu lakko-oikeus. Lakko-oikeus on uhka heidän loistavalle polulleen, jossa EK ja oikeistohallitus jakaisivat herkkuja edustamilleen hyväosaisille. Tämän heidän toiviokulun esteenä on ammattiyhdistysliikkeen joukkovoima, jonka perustana on lakko-oikeus. Suomalaisesta palkansaajasta näyttää tulleen EK:lle ja oikeistohallitukselle rasite, josta olisi päästävä eroon tai ainakin, jonka oikeuksia olisi rajoitettava.
EK:n ja oikeistohallituksen tie ei ole suomalaisen palkansaajan tie. EK:n ja tasavallan hallituksen vastakkainasettelupolitiikan torjuminen on ammattiyhdistysliikkeen ja poliittisen työväenliikkeen suuri haaste. Tehtävämme on palauttaa Suomi takaisin ihmisten tarpeista lähtevän politiikan tielle. Tämän politiikan kulmakivenä tulee olla ihmisten hyvinvoinnista ja turvalli-suudesta huolehtiminen.
Alexander Corporaten toimitusjohtaja Yrjö Kopra laukoo Hesarissa 7.3.2010:
"Punakaarti nousee kai vasta silloin, kun jotkut ovat liian köyhiä, eikä silloin, kun jotkut ovat liian rikkaita".
... nousee ... ei nousi? ...
Onko Suomessa olemassa "punakaartia" tänä päivänä. Ei ole. Ahneutta ja itsekkyyttä, jota Kopra kannattaa on sitäkin enemmän.
Alexander Corp. on erilaisia kannustinohjelmia yritysjohtajille suunnitteleva yritys, joka perustettiin v. 1988. Kopra sai yhdessä Erkki Helaniemen kanssa liikeidean. "Kaikki suuret Helsingin pörssissä noteeratut yhtiöt ovat käyttäneet palveluitamme", firman nettisivuilla kerrotaan.
Yllätys, yllätys. Erkki Helaniemi tuki Sauli Niinistön vaalikampanjaa 5.000 eurolla.
Eduskunnan puhemies, työväen presidenttiehdokkaaksi kutsuttu, ei siis ainakaan vastusta ylimmän johdon kannustinpalkioita. "Liliukset" rohmuavat yrityksistä
- miljoonapalkan
- miljoonien sitouttamista varten lahjoitetut kannustinrahat: sekä pitkän tähtäimen osakeet että lyhyen tähtäimen 12 kuukauden vuosiansion (valtionyrityksissä on ministerivaliokunnan tätä varten hyväksytty koodi 2008)
- ylisuuret eläkkeet
Vuorineuvokset huutavat Etelärannan palatsissaan "naama punaisena" kansantalouden valtavista tappioista ja kilpailukyvyn menetyksestä - kun 3000 ahtaajaa haluaa pientä palkanlisää, joka on vain noin puolet ökyjohtajan vuosipalkasta.
Ahtaajien vaatima muutosturva (joka on erittäin tärkeä, kun työttömyysputki poistuu) = kolmen suurimman metsäyhtiön johtoryhmä laittaa kuukauden palkan muutosturvarahastoon.
Erittäin vähäisistä summista kansantalouden kannalta on kysymys. Mutta suomalaiset "rosvoparonit" eivät tingi senttiäkään riistopolitiikastaan.
Muissa maissa, kuten Italia, Puola, Portugali, Saksa ..., on huomattavasti parempi muutosturva kuin Suomessa, missä muutosturvaa ei ole lainkaan.
"Parhaiten tuloerot kapenevat edelleen siten, että lama syvenee", Alexanderin Kopra toteaa.
Talouden nobelisti Paul Krugmanin mukaan kansantalous kasvoi voimakkaammin silloin kun tuloerot eivät kasvaneet. Kun tuloerot lähtivät kasvuun, kansantalouden kasvu hidastui.
Hallituksen ja työnantajien talouspoliittinen linja on ollut tuloeroja kasvattava - Kopran ja (Sauli Niinistön vaalirahoittaja) Helaniemen mukaan: "punakaarti nousee vasta silloin, kun jotkut ovat liian köyhiä, eikä silloin, kun jotkut ovat liian rikkaita". Näin tuloerot ovat kasvaneet, kasvaneet, kasvaneet.
Suomessa on on 700.000 pienituloista, joilla ei ole ostovoimaa ja kotimarkkinat eivät vedä - eikä myöskään vienti. Vuonna 2003 Suomi oli vielä maailman kilpailukykyisn maa (Tilastokeskuksen mukaan).
Kilpailukyky romahti nopeasti, nopeasti, nopeasti. Vaikka kaikki hallituksen verotoimet (lue varakkaiden pörssiyhtiöiden nolla-verot ja verohuojennukset) ovat tähdänneet kilpaulukyvyn parantamiseen, mitä varten on otettu ulkomaan velkaa suunnattomasti. Tänä vuonna velkaa otetaan lähes 400 % enemmän kuin viime vuonna.
Mitä, jos hallitus ja työnantajat alkaisivat huomioida myös talouden nobelisti Paul Krugmanin tutkimuksia tuloerojan kasvun kansantaloutta heikentävästä vaikutuksesta?
Mitä, jos hallitus ja työnantajat alkaisivat huomioida myös kansainvälisesti arvostetun verotuksen tutkija, professori Matti Tuomalan ajatuksia, jotta veronmaksukyky pitää huomioida verotuksessa?
Alkaisiko lama taittua ja talous elpyä asiantuntijoiden ohjeiden mukaan.
Alexander Corporationin johtajien asiantuntemus perustuu ahneuteen, omaansa ja yritysten ylimmän johdon ahneuden ruokkimiseen.
Oikeistohallituksen politiikka on kuin tulivuoren purkaus kaikkine seuraamuksiin.
Ensin savupilven purkautumisvaiheessa, eli hallituksen alkutaipaleella, kaikki näytti mahtavalta, kun hallitus hyvinvointiyhteiskunnan toimintakykyä ja turvaa syömällä jakoi omille eturyhmille valtavia verojen alennuksia. Savupilven muuttuessa tuhkapilveksi, eli Suomen ajautuessa lamaan, hal-lituksen toiminta halvaantui täysin. Hallitukselta puuttui kokonaan kyky ylläpitää ja tukea yhteiskunnan toimintoja, erityisesti työllisyyttä. Ainoaksi toimenpiteeksi jäi purkautumisvaiheesta jääneiden loppujenkin veronalennusrippeiden jakaminen. Nyt kun aletaan olla tuhkapilven hälvenemisvaiheessa, niin hallituksen toimintapoliittisena ohjeena näyttää olevan toivotaan parasta - ohjelma. Hallitus on jähmettynyt pölyn laskeuduttua paikalleen. Toimet työttömyyden helpottamiseksi puuttuvat. Hallitus antaa ihmisten kärsiä ja toivoo vain, että markkinavoimien hälläväliä toiminta hoitaa asiat. Valitettavasti hallituksen ja markkinoiden hälläväliä toiminta ei hoida muita kuin heidän omien hyvinvoivien eturyhmien edelleen rikastumista. Samalla se jättää heikommassa asemassa olevat tavalliset ihmiset hätää kärsimään.