Fennomaaninen ilmiö
Björn Månsson
Se herätti suurta huomiota kun Samlingspartiet (alkuperäiskielellä Kansallinen Kokoomus) puoluekokouksessaan kesäkuussa erittäin tiukalla enemmistöllä vaati, että ruotsin ei enää pidä olla pakollisena kielenä suomenkielisissä kouluissa. Och, kaikessa kiireessä, vaikkakin se on saanut vähemmän huomiota, suomen kielestä tulisi yhtä vapaaehtoinen ruotsinkielisissä kouluissa. Päätöksessä puhutaan nimittäin ”toisesta kotimaisesta kielestä”, ja ”toinen” tarkoittaa kuten tunnettua suomen kielessä yhtä hyvin toista kuin toistakin…
Puoluejohto näki päätöksen työtapaturmana ja kiirehti selittämään, että päätöstä ei tulla toteuttamaan puolueen käytännön politiikassa. Se on - olkoonkin tässä tapauksessa onneksi - vähän niin ja näin demokratian kunnioituksen kanssa puolueessa.
Kansanedustaja Kimmo Sasi (Kok) on sitäpaitsi tunnetusti ruotsin kielen ystävä. Avioliiton kautta hänestä on käytännössä tullut kaksikielinen, hänellä on eduskuntavaaleissa Tampereen ruotsalaisten! vahva tuki joille puolestaan on turvattu RKP-paikka kaupunginvaltuustoon Kokoomuksen listoilta, hän on Folktingetin varapuheenjohtaja ja eikä vähiten hän on perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana ollut Kokkolan tapauksessa luotettava aisapari RKP:lle kamppailussa eteläisen suuntauksen puolesta joka turvaa ruotsinkielisen palvelun.
Sasi saapui suoraan Kokoomuksen puoluekokouksesta Jyväskylässä kotikaupunkiinsa, missä RKP:n puoluekokous yhä oli menossa. Siellä hän yritti selittää pois sen onnettoman päätöksen koulukielistä ja viittasi siihen, että puoluekokous oli kahden kolmasosan enemmistöllä hylännyt toisen ehdotuksen jossa ruotsin kielen perustuslaillinen asema puretaan.
Sasi vaikutti, että siinä oli jotain kehuttavaa. Itse asiassa se äänestystulos oli vieläkin hämmästyttävämpi kuin se koulukielistä tehty äänestys.
Se oli tiettävästi ensimmäinen kerta kun kaksi kolmasosaa, yhden suurimman valtiota kantavien puolueiden edustajista kyseenalaisti itse peruspilarin maan kaksikielisyydestä ja täten suomenruotsalaisten oikeuden äidinkieleensä samoin perustein kuin suomenkielinen enemmistö. Ja vieläpä hallituspuolueen kokouksessa, pitää lisätä.
Tämä on puolue joka eduskuntavaaleissa ensi vuonna tulee yrittämään kalastella myöskin ruotsinkielisiä ääniä, eikä vähiten Uudenmaan vaalipiirissä ulkoministeri Alexander Stubbin avulla.
Stubb on tunnustetusti pätevä, kielitaitoinen ulkoministeri mutta kansanedustajaehdokkaana hänellä on kaksi kohtalokasta puutetta. Ensiksikin on hän useita kertoja ilmoittanut ettei hän halua sekaantua sisäpolitiikkaan mikä pitkän päälle koituu vähintäänkin vaikeaksi kansanedustajalle. Ja toisekseen ei hän ole hallituksessa nostanut pikkusormeakaan puolustaakseen ruotsin asemaa ja etuja. Sellainen on ilmeisesti ulkona - hänen korkeampien aihepiirien - alapuolella.
Tyypillistä oli lausunto Österbotten Tidningenissä muutama päivä sitten. Paikalla Kokkkolassa sanoi Stubb velvollisuuden tuntoisesti eteläisen suuntauksen puolesta, mutta lisäsi, että se oli poikkeus, että hän ottaa kantaa sisäpoliittiseen kysymykseen…
jatkuu...
Björn Månsson
Se herätti suurta huomiota kun Samlingspartiet (alkuperäiskielellä Kansallinen Kokoomus) puoluekokouksessaan kesäkuussa erittäin tiukalla enemmistöllä vaati, että ruotsin ei enää pidä olla pakollisena kielenä suomenkielisissä kouluissa. Och, kaikessa kiireessä, vaikkakin se on saanut vähemmän huomiota, suomen kielestä tulisi yhtä vapaaehtoinen ruotsinkielisissä kouluissa. Päätöksessä puhutaan nimittäin ”toisesta kotimaisesta kielestä”, ja ”toinen” tarkoittaa kuten tunnettua suomen kielessä yhtä hyvin toista kuin toistakin…
Puoluejohto näki päätöksen työtapaturmana ja kiirehti selittämään, että päätöstä ei tulla toteuttamaan puolueen käytännön politiikassa. Se on - olkoonkin tässä tapauksessa onneksi - vähän niin ja näin demokratian kunnioituksen kanssa puolueessa.
Kansanedustaja Kimmo Sasi (Kok) on sitäpaitsi tunnetusti ruotsin kielen ystävä. Avioliiton kautta hänestä on käytännössä tullut kaksikielinen, hänellä on eduskuntavaaleissa Tampereen ruotsalaisten! vahva tuki joille puolestaan on turvattu RKP-paikka kaupunginvaltuustoon Kokoomuksen listoilta, hän on Folktingetin varapuheenjohtaja ja eikä vähiten hän on perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana ollut Kokkolan tapauksessa luotettava aisapari RKP:lle kamppailussa eteläisen suuntauksen puolesta joka turvaa ruotsinkielisen palvelun.
Sasi saapui suoraan Kokoomuksen puoluekokouksesta Jyväskylässä kotikaupunkiinsa, missä RKP:n puoluekokous yhä oli menossa. Siellä hän yritti selittää pois sen onnettoman päätöksen koulukielistä ja viittasi siihen, että puoluekokous oli kahden kolmasosan enemmistöllä hylännyt toisen ehdotuksen jossa ruotsin kielen perustuslaillinen asema puretaan.
Sasi vaikutti, että siinä oli jotain kehuttavaa. Itse asiassa se äänestystulos oli vieläkin hämmästyttävämpi kuin se koulukielistä tehty äänestys.
Se oli tiettävästi ensimmäinen kerta kun kaksi kolmasosaa, yhden suurimman valtiota kantavien puolueiden edustajista kyseenalaisti itse peruspilarin maan kaksikielisyydestä ja täten suomenruotsalaisten oikeuden äidinkieleensä samoin perustein kuin suomenkielinen enemmistö. Ja vieläpä hallituspuolueen kokouksessa, pitää lisätä.
Tämä on puolue joka eduskuntavaaleissa ensi vuonna tulee yrittämään kalastella myöskin ruotsinkielisiä ääniä, eikä vähiten Uudenmaan vaalipiirissä ulkoministeri Alexander Stubbin avulla.
Stubb on tunnustetusti pätevä, kielitaitoinen ulkoministeri mutta kansanedustajaehdokkaana hänellä on kaksi kohtalokasta puutetta. Ensiksikin on hän useita kertoja ilmoittanut ettei hän halua sekaantua sisäpolitiikkaan mikä pitkän päälle koituu vähintäänkin vaikeaksi kansanedustajalle. Ja toisekseen ei hän ole hallituksessa nostanut pikkusormeakaan puolustaakseen ruotsin asemaa ja etuja. Sellainen on ilmeisesti ulkona - hänen korkeampien aihepiirien - alapuolella.
Tyypillistä oli lausunto Österbotten Tidningenissä muutama päivä sitten. Paikalla Kokkkolassa sanoi Stubb velvollisuuden tuntoisesti eteläisen suuntauksen puolesta, mutta lisäsi, että se oli poikkeus, että hän ottaa kantaa sisäpoliittiseen kysymykseen…
jatkuu...
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mutta takaisin kielikysymykseen. Se voimakas vähemmistö Kokoomuksen puoluekokouksessa joka halusi tehdä Suomesta yksikielisesti suomenkielisen ei ole lähestulkoonkaan yksittäinen fennomaaninen ilmiö näinä aikoina. Ylipäänsä vaikuttaa siltä kuin fennomaanit ounastelisivat parempia aikoja.
Viimeinen esimerkki oli sunnuntain (22.8) Helsingin Sanomissa erään talous- ja sosiaalihistorian dosentin Helsingin yliopistossa, Aarne Mattilan kirjoittama artikkeli.
Otsikon alla ”Ruotsin kielen asema pitää arvioida uudelleen” hän ei ota kantaa vain ”pakkoruotsiin” suomenkielisissä kouluissa vaan hän kyseenalaistaa koko ”kaksikielisyysideologian” josta hän syyttää maan ”eliittiä”.
Mattilan argumentointi on merkillistä. Muutama esimerkki voi riittää:
Mattilan pääargumentti vaikuttaa olevan, että ne ajat jolloin ruotsinkielinen eliitti
johti maata, sen kulttuuria ja sen talouselämää on ohi. Aivan kuten maan kaksikielisyys ja taidot molemmissa kotimaisissa kielissä olisi ollut vain pienen eliitin vuoksi!
Suoraan saatanalliseksi tulee argumentaatio kun Mattila viittaa Iltalehteen joka hiljakkoin oli perustellut ruotsin osaamista sillä, että pohjoismaalaisilla olisi kansainvälisissä yhteyksissä ”salakieli” jolla voisi kommunikoida ja, että Historiallinen aikakauskirja-lehtinen oli samassa tarkoituksessa maininnut, että vanhat arkistot ovat pääasiassa ruotsiksi. ”Tämän salaisen kielen ja vanhojen papereitten takiako koko kansa täytyy kouluttaa puhumaan ruotsia”, kysyy Mattila retoorisesti.
Oi pyhä yksinkertaisuus! Aivan kuten molemmat argumentit olisivat jollain lailla ratkaisevia! Ne ovat pieniä, pieniä lisäargumentteja pääasiallisille joita ei tarvitse toistaa. Että ottaa huomioon vain ne pikkuseikat, juuri se on saatanallista.
Naurettavaa on myöskin Mattilan argumentti, että suomalaiset virkamiehet eivät selviä EU-kilpailussa sen vuoksi, että pakkoruotsi estää heitä oppimasta riittävästi muita kieliä. Eikö dosentti ole kuullut puhuttavan, että taidot eri kielissä tukevat toisiaan ja rakentavat siltoja toisiinsa (siis porttiteoria) - ruotsin tapauksessa erityisesti toisiin germaanisiin kieliin, englannin lisäksi sitäpaitsi mm. saksaan?
Mattilan argumentaatio huipentuu täydelliseen selkeään kuperkeikkaan. Hän viittaa siihen, että vähemmistökieliasiantuntija Johan Häggman on todennut, että suomenruotsalaiset ovat ainoa kielellinen vähemmistö EU-Euroopassa joka on menettänyt asemiaan suhteessa enemmistökieleen. Siitä vetää Mattila sen johtopäätöksen, että on parempi jättää ”kaksikielisyysideologia” ja korvata se ”tehokkaalla vähemmistöpolitiikalla”.
Ajatus ei sinänsä ole uusi. Itse ministeri Pär Stenbäck heitti sen ajatusleikkinä esille muutama vuosi sitten mutta se tuli yleisesti hylätyksi.
Mattila katsoo nimittäin, että koska ruotsin asema on heikentynyt Suomessa niin sen asemaa voi heikentää vielä lisää.
Se on kai logiikkaa fennomaaneille.
porttiteoria, että kunhan vain opiskelee ensin pakkoruotsia niin kyllä sitten suomenkielisten kieliopinnot nousevat uuteen kukoistukseen. Ensin ruotsia sitten vasta muita kieliä on RKP:n lääke suomenkielisten kielitaito-ongelmiin. Mutta jos ajattelee järkevästi niin eikö olisi parempi lukea sitä saksaa heti aluksi, miksi siihen pitää sekoittaa pakkoruotsia?
"Mattila katsoo nimittäin, että koska ruotsin asema on heikentynyt Suomessa niin sen asemaa voi heikentää vielä lisää. "
Månsson kai katsoo, että yksi suomenruotsalainen pitää Suomen kaksikielisenä. Minusta se ei riitä. Ei riitä edes nykyinen määrä. Ruotsille annettava kuolinisku ja armonlaukaus.
Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Se koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen esim. saksaa helpommin. Hurri osaa ruotsia eikä ymmärrä että suomenkielinen joutuu ensin opiskelemaan ruotsin kielen saadakseen hyödyn porttiteoriasta.
Pakkoruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomenruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.
"kyseenalaisti itse peruspilarin maan kaksikielisyydestä ja täten suomenruotsalaisten oikeuden äidinkieleensä samoin perustein kuin suomenkielinen enemmistö. "
Ruotsalaisten äidinkieli menee likasankoon kun pakkoruotsi loppuu. Hienoa. Pelkällä pakkoruotsin poistolla poistuu koko kaksikielisyys ja kielilait menevät uusiksi ja ruotsalaiset koulut suljetaan eikä ruotsia saa enää puhua. Ruotsalaiset lehdet lakkautetaan kuten ruotsalaiset lakkauttivat suomalaiset lehdet 1800-luvulla.
Pakoruotsin kuolema käynnistää melkoisen lumivyöryn-
naamankin!
http://www.magma.fi/bjorn-mansson/fennomanska-fenomen
"Naurettavaa on myöskin Mattilan argumentti, että suomalaiset virkamiehet eivät selviä EU-kilpailussa sen vuoksi, että pakkoruotsi estää heitä oppimasta riittävästi muita kieliä. "
Tämähän on tässä ymmärretty väärin. Tekstissähän tällä kohdalla tarkoitettiin sitä, että Suomeen ei saada rekrytoitua ihmisiä, koska viroissa vaaditaan sekä suomen että ruotsin taitoa. Alkuperäinen teksti meni siis näin:
"EU-Suomessa virkamiehiltä laajalti vaadittava ruotsin taito on luonut syrjivän ja kansainvälistä rekrytointia vaikeuttavan järjestelmän."
Löjligt är också Mattilas argument att finländska tjänstemän inte klarar sig i EU-konkurrensen därför att den obligatoriska svenskan hindrar dem från att lära sig tillräckligt med andra språk.
Naurettavaa on myöskin Mattilan argumentti, että suomalaiset virkamiehet eivät selviä EU-kilpailussa sen vuoksi, että pakollinen ruotsi estää heitä oppimasta riittävästi muita kieliä.
Tarkoitinkin, että Björn ymmärsi väärin. Pahoittelut epäselvästä passiivin käytöstä.
koska näin selvä teksti ei ota istuakseen korvien väliin?
Mitä tarkoitat? Björn oli selvästikin ymmärtänyt Mattilan kirjoituksen väärin, kuten edellä kirjoitin. Tänne kirjoitettu suomennos oli sen sijaan ihan oikein käännetty. Vika oli siis Björnin.
mokia. Luin vain sen Månssonin tekstin ja mitä siinä oli, en lukenut Mattilan tekstiä tässä yhteydessä vaikka olenkin lukenut sen aikaisemmin.
Selvyys tuli.
Oikeastaan Månssonin kielipää on heikko.
"vähän niin ja näin demokratian kunnioituksen kanssa puolueessa. "
Tästä pisteet Björnille. Tunnustaa tosiasian, josta Katainen valehteli päin naamaa TV-haastatteluissa.
Björnin mukaan Sasin valta perustuu Tampereen surujen kannatukseen? Olipas heitto taas!
Sasi saa äänensä supisuomalaiseta Hämeestä ja äänestäjät ovat lähes kaikki suomekielisiä.
Sasi tunnetusti ei hiiskahda sanallakaan vaalikampanjassaan näistä svekokytköksistä.
Eiköhän jo se kerro oleellisen asiasta.