Tiedotusvälineille 24.8.2010
On Suomen etu olla hyvissä suhteissa Venäjän kanssa
"Unohda, että Venäjä on suurvalta." Tuo oli ulkoministeri Erkon ohje
31.10.1939 Moskovaan neuvotteluihin lähtevälle J.K. Paasikivelle.
Neuvottelumatka oli viimeinen ennen talvisotaa.
Venäjä ei ole suurvalta, totesivat äskettäin kokoomuslaiset valtiovarain-,
ulko- ja puolustusministeri yksissä tuumin.
Entinen kykypuolue ei näytä oppineen historiasta mitään. Kovin surullista.
Pahempaa on se, että kokoomusministerien keskenkasvuinen lällättely
Suomen itänaapurin suuntaan vahingoittaa maamme etuja. Sillä mitään
hyötyä ei Suomelle varmastikaan naapurimaan vähättelystä koidu.
Ulkoministerin tuore selittely tapahtuneesta osoittaa, että tekijät eivät ole
ymmärtäneet, mitä tarkoittaa kansanviisaus "Tiedä oma tilasi, anna arvo
toisellekin". Ulkoministerin mukaan: "meidän täytyy päästä irti siitä
1970-lukulaisesta, ehkä hiukkasen suomettuneesta ajattelusta, jossa
asioista ei voi puhua suoraan". Asioista voi ja pitääkin puhua suoraan.
Suoraan puhuminen on kuitenkin eri asia kuin typeryyksien laukominen.
Olipa Venäjä millainen tahansa, on Suomen etu olla hyvissä suhteissa
sen kanssa. Venäjään emme juuri voi vaikuttaa, mutta maidemme suhteisiin
voimme. Nöyristely ei meitä hyödytä, eikä myöskään öykkäröinti.
Voi myös kysyä, eivätkö hyvät tavat kuulu normaaliin naapureiden väliseen
kanssakäymiseen.
Keskeinen tekijä Suomen ja Venäjän suhteissa on pitkän päälle se,
että Suomen on voitava hoitaa maidemme suhteita kahdenvälisesti.
EU-Suomi on luopunut omasta ulkopolitiikastaan.
Se on palautettava kuten valtiollinen itsenäisyyskin.
Onko ulkoministeri valmis puhumaan näistä asioista suoraan?
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
p. 0400-565 366
On Suomen etu olla hyvissä suhteissa Venäjän kanssa
"Unohda, että Venäjä on suurvalta." Tuo oli ulkoministeri Erkon ohje
31.10.1939 Moskovaan neuvotteluihin lähtevälle J.K. Paasikivelle.
Neuvottelumatka oli viimeinen ennen talvisotaa.
Venäjä ei ole suurvalta, totesivat äskettäin kokoomuslaiset valtiovarain-,
ulko- ja puolustusministeri yksissä tuumin.
Entinen kykypuolue ei näytä oppineen historiasta mitään. Kovin surullista.
Pahempaa on se, että kokoomusministerien keskenkasvuinen lällättely
Suomen itänaapurin suuntaan vahingoittaa maamme etuja. Sillä mitään
hyötyä ei Suomelle varmastikaan naapurimaan vähättelystä koidu.
Ulkoministerin tuore selittely tapahtuneesta osoittaa, että tekijät eivät ole
ymmärtäneet, mitä tarkoittaa kansanviisaus "Tiedä oma tilasi, anna arvo
toisellekin". Ulkoministerin mukaan: "meidän täytyy päästä irti siitä
1970-lukulaisesta, ehkä hiukkasen suomettuneesta ajattelusta, jossa
asioista ei voi puhua suoraan". Asioista voi ja pitääkin puhua suoraan.
Suoraan puhuminen on kuitenkin eri asia kuin typeryyksien laukominen.
Olipa Venäjä millainen tahansa, on Suomen etu olla hyvissä suhteissa
sen kanssa. Venäjään emme juuri voi vaikuttaa, mutta maidemme suhteisiin
voimme. Nöyristely ei meitä hyödytä, eikä myöskään öykkäröinti.
Voi myös kysyä, eivätkö hyvät tavat kuulu normaaliin naapureiden väliseen
kanssakäymiseen.
Keskeinen tekijä Suomen ja Venäjän suhteissa on pitkän päälle se,
että Suomen on voitava hoitaa maidemme suhteita kahdenvälisesti.
EU-Suomi on luopunut omasta ulkopolitiikastaan.
Se on palautettava kuten valtiollinen itsenäisyyskin.
Onko ulkoministeri valmis puhumaan näistä asioista suoraan?
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
p. 0400-565 366
Vastaukset 9
Vanhimmat
Suomen rajanaapuri on Venäjä .
Venäläiset tuovat Suomeen miljaardeja rahaa.
Liikeelämän kauppavaihto on kymmeniä miljaardeja.
Suomi on lahjoittanut Venäjän infastruktuuriin Pietarissa ja muutoin lähialue yhteistyöhön vuosien aikana kymmeniä miljaardeja markkoja /euroja.
Yhteisyritysten ja yritysten sioitukset ovat luku erikseen. Suomi ostaa Venäjän kaasua ja käy kauppaa yritystan toimesta Venäjän ja Venäläisten kanssa. Suomi on auttanut monin tavoin Karjalan alueella asuvia napureitamme.
Venäjä on suuri ja mahtava maa. Venäjän tiede ja kulttuurihistoria eivät näy taloudellisissa käyrissä.
Kansojen yhteydet kaikkien ikäryhmien ja ammattiryhmien kanssa ovat kehittyneet suotuisasti.
Suomen hallituksen jäsenten puoluepolitine-uho tuntuu minusta mitä suurimmalta mielenköyhyydeltäl
Stub, Katainen ja heitä paijaileva Mari Kiviniemi jatkavat kommentoinneillaan Suomen kansan häpäisemistä ja loukkaavat ainakin minun tunteitani selityksillään.
Urho Kekkonen sanoisi " saakelin tunarit" pitäkää suunne kiini!
Mm. 70 luvulla Suomalaiset rakensivat Svetokorskin ja alueen teollisuustoimintaa.
Yhteistyö on ollut niin laajaa ettei sitä voi tässä yhteydessä kokonaan kuvata.
Hyvään yhteistyöhön on päässyt jokunen särö jotka ovat johtuneet EU:sta.
Mieleeni nousevat mm. EU;n neuvottelema puutulli prosessi, EU:n omavalvonnan määräysten pettäminen Suomessa elintarvikkeiden valvonnassa, maakaupat ja esim puheenaolevien Suomen hallituspuolueiden uhoaminan Natoon liittymisellä.
Hyvät luottamukselliset suhteet kaikkien valtioiden kanssa ennenkaikkea hyvät naapuruus suhteet tulee asettaan kaiken toiminnan perustaksi ja se on ollut Itsenäisen Suomen linja , kansakunnan menestymisen perustana.
ja olen täysin Antti Pesosen kanssa samaa mieltä. Meidänkin perheyrityksellä on ollut kauppasuhteet itänaapurimme kanssa jo yli kaksikymmentä vuotta. Voin vakuuttaa, että tänä aikana Venäjä on mennyt valtavalla vauhdilla kaikilla mittareilla mitattuna eteenpäin, siitä on kehittynyt mahti Valtio monella yrityselämän alueella. Ne jotka eivät ole käyneet tai jotka on vaan ohimenneen siellä piipahtaneet eivät tiedä Venäjän nykypäivän todellisesta tilanteesta juuri mitään, vaan elävät mielikuvitelmien varassa. Joskus tulee vielä eteen kysymyksiä voiko sinne mennä, onko siellä edes ruokaa. Voi! voi sanon minä. Meille suomalaisille on mahtavat markkinat taloudellisessa mielessä nimen omaan lähinaapurissamme Venäjällä kun vaan osaisimme käyttää niitä edellytyksiä mitkä meillä on jo olemassa. Mutta viimepäivin lausunnot eivät kyllä anna hyvää kuvaa meistä Venäjän naapurina ja yhteistyökumppanina.
Lienee tarkoituksella tällainen tahtotila meidän ministereillä. No onhan he menemässä mielihalulla Natoon ja kuinka kultainen onkaan EU heidän mielestään, joten tässä valossa ymmärtää heidän asenteensa. Mutta ministerien suulla sanottuna kyllä täysin käsittämättömiä ja harkitsemattomia sammakoita he kuitenkin ulos laskettelevat. Tämän suuntaiset puheet vaan entisestään vaikeuttavat meidän toimintaa, jotka teemme yhteistyötä Venäjän kanssa. Natoon meneminen olisi varsinainen piste näille sammakoille mitä Katainen jaStub laskettelevat.
Onneksi on vielä puolue suomessa kuten Itsenäisyyspuolue, jolla on jotakin harkintakykyä sanomisten suhteen. Tule todella mieleen Urho Kekkosen sanonta "saakelin tunarit"
Itsenäisyyspuolueen Pohjois- Savon piiri ry:n pj. Martti Pohjolainen puh.0400570011
Hajosiko IPU Uudenmaan sotkuihin? Olisi mielestäni tärkeä saada puheenjohtajan kanta asiaan? Onko Uudellamaalla vielä IPU:n kansanedustajaehdokkaita?
Perustakaa Uudenmaan miehet ja naiset IPU LÄNSI-UUDENMAAN yhdistys.
Ehdokkaita tarvitaan Uudella maalla moninkertainen määrä kuin piiristä eronneita on.
Jos henkilökemiat eivät sovi yhteen ei se ole maailmanlopp!
Joskus vain on itsenäisiä hmisiä joika omina porukoinaan sopivat keslkenään paremmin.
Kataisen kanta tukeutuu jenkki pääomaan ja natoon ja Vanhasen, Kiviniemen EU:n ja sen muotoutuvaan armeijaan. Joten he eivät puhu suomalaisina, vaan osana kilpailevia suurvaltoja suomalaisuutensa myyneenä.
Miksi jatkuvasti kirjoittelet tänne toisten nimissä? Vaikka tarkoituksesi ehkä onkin hyvä, se on kuitenkin laitonta. Laita linkki tai sitaatit ja oma nimesi lähettäjäksi.
Kaikella ystävyydellä
nimim. Laki ennen mua syntynyt myös jälkeheni jää
IPU
Vastaanottaja [email protected]
Lähetetty 26.8.2010 22:01:57
Aihe Tieteen ja tutkimuksen prostituutio
Wtagit
Vaihtoehdot TEXT/HTML
Viesti
Tiedotusvälineille 26.8.2010
Tieteen ja tutkimuksen prostituutio
Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen, VTT:n sisällä kuohuu. Osa tutkijoista syyttää työnantajaansa painostuksesta ja näkemystensä julkaisemisen estämisestä. Tutkijoiden mukaan VTT vaientaa soraäänet erityisesti energiatutkimuksessa.
VTT kuuluu Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalaan. VTT tekee tilaustutkimuksena tuotekehitystoimintaa yrityksille. VTT:llä on kaksoisrooli valtiollisena ja toisaalta suurten energiayhtiöiden rahoittamana tutkimuslaitoksena. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat, sanoo sananlasku.
Toinen kohu on meneillään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ympärillä. Viime talvena THL tyrmäsi täysin tietoa hakeneiden kansalaisten ja järjestöjen varoitukset sikainfluenssarokotteen mahdollisista haittavaikutuksista. THL:n rooli rokotusten ylimpänä virallisena ohjeistajana epäilytti monia kansalaisia, kun oli tullut ilmi, että THL sai miljoonia euroja rokotevalmistajalta.
Helsingin yliopiston dosentti Timo Kuuluvainen arvioi hiljattain, että ministeriöiden taloudellinen tulosohjaus vaikuttaa vahvasti tutkimuskohteiden valintaan. Järjestelmän vaarana on Kuuluvaisen mukaan se, että ministeriöiden alaisuudessa toimivat tutkimuslaitokset antavat ministeriön linjaa myötäileviä lausuntoja.
Tieteen kaupallistaminen - eräänlainen prostituutio - näkyy ja tuntuu. Yhdessä niukkenevan julkisen tutkimusrahoituksen kanssa se tarkoittaa entistä enemmän harvojen etuja ajavaa tutkimusta. Ja entistä vähemmän sellaista tutkimusta, jossa yhteiskunnan ja kansalaisten enemmistön pitkän tähtäimen edut otettaisiin huomioon.
Kun kritiikki estetään ja vaiennetaan, voidaan odottaa huonoja tuloksia.
Tämä pätee niin tieteeseen kuin politikkaan. Molemmista meillä on nyt ikäviä esimerkkejä.
Monet asiat ovat yksinkertaisia ja samalla vaikeita. Sitä on myös avoin keskustelu. Sitä voidaan estää. Samalla valitaan tulevaisuus, jossa on enemmän jännitteitä ja epävarmuutta.
On myös toinen tie. Se vaatii suunnan muuttamista.
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
Tiedotusvälineille 1.9.2010
Maataloustukikeskustelussa unohtuu muutama asia
Professori Esko Niemi nosti hiljattain keskustelua maataloustuista. Niemen mukaan maatalouden kokonaistuki on suurempi kuin julkisuudessa on esitetty
ja maatilojen tulot suurempia kuin väitetään.
Niemi unohti monta merkittävää tosiasiaa. Ensinnäkin maatalouden saamasta tuesta puolet menee tuotannosta aiheutuvien tappioiden peittämiseen. Tämä
johtuu siitä, että tuotteista saatava hinta kattaa keskimäärin vain puolet tuotantokustannuksista. Tuotanto on siis keskimäärin raskaasti tappiollista.
Tuotannon tappiollisuus johtuu kilpailutilanteesta, jossa tuottajien saamat hinnat määräytyvät lähinnä maailmanmarkkinoilla olevien
maataloustuotteiden ylijäämäerien mukaan.
Joidenkin mielestä Suomessa ei pidäkään tuottaa elintarvikkeita, koska maailmanmarkkinoilta niitä saa edullisesti. Tällaiset arvioiden esittäjät eivät
ehkä ole tutustuneet elintarvikehuollon näkymiin ja mm. siihen, että maailman viljavarastot riittävät vain alle kahden kuukauden kulutukseen.
On merkillistä, että tuotantotalouden professori sekoitti maatalouden tulot - jotka ovat romahtaneet EU-aikana - ja maataloutta harjoittavien kotitalouksien
tulot. Yhä useammat maataloustuottajat ovat olleet pakotettuja hankkimaan muita tuloja, kun maatalous ei elätä. Monissa maatilaperheissä toinen
puolisoista käy töissä tilan ulkopuolella. Maataloudenharjoittajien kokonaistuloja ei pidä sekoittaa maatalouden tuloihin.
Oma lukunsa ovat miljonäärien saamat maataloustuet, joita saajat eivät tarvitse. EU määrää maatalouspolitiikasta ja -tuista. Sairaasta
maatalouspolitiikasta ei pidä syyllistää ainakaan tavallisia viljelijöitä, jotka eivät ole halunneet tukiriippuvuutta ja joista suurin
osa ei halunnut Suomen liittyvän EU:n jäseneksi ja luopuvan omasta maatalouspolitiikastaan.
Professori Niemi moitti myös yhteiskunnan tukea maataloustuottajien eläkkeisiin. Suomessa on jo kymmeniä vuosia pyritty vähentämään
maatilojen määrää. Tässä on onnistuttu ja eläkkeellä olevia maataloustuottajia on huomattavasti enemmän kuin tuotantoa jatkavia.
Tuottajien eläkkeet ovat valtaosaltaan pieniä, mutta niiden maksaminen ei pienen ja hupenevan tuottajamäärän voimin onnistu. Pitää kysyä, onko
tämäkin politiikalla aikaansaatu tilanne tuottajien oma vika?
Maatalouden tärkein tehtävä on tuottaa ihmisille ruokaa. Suomen arktisissa olosuhteissa on tärkeää, että maatalouspolitiikka
on omissa käsissä. Maatalouskeskusteluissa pitää vaatia kokonaisuuksien hahmottamista.
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja