Hs digilehdessä ja paperilehdessä on artikkeli, joka olisi voinut herättää keskustelua, jos löytyisi myös verkosta:
Venäjä täyttää luokkia idässä
Kaikki halukkaat eivät pääse venäjää painottavaan Itä-Suomen kouluun.
Juhani Saarinen
Itä-Suomen koulun luokanopettaja Heidi Kyyrö opastaa ekaluokkalaista Maiju Nyrheä, miten kesäloma kirjoitetaan venäjäksi. Karoliina Nuottamo seuraa sivusta.
Lappeenranta. "Nyt kysykää niistä kirjaimista, jos on jotain epäselvyyttä", luokanopettaja Heidi Kyyrö kehottaa.
Lappeenrantalaisen Itä-Suomen koulun ekaluokkalaiset kirjoittavat huolellisesti paperille piirrostehtävänsä otsikkoa.
Vaikka koulua on takana vasta viikko, harva pyytää opettajan apua. "Minun kesäloma" näyttää kääntyvän kaikkien papereissa kyrillisin kirjaimin venäjäksi.
Venäjän kieli on keskeinen osa Lappeenrannassa, Imatralla ja Joensuussa toimivan Itä-Suomen koulun opetusta. Kieltä opiskellaan jo ensimmäisellä luokalla neljä tuntia viikossa.
Aiemmin kouluun on otettu oppilaita viidenneltä luokalta lähtien, mutta tänä syksynä perustettiin ensi kertaa ryhmä myös ekaluokkalaisille. Suosio yllätti: Lappeenrannassa hakijoita oli 35, mutta vain 24 lasta mahtui ryhmään.
"Raha on muuttanut tehokkaasti asenteita", naurahtaa johtava rehtori Petri Kyyrä. "Hyvin monella vanhemmalla on kontakti Venäjälle työn kautta."
Kyyrä uskoo, että venäläisturismin kasvu ja asenteiden lieventyminen ovat syitä koulun oppilasmäärän paisumiseen. Vaikka uudet esikoululaiset ja ekaluokkalaiset jätettäisiin laskuista pois, oppilaita on 40 prosenttia enemmän kuin neljä vuotta sitten.
Koko maassa halu opiskella kieliä englannin ja toisen kotimaisen lisäksi on ollut hiipumaan päin. Elinkeinoelämä on ollut huolissaan erityisesti venäjän osaajien puutteesta.
Itä-Suomen työnantajille vuonna 2008 tehdyssä kyselyssä kaksi kolmesta arvioi, ettei venäjää hallitsevia ole Suomessa riittävästi. Työntekijöistä oli paikoin pulaa: joka viides kauppa olisi palkannut lisää kieltä taitavia, jos heitä olisi ollut saatavilla.
Tarve ei ole juuri näkynyt valtakunnan oppilasmäärissä. Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Opetushallituksesta kertoo, että venäjän suosio on pysynyt vähäisenä.
Tuoreimpien tilastojen mukaan kahdeksannen luokan kielivalinnoissa venäjän suosio on kasvanut, mutta silti vain yksi sadasta valitsee venäjän.
Joillain paikkakunnilla on kampanjoitu venäjän puolesta, ja tuloksiakin on saatu aikaan.
"Siellä täällä on iloisia uutisia nimenomaan venäjän kannalta: on syntynyt isojakin ryhmiä", kertoo Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen.
Mikkelissä venäjää opiskelevien lukiolaisten osuus nelinkertaistui noin 20 prosenttiin vuosi sitten. Kotkassa kahdeksan prosenttia oppilaista lukee neljännellä luokalla aloitettavaa pitkää venäjää.
Lisäksi maahanmuuttajien kasvava joukko on lisännyt vähitellen vieraskielistä opetusta muun muassa Helsingissä.
Yksi Itä-Suomessa väläytelty keino venäjän opiskelun lisäämiseksi olisi ruotsin pakollisuudesta luopuminen.
"Toisen pohjoismaisen kielen osaaminen on yleissivistykseen kuuluva asia, mutta tarvetta sille ei täällä ole", rehtori Kyyrä sanoo.
Itä-Suomen koulussa ruotsi on poikkeuksellisesti valinnainen kieli, mutta se ei ole juuri vähentänyt kielen opiskelua.
Venäjä täyttää luokkia idässä
Kaikki halukkaat eivät pääse venäjää painottavaan Itä-Suomen kouluun.
Juhani Saarinen
Itä-Suomen koulun luokanopettaja Heidi Kyyrö opastaa ekaluokkalaista Maiju Nyrheä, miten kesäloma kirjoitetaan venäjäksi. Karoliina Nuottamo seuraa sivusta.
Lappeenranta. "Nyt kysykää niistä kirjaimista, jos on jotain epäselvyyttä", luokanopettaja Heidi Kyyrö kehottaa.
Lappeenrantalaisen Itä-Suomen koulun ekaluokkalaiset kirjoittavat huolellisesti paperille piirrostehtävänsä otsikkoa.
Vaikka koulua on takana vasta viikko, harva pyytää opettajan apua. "Minun kesäloma" näyttää kääntyvän kaikkien papereissa kyrillisin kirjaimin venäjäksi.
Venäjän kieli on keskeinen osa Lappeenrannassa, Imatralla ja Joensuussa toimivan Itä-Suomen koulun opetusta. Kieltä opiskellaan jo ensimmäisellä luokalla neljä tuntia viikossa.
Aiemmin kouluun on otettu oppilaita viidenneltä luokalta lähtien, mutta tänä syksynä perustettiin ensi kertaa ryhmä myös ekaluokkalaisille. Suosio yllätti: Lappeenrannassa hakijoita oli 35, mutta vain 24 lasta mahtui ryhmään.
"Raha on muuttanut tehokkaasti asenteita", naurahtaa johtava rehtori Petri Kyyrä. "Hyvin monella vanhemmalla on kontakti Venäjälle työn kautta."
Kyyrä uskoo, että venäläisturismin kasvu ja asenteiden lieventyminen ovat syitä koulun oppilasmäärän paisumiseen. Vaikka uudet esikoululaiset ja ekaluokkalaiset jätettäisiin laskuista pois, oppilaita on 40 prosenttia enemmän kuin neljä vuotta sitten.
Koko maassa halu opiskella kieliä englannin ja toisen kotimaisen lisäksi on ollut hiipumaan päin. Elinkeinoelämä on ollut huolissaan erityisesti venäjän osaajien puutteesta.
Itä-Suomen työnantajille vuonna 2008 tehdyssä kyselyssä kaksi kolmesta arvioi, ettei venäjää hallitsevia ole Suomessa riittävästi. Työntekijöistä oli paikoin pulaa: joka viides kauppa olisi palkannut lisää kieltä taitavia, jos heitä olisi ollut saatavilla.
Tarve ei ole juuri näkynyt valtakunnan oppilasmäärissä. Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Opetushallituksesta kertoo, että venäjän suosio on pysynyt vähäisenä.
Tuoreimpien tilastojen mukaan kahdeksannen luokan kielivalinnoissa venäjän suosio on kasvanut, mutta silti vain yksi sadasta valitsee venäjän.
Joillain paikkakunnilla on kampanjoitu venäjän puolesta, ja tuloksiakin on saatu aikaan.
"Siellä täällä on iloisia uutisia nimenomaan venäjän kannalta: on syntynyt isojakin ryhmiä", kertoo Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen.
Mikkelissä venäjää opiskelevien lukiolaisten osuus nelinkertaistui noin 20 prosenttiin vuosi sitten. Kotkassa kahdeksan prosenttia oppilaista lukee neljännellä luokalla aloitettavaa pitkää venäjää.
Lisäksi maahanmuuttajien kasvava joukko on lisännyt vähitellen vieraskielistä opetusta muun muassa Helsingissä.
Yksi Itä-Suomessa väläytelty keino venäjän opiskelun lisäämiseksi olisi ruotsin pakollisuudesta luopuminen.
"Toisen pohjoismaisen kielen osaaminen on yleissivistykseen kuuluva asia, mutta tarvetta sille ei täällä ole", rehtori Kyyrä sanoo.
Itä-Suomen koulussa ruotsi on poikkeuksellisesti valinnainen kieli, mutta se ei ole juuri vähentänyt kielen opiskelua.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itä-Suomi haluaa venäjän ruotsin rinnalle
Juhani Saarinen
HELSINGIN SANOMAT
Seitsemäsluokkalaiset voivat vastedes opiskella pakollisen ruotsin sijasta venäjää, jos Itä-Suomen maakuntien tekemä ehdotus hyväksytään.
Maakunnat esittivät toukokuussa opetus- ja kulttuuriministeriölle, että alueen kunnat voisivat halutessaan tarjota toisen kotimaisen lisäksi venäjää niin sanotuksi B1-kieleksi. Venäjän lukijoille ruotsi olisi vapaaehtoista neljänneltä tai kahdeksannelta luokalta alkaen.
Maakuntien mielestä ruotsin pakollisuus ei enää vastaa Itä-Suomen todellisuutta ja tarpeita.
Ehdotus tuskin toteutuu, sillä ministeriö on jo kertaalleen torpannut vastaavan esityksen.
Pohjois-Karjalan Tohmajärvi halusi tarjota syksystä 2008 alkaen venäjää ruotsin vaihtoehdoksi peruskoululaisille. Tohmajärvellä on venäjänkielistä väestöä suhteessa enemmän kuin missään muussa kunnassa.
Opetusministeriö ei antanut lupaa, koska ruotsin syrjäyttämisellä voisi sen mielestä olla ennakoimattomia vaikutuksia jatko-opintoihin ja työelämään.
Asiakkaansa kieltä. Jos ryssät tuovat Itä-Suomeen rahaa, niin oleellista on osata venäjää, ja muistaa, että kun venäläinen sanoo 'kyllä', hän tarkoittaa 'ei' ja päinvastoin !
Eli venäjänkieltä ei opi papukaijatiedoilla, vaan on asuttava Venäjällä jotain vuoden verran, jotta pääsee sisälle heidän ajatuskuvioihinsa !
Kiitos aloittajalle artikkelin tänne laittamisesta.
Muutos tulossa, Rkp:ssä vapistaan.
Se on siinä. Hyvästi pakkoruotsi.
Rehtori Kyyrön piti lievennykseksi tokaista tuon epätoden svekokliseen, että ruotsin kieli kuuluisi yleissivistykseen. Tarkoittaa varmasti vain suomalaiseen yleissivistykseen.
Kyllä totuus on se, että saksan tai ranskan hallitsija on sivistymneempi kuin ruotsin puhuja, niin Suomessa kuin muuallakin.