Lopetetaan vaan kaikki kunnat

vain yksi kunta

ja valtio pitää kaikista huolta.sehän se niin osaa haukkua kuntia.sehän on edittäin hyvä pitäköön huolta kaikista.niin ei kunnat tee virheitä.

4

210

    Vastaukset 4

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kuntia

      Kyllähän meillä on kuntia valtava määrä,ja samoin myös ns.huru-ukkoa ja akkaa johtamassa kuntia kallispalkkaisina suojatyöpaikoissa.Kuntaliitokset eivät auta mitään,kun liitettävät kunnat eivät poista ketään palkkalistoiltaan,tai jos poistavatkin niin juuri niitä suorittavan portaan henkilöitä joita nimenomaan tarvittaisiin.Siis kaikki toisesta kunnasta tulevat "nokkamiehet" saavat vastaavan työn ja palkkatason kuin aiempi virka oli lakkautetussa kunnassa.Kuntaliitokset tulisikin päättää ihan muualla kuin liitettävissä kunnissa sulle mulle periaatteella.

      • kokeillaan ainakin

        jos kunta lakkaa,jossain ne työt on kumminkin tehtävä.ja jokainen maksaa työstään veroja.jos olis yksi kunta miten valtio sen hoitais.mielenkiintoinen ajatus.


      • Siis niinkuin
        kokeillaan ainakin kirjoitti:

        jos kunta lakkaa,jossain ne työt on kumminkin tehtävä.ja jokainen maksaa työstään veroja.jos olis yksi kunta miten valtio sen hoitais.mielenkiintoinen ajatus.

        mitkä työt?


    • Suomen kunnallishallinto kehittyi 1800-luvulla. V.1865 annetulla asetuksella luotiin maaseudellekin kunnallishallinto. Maalliset asiat erotettiin seurakunttahallinnosta. Kaupunkien oma paikallinen hallintohan oli ollut olemassa jo kauan sitä ennen. Sitä koskien v.1873 annetulla asetuksella porvariston etuoikeutettu asema kaupunkien hallinnssa lakkautettiin ja paikallista hallintoa parannettiin myös kaupungeissa.

      Euroopan unionissa paikallisen hallinnon taso on erityisen tärkeässä asemassa ja paikallisen hallinnon merkitystä ja arvoa korostetaan. Tiettävästi Suomikin on EU-jäsenmaa, mutta joskus vaikuttaa siltä, että paikallisen kunnallishallinnon ollessa kyseessä Suomi sijaitsisi aivan eri planeetalla kuin EU. Meillä kunnallishallintoon on haluttu lyödä haitakkeen ja hidasteen poltinmerkki. Siltä tosiaankin usein vaikuttaa.

      Aikojen saatossa asiat ovat myös muuttuneet. Varsinkin kulkemisen yhteydet ovat muuttuneet suuresti, kun verrataan nykyisiä liikkumisen mahdollisuuksia vaikkapa tuohon vuoteen 1865. Entisaikoina kuntien välisten rajojen määrittämiseen saattoi vaikuttaa olennaisesti mm. vesitse tapahtuva liikkuminen eli soutuveneitten käyttö sisäveillä ja purjehtiminen rannikoilla. Talvella ajeltin jääteitä myöten ja tasaisilla vesistöjen jäillähän se oli sujuvaa paitsi kelirikkoaikoina alkutalvella ja kevään lähestyessä. Maitse kulkemisen keskeinen kyytineuvo olivat hevosvetoiset kärryt ja reet jalan patikoimisen ja hiihtämisen lisäksi. Ratsastaminen oli sekin arvossaan liikkumisen muotona.

      Motorisoitu liikkuminen niin mailla, vesillä kuin ilmassakin on aiheuttanut kertakaikkisen muutoksen liikkumisen saralla noihin entisiin aikoihin verrattuna. Ei ole mitään ihmettelemistä siinä, että liikenteen muutos on aiheuttanut paineita myös paikallisen hallinnon alueitten ja niitten välisten rajojen määritteleyyn.

      Lähtökohtana ja kulmakiviperiaatteena on kuitenkin aiheellista pitää paikallista hallintoa, sen jatkuvuutta ja olemassolemista, arvostamista. Vaikka liikkuminen onkin nykyään varsin helppa, niin silti ei ole aiheellista määrittää kuntia niin laajoiksi kuin yhdellä auton bensatankillisella pääsee. Alueeltaan "liian" laajat kunnat eivät ole tarkoituksenmukaisia edes nykyaikana. Toisena vaikuttavana seikkana on paikallisen hallinnollisen yksikön väestömäärä. Suomi on laaja maa ja olosuhteet vaihtelevat alueellisesti. Ehkäpä nykyaikaan "sopiva" paikallishallinnon yksikön koko olisi joustavasti määriteltynä tietynlainen vaikutusalueen koko. Esimerkkeinä mm. nykyiset Salo, Kouvola, Raasepori - sen tapaiset kokonaisuudet.

      Helsinki-napaisen keskustelun tuoksinasta huokuu läpi semmoinen ideologinen kamariteoria, jonka mukaan koko Suomen paikkallishallinto pitäisi saada mahtumaan johonkin yhteen kaavioon, sapluunaan, riippumatta väestötiheyden vaihtelevuudesta. Se siis tarkoittaa sitä, että olosuhteitten vaihtelevuus ja erilaisuus halutaan kieltää. Siis olemassaolevaa todellisuutta ei haluta nähdä olevana ja asiaan vaikuttavana faktana.

      Jos minä saisin määrätä, niin ensimmäisenä saattaisin voimaan ohjesäännön, jonka mukaan kaikkien paikallishallinnon yksiköitten, kuntien, kaupunkien, ei tarvitsisi olla kooltaan ja väkiluvultaan samanlaisia. Toteasin, että jo tavoitteena semmoinen ajatustapa ja asenne on virheellinen, suorastaan älytön. Erilaisuus, monenlaisuus on hyväksyttävä ilmiö myös paikkallishallinnon yksiköitten kohdalla. Ja toisena perusseikkana määräisin pakallishallinnon arvon itseisarvoksi niin, ettei valtiovalta pääsisi paikallishallintoa sorkkimaan mielivaltaisesti kulloistenkin oikkujensa mukaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä sua mies vaivaa?

      Siis oikeasti.
      Ikävä
      86
      1423
    2. 72
      1224
    3. Mitä vuosimallia kaivattusi on?

      🤣🤣🤣🤣🤣🤣
      Ikävä
      83
      1124
    4. Jasmin vauhdissa

      Kyllä pitää Jassulla kiirettä, kun yhtenään menoa mun äidin, isäpuolen ja Markon kanssa Ossianin ollessa tietysti sulois
      Kotimaiset julkkisjuorut
      270
      921
    5. 95
      909
    6. Onko kaivattusi

      seksuaalisesti vetovoimainen?
      Ikävä
      30
      820
    7. Kuinka hyvin te sopisitte

      Toisillenne vai sopisivatko ollenkaan? Mitä eroja
      Ikävä
      49
      777
    8. Miksi et halua kaivattusi

      kanssa suhteeseen? Onko jokin syy vaikka rakastat häntä?
      Ikävä
      79
      727
    9. Vinkkiä miehelle

      Huomenna olen kuudesta eteenpäin kotona, yksin… Pääsetkö/uskallatko tutustua?
      Ikävä
      55
      713
    10. 45
      655
    Aihe