Asutaan -75 rakennetussa tiilitalossa, 123 m2 keski-suomessa. Lämmitys öljyllä, vuosi asuttu 3000 l öljyä ostettu. Kattila Tarmax Ari vm.75. Nyt säiliössä kyllä jäljellä 500-1000l siitä, eli kulutus oli viime vuonna 2000-2500 l arvio. Vesikierto pattereilla, pesuhuoneessa vesikierto lattialämmitys. Asukkaita nyt 4 kohta 5.
Onko kulutus kohtuullinen?
Jos nyt vaihtaisimme lämmitysjärjestelmää, harkitsisin maalämpöä tai Ariterm hybridikattilaa 20, johon käy melkein kaikki polttoaineet.
Miten voisimme nopeiten ja halviten säästää lämmityskuluissa? Hirvittää tulevat lisäverot öljylämmittäjille ja varmaan öljyn hintakin jatkaa nousuaan. Varaavaa takkaakin on haaveiltu, mutta taitaa sen tuoma säästö olla minimaalista? Klapitouhuun meistä tuskin on, lämmityksen helppous on yksi tavoite.
Onko kulutus kohtuullinen?
Jos nyt vaihtaisimme lämmitysjärjestelmää, harkitsisin maalämpöä tai Ariterm hybridikattilaa 20, johon käy melkein kaikki polttoaineet.
Miten voisimme nopeiten ja halviten säästää lämmityskuluissa? Hirvittää tulevat lisäverot öljylämmittäjille ja varmaan öljyn hintakin jatkaa nousuaan. Varaavaa takkaakin on haaveiltu, mutta taitaa sen tuoma säästö olla minimaalista? Klapitouhuun meistä tuskin on, lämmityksen helppous on yksi tavoite.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Olen asunut keski-suomessa parikymmentä vuotta kuuskyt luvun tiiliverhoillussa talossa. Varaava takka tuli laitettua mutta se ei mielestäni ole ratkaisu lammityskustannusten alentamiseen. Meillä vaikutti aikoinaan eniten kun uusittiin kattila ja poltin mutta edelliset olikin mallia aatamin aikaa. No ei teilläkään ole ihan uusi enää kattila. Nyt on vaihdettu ikkunat jotka ennen oli kaksin kertaiset, niistä on meille hyötyä mutta jos ne on hyvät ja tiiviit niin se ei ole ratkaisu. Viime kesänä laitettiin lisäeriste puhallusvilla yläpohjaan, jälkeen päin ajateltuna se olisi pitänyt laittaa jo vuosia sitten. Jos talossa ei ole yläkertaa vaan kylmä vintti niin on parhainta tutkia onko lisäpuhallusvilla halvin ja kustannustehokkain ratkaisu ongelmaasi.
Kulutuksesi on kohtuullinen, etten sanoisi jopa alhainen, kun ottaa huomioon viime talven kylmyyden ja 1975-vuosimallisen öljykattilan.
Lämmitysöljy maksaa nyt noin 73 c/l, ja 70-luvun kattilassa hyötysuhde on luokkaa 70%, joten lämmitysenergian hinta on n. 10,4 c/kWh eli samaa suuruusluokkaa kuin suorasähkölämmityksen kanssa. Eli ei öljy ole enää halpaa, ja hinta on ensi vuonna todennäköisesti vielä korkeampi. Jos kattilassa on sähkövastus tai paikka sille, voit käyttää sähköäkin hintatason mukaan. Tosin sähkövastuksen teho on vain 6 kW, eli ei lähelläkään öljykattilan tehosta.
Kattilan vaihto tai maalämpö on jo sen luokan investointeja, että niiden "halpuus" tulee esille vasta parinkymmenen vuoden ajanjaksolla.
Halvimmalla pääset, kuin ostat kunnon ilmalämpöpumpun, vaikkapa Mitsubishin FD-sarjaa. Se tuottaa niin paljon lämpöä hyvällä lämpökertoimella, että on aivan sama millä lämmität loput + lämpimän käyttöveden. Ja muista kilpailuttaa sähköntoimittajasi! Myös yläpohjan lisäeristäminen on varteenotettava vaihtoehto, kuten nimim. geepeli jo totesikin.
Eli kiteytettynä: Tankki täyteen öljyä, ilmalämpöpumppu + selvitys yläpohjan lisäeristämistarpeesta. Palataan asiaan 5 vuoden kuluttua, kun öljytankkisi on tyhjentynyt =)
ILP voi saavuttaa keskimäärin 2000 kWh säästön vuodessa talon lämmityskuluissa. Kun keskimääräinen COP on lämmityksessä 2 niin siihenkin pitää pumpun pyöriä 3 kuukautta, invertteripumppujen paljon pitempään. Toki 7c hyötysuhteet ovat hyvät mutta kukas silloin lämmittää?
Tuo parituhatta kWh on hyötysuhteen jälkeen kolmisen sataa litraa öljyä joten takaisinmaksuajan suhteen kerkeää laiteettsta pääsemään jo käyttösavut ja kylmäaineetkin taivaalle eikä se laite ole kuin lämmitysjärjestelmän apuri.
Muuten talon lämmityskulut on öljymäärä käytetty sähkö, sillä kotona käytetty sähkö menee lämmöksi kuitenkin.
Väität, että ILP voi säästää keskimäärin 2000 kWh COP:n ollessa 2. Tällönhän ilmalämpöpumppu on tuottanut vain 4000 kWh edestä lämpöä. Eihän tämä 4000 kWh riitä ollenkaan normaalin omakotitalon lämmittämiseen. Eli ILP on seisonut suurimman osan lämmityskaudesta käyttämättömänä, niinkö?
Otetaanpa esimerkki:
Jos vanhamman omakotitalon lämmitysenergian tarve on vuodessa n. 150 kWh/m2 ja uudemman n. 120 kWh/m2, niin esimerkiksi 150 m2 vanhemmassa omakotitalossa tarvitaan lämmitysenergiaa 22500 kWh. Tästä kun vähennetään taloussähkön osuus 6500 kWh ja lämpimän käyttöveden osuus 3000 kWh, jää ilmalämpöpumpulle hyödynnettävää 13000 kWh.
Otetaan esimerkkikaupungiksi Tampere, jonka keskilämpötila on loka-huhtikuussa vain -2 astetta. VTT:n testin mukaan Mitsubishi FD 25 COP tässä lämpötilassa on n. 2,7 (sulatusjaksot mukana). 13000 kWh lämpöenegian tuottamiseen menee siis 3514 kWh sähköä ja loppu 9486 kWh saadaan ilmaiseksi.
Jos tämä kaikki 13000 kWh saadaan tuotettua ilmalämpöpumpulla (mikään tätä ei estä keskimääräisenä talvena), niin säästöä kertyy huikeat n. 9500 kWh, mikä on rahaksi muutettuna n. 950 euroa. Tällä maksaa 1900 euron investoinnin takaisin jo kahdessa vuodessa.
Mikäli sinulla on esittää päinvastaisia tietoja, ole hyvä ja esitä laskelmasi. Tämä oma laskelmani oli vain esimerkki. Ja kommenttiin "Toki 7c hyötysuhteet ovat hyvät mutta kukas silloin lämmittää?" voin vastata, että kaikki. Jopa sinä itse. Sillä jos vuorokauden keskilämpötila on vain 7 astetta, viluhan sisällä tulee, jos ei ole mitään lämmitystä päällä!
+7c lämpötilassa lämmittää taloussähkö talon (jääkaappi, pakastin, tietokone, telkkari jne) eikä muuta lämmitystä tarvita vielä kytkeä päälle. Taloussähkö on aivan samaa lämmityssähköä poislukien viemäriin karkaava lämmin vesi.
Loka-huhtikuun lämmitykseen ei riitä pelkkä keskilämmön tietäminen jonka pohjalle olet laskelmasi piirtänyt vaan lisää siihen myös 5% lämmitystarpeen nousu jokaista astetta kohti jonka ulkoilma viilenee + samaan kaavioon laita ILP hyötysuhteen lasku. Mikäli et asu 150 m2 yksiössä ilman väliseiniä et pysty ILPiä hyödyntämään koko asunnon lämmitykseen edes silloin kun sen resurssit siihen riittäisivätkin.
Tuon kaavan perusteella riittäs kun Tampereella mitoittaa talon lämmitysjärjestelmän -2c pakkasille.
Vai ei 7 asteessa tarvita muka lämmitystä? Katsotaanpa, mitä normaalit ihmiset keskustelevat Lampopumput.info:n foorumilla 26.08.10, tässä muutama suora lainaus kyseiseltä päivältä:
"Noniin tuikkasin ekaa kertaa tulet takkaan kun sisälämpö laski alle 22 asteen."
"Minulla jauhaa jo vilperö öisin, kylmä tulisi muuten."
"ILP on ollut lämmitysmoodissa nyt parisen viikkoa. Lämmitellyt lähinnä yöllä ja illalla pyyntinä 21 tai 22, puhallusnopeus illalla II:lla ja yöllä kokeeksi automaatilla. Päivällä OFF."
"Täälläkin ensimmäisen kerran tuli piipusta eilen savua lämmitys meiningillä. Yllättävän hyvin sytty vaikkei ole pitkään aikaan ollut käytössä. Alakerran ilp valvoo ja lämmittää vain öisin 21 ja puhallus automaatilla."
"Lämmitykselle laiteltiin ilppi eiilen.... meinas lämpö tippua liian alas... alle 21."
Joten näyttää sitä tulevan ihan rehellinen vilu omakotitalossa asuville elokuussakin, kun aurinko ei paista ja lämpötila pyörii 10 asteen nurkilla. Mutta sinulla näyttääkin olevan aivan erilainen tilanne, kun trollaat puppuasi pää märkänä jossakin 20 neliön nollaenergiatalossa. Ei ihmekään, ettei ilmalämpöpumpulla kerry sinulle vuodessa kuin 2000 kWh säästöä. Joten menepäs kertomaan kaikille ilmalämpöpumpun ostaneille nyt heti, että he ovat tehneet täysin kannattamattoman ostoksen, koska juuri SINÄ et saa ILP:llä merkittävää säästöä.
Ja ymmärrätkö raukkaparka edes, mitä keskilämpötila tarkoittaa? Tottakai ILP:n hyötysuhde laskee, kun mennään keskimääräistä kylmempiin lämpötiloihin, mutta hyötysuhde myös nousee, kun on keskimääräistä lämpimämpää. Joten kyllä se lämmityskauden keskilämpötilan COP kertoo aika hyvin, mikä on myös koko lämmityskauden keskimääräinen COP. Samoin eri paikkakuntien vuotuiset lämmitystarpeet tiedetään hyvin, kun tiedetään pelkästään keskilämpötilat lämmityskaudella sekä rakennuksen ominaiskulutus.
Tälläkin hetkellä pystyn hyödyntämään talossani ilmalämpöpumpun koko asunnon lämmitykseen, ja sen resurssit riittävät siihen enemmän kuin hyvin. Ja jos ei jostain syystä riittäisi, kukapas estää asentamasta useampaa ilmalämpöpumppua? Mitsubishista pukkaa nimittäin lämpöä ainakin tuonne -27 asti, kylmempiä kelejä ei ole vielä ilppiaikana koettu. Tottakai erilaisten talojen sokkeloisuus hattaa lämmön leviämistä, mutta keinoja senkin kiertämiseen löytyy.
Joten kaikki vastaväitteesi on täyttä puppua. Tyypillinen palstahäirikkö tai trolli.
"Tuon kaavan perusteella riittäs kun Tampereella mitoittaa talon lämmitysjärjestelmän -2c pakkasille."
Kerro ihmeessä muillekin, miten kummassa olet moiseen johtopäätökseen päätynyt! Odotan erittäin suurella mielenkiinnolla vastaustasi.
---
Otetaan esimerkkikaupungiksi Tampere, jonka keskilämpötila on loka-huhtikuussa vain -2 astetta. VTT:n testin mukaan Mitsubishi FD 25 COP tässä lämpötilassa on n. 2,7 (sulatusjaksot mukana). 13000 kWh lämpöenegian tuottamiseen menee siis 3514 kWh sähköä ja loppu 9486 kWh saadaan ilmaiseksi.
---
Jos -2c kelissä tarvitaan 4kw lämmitystä okt niin on tainnu ikkunat jäädä auki?
Sama häirikkö vaan jaksaa... mistähän lie hatusta taas vetänyt tuon lukeman 4kW? Eikä edelliseen kysymykseenikään tullut mitään selventävää vastausta. Joten mitäpä keskusteltavaa tämänkaltaisten kanssa enää onkaan.
Kovasti olen lukenut ILP käyttökertomuksia paikasta
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?board=7.0
mutta edelleen on jäänyt huomaamatta "13000 kWh lämpöenegian tuottamiseen menee siis 3514 kWh sähköä ja loppu 9486 kWh saadaan ilmaiseksi."
Miksiköhän ei noita yli 9000 kWh käyttökertomuksia kukaan kirjoita...? Vai voisitkos laittaa linkin jossa on oma kulutusseurantasi vuosien varrelta? Sinänsä teoreettiset laskelmat toivimat kuten kommunismikin - teoriassa...
Ennen pumppua meillä meni sähköä 17000kw lämpöön ja muuhun 5000kw ja pumpun jälkeen pienin lämpövuosi 6500kw ja suurin( viime talvi mukana) 8500kw.
Kirjoita ihmeessä tuonne lämpöpumppufoorumiin noin hyvistä saavutkisista, laita samalla talon pohjapiirrosta ym informaatioa. Kuitenkin olet yli tuplannut ILP säästöt verrattuna oikeasti laitteitaan mittaaviin käyttäjiin.
Onkohan IVT ruvennut markkinoimaan Mitsua kun tuon trollin vai minkä lie Hirvosen tekstit oli ihan sen suuntaisia. Enää puuttus kun rupeais kertomaan miten hyvin Niben VILP jauhaa säästöä... no löytyihän se trollikin ja tais päästä hoitoonkin kun ei löydy kertojaksi mistä on säästönsä repinyt, käyttöveden kulutuksesta, leivinuunista vai onkos vaimo lapsineen muuttanut pois kotoa ja sitten on mökki pistetty 10c peruslämmöille...
Kuitenkin esitetyillä luvuilla on saatu triplaten suuremmat lukemat verrattuna laitteita aivan oikeasti seuraaviin ihmisiin...
"säästää"... Eli tuon verran pois! Säästö on käsittääkseni miinusta kokonaiskulutukseen. ;)
Öljykattilat ovat kehittyneet huimasti sitten -75. http://www.rica.fi/index.php?article_id=698
Samoin markkinoilla on useita erilaisia vaihtopolttokattiloita joissa palaa puu/pelletti/öljy...
Itse ostin vastaavankokoisen ja ikäisen talon keskisuomesta reilut 5 vuotta sitten. Edellinen omistaja oli eläkeläispari. Mies sanoi, että heillä polttoöljyä kului 3000 litraa vuodessa. Takkaa he eivät käyttäneet. Vaihdoin alkuperäisen kattilan ja 25 vuotta vanhan polttimen tilalle uudet vehkeet ( arimax 17 oilon jr 10)
Lisäksi poltin melko huonoa "varaavaa" takkaa noin joka toinen päivä. Öljyn kulutus putosi noin 2000 litraan/vuosi meidän 4 henkisellä perheellä. Pari vuotta sitten vaihdoin takan tilalle 2500 kg leivinuunin ja poltan sitä kylmällä kaudella 1-2 päivän välein. Leivinuunin jälkeen öljynkulutus putosi noin 1000 litraan/vuosi. Puuta kuluu 10 - 12 m3. Takan purku oli paska homma, mutta puut ovat melkein ilmaisia, eikä se työkään vielä ole minun nyppinyt, päinvastoin tykkään halkohommista. Tarpeen vaatiessa käännän kattilan sähkövastukselle, mutta toistaisesti öljy on vielä ollut pääosin sähköä halvempaa.
Jos vielä jotain investointeja teen, niin ehkä ilmalämpöpumppu nollakelin molemmin puolin voisi olla hyvä samoin yläpohjan eristäminen auttaisi etenkin syksyllä ennen lumien tuloa. Talvella lumi eristää todella hyvin. Jos puita joutuisi ostamaan, niin uuni-investointi ei ole mitenkään kovin kannattava, mutta kannattavuudesta riippumatta se on tosi näppärä huoneilman viahtoon, kuivatukseen ja vaatteiden kuivatukseen.
"Miten voisimme nopeiten ja halviten säästää lämmityskuluissa?"
Muuta nykyaikaiseen puutaloon.