Ajan alle 10-metrisellä moottoriveneellä, jonka marssivauhti on 17 solmua ja peräaalto melkoinen. Suurimmillaan aalto on 10 solmun nopeudessa. Ohittaessani vastaantulevaa tai samaan suuntaan menevää purjevenettä pyrin väistämään niin pitkälle, kuin väylä ja merikortti tilaa antavat. Jos väylä on ahdas, hiljennän nopeutta noin 7 solmuun, jolloin peräaalto on siedettävä.
Ongelmaksi muodostuu kapealla väylällä samaan suuntaan moottorilla matkaavan purjeveneen (ja miksei moottoriveneenkin) ohitus silloin, kun ohitettava kulkee 7-8 solmun nopeudella. Suurella (17 solmua!) nopeudella ohittaminen aiheuttaa ymmärrettävää närkästystä. Jos väylän kapea osuus on lyhyt, hiljennän ohitettavan perään, jossa odottelen avarampien vesien aukeamista.
Vaan jos kapea osuus jatkuu pitkään, pitäisi mielestäni olla mahdollisuus ohitukseenkin. Mutta ohi en pääse alle 9 solmun noeudella, jolloin peräaalto on jo kasvanut korkeaksi. Joskus toivoisin ohitettavan edes väistävän väylän sivulle tai jopa hiljentävän vauhtiaan, että mukava ohitus olisi mahdollinen 7-8 solmun nopeudella. Yhteistyöllä tämä varmaan onnistuisi.
Olisi myös hyvä saada purjhtijoiden mielipiteitä siitä, miten kohtaamiset ja ohitukset tulisi parhaalla tavalla hoitaa. Moottoriveneilijänä en tiedä, kummalta puolen missäkin tapauksessa purjevene tulisi ohittaa. Jostain on jäänyt mieleen ohje, että tuulen puolelta.
Miten on?
Ongelmaksi muodostuu kapealla väylällä samaan suuntaan moottorilla matkaavan purjeveneen (ja miksei moottoriveneenkin) ohitus silloin, kun ohitettava kulkee 7-8 solmun nopeudella. Suurella (17 solmua!) nopeudella ohittaminen aiheuttaa ymmärrettävää närkästystä. Jos väylän kapea osuus on lyhyt, hiljennän ohitettavan perään, jossa odottelen avarampien vesien aukeamista.
Vaan jos kapea osuus jatkuu pitkään, pitäisi mielestäni olla mahdollisuus ohitukseenkin. Mutta ohi en pääse alle 9 solmun noeudella, jolloin peräaalto on jo kasvanut korkeaksi. Joskus toivoisin ohitettavan edes väistävän väylän sivulle tai jopa hiljentävän vauhtiaan, että mukava ohitus olisi mahdollinen 7-8 solmun nopeudella. Yhteistyöllä tämä varmaan onnistuisi.
Olisi myös hyvä saada purjhtijoiden mielipiteitä siitä, miten kohtaamiset ja ohitukset tulisi parhaalla tavalla hoitaa. Moottoriveneilijänä en tiedä, kummalta puolen missäkin tapauksessa purjevene tulisi ohittaa. Jostain on jäänyt mieleen ohje, että tuulen puolelta.
Miten on?
Vastaukset 101
Vanhimmat
Juuri noin, elikkä ottamalla muut huomioon. Kyllä pitkiä matkojakin voidaan edetä rauhallisessa 7-8 solmun vauhdissa, voi samalla katsoa vaikkapa maisemia. Mutta jos oikeasti on jostain ihmeen syystä kiirettä niin sitten ohi vaan sieltä mistä mahtuu parhaiten. Moottorivene ei (yleensä) ole niin korkea että varastaisi tuulen purkkarilta. Jos purjevene on normaali kölivene niin se on kyllä niin vakaa että peräaallot eivät ole vaaraksi. Pieni purkkari on yleensä hitaampi niin että 7 solmun vauhdilla yleensä pääsee ohi. Jos taas ohitettava on pieni moottorivene yms voi peräaalto aiheuttaa vaaratilanteita tai ainakin epämukavuutta. Ja jos väylä on kapea niin peräaallot voivat aiheuttaa vaaratilanteita ja epämukavuutta myös rannoilla. Siellä voi olla rantautuneet veneet, soutajia, melojia, lapsia uimassa yms...
Tosiaan, jos purjevene kulkee niin kovaa, että 7 kn vauhdilla ei pääse helposti ohi, voi huoletta ajaa täyttä vauhtia ohi, kunhan väliin ja muutama veneenmitta. Tuuli vakauttaa purjeveneen, jolloin aallot ei häiritse juurikaan.
Sen sijaan hiljaisemmalla tuulella moottoriveneen aallot keinuttavaat usein pahemmin vakaatakin purjevenettä kuin moottoriveneitä. Syynä tähän on ainakin köli, joka "tarttuu" syvällä paikallaan olevaan tai jopa aaltojen vastaiseen virtaukseen. Aallothan ovat pyörreliikettä, jossa pintavesi kiertää eri suuntaan kuin aallonpohjavesi.
Purjevene voi siis keikahtaa todella rajustikin moottoriveneen aalloista ja joskus tämä yllättää miehistön "huosut kintuissa", kun muut aallot eivät venettä keikuta.
Onpa mukavaa kun joku ajattelee kanssaveneilijöitä.
Oma neuvoni on että jättäisi ohituksessa riittävästi tilaa veneiden väliin. Tämä sen takia että ohitettava kerkeää kääntämään veneensä parhaaseen asentoon aaltoihin nähden. Nopeuden pienentämiseen silloin ei ole tarvetta. Ikävintä on jos ohitus tapahtuu kovin läheltä täydellä kaasulla.
Toivoisin kaikilta veneilijöiltä huomaavaisuutta vesillä liikuttaessa. Ajettaisiin väylän reunassa ja annettaisiin toisille tilaa jos sellainen tarve on.
.. voi olla ylpeä itsestän, - edustat todella harvalukuista joukkoa todellisissa mertemme "herrasmiehissä" (sukupuoleen katsomatta)!
Tuossa oli jo aikaisemmin varsin hyviä vastauksia kysymyksiisi, olen purjehtijana samaa mieltä siitä että jos purjevene todella kulkee hyvää nopeutta, vaikkapa yli 5 solmua, niin sen vakaus on kyllä jo niin hyvä että suurehkokaan aalto ei sitä pahemmin haittaa kunhan sen ottamiseen on aikaa, -eli että et aja aivan läheltä ohi.
Ohitusvaiheessa ohittajan vauhdin hidastus auttaa juuri siihen josta mm. purejehtijoita syytetään, väylän keskellä liikkumiseen. Purjehtijat käyttävät usein väylän keskiosaa siksi että on pelivaraa ottaa tuulen suunnan muuttumiset huomioon. Mutta siis viimeistänän tuossa tilanteessa kun ohittaja on hidastanut perään ja hakee ohitusta sopivalla vauhdilla, pitää jokaisen purjehtijan älytä siirtyä väylän reunaan ja käyttäytyä siis huomaavaisesti ohittajaakin kohtaan.
Kyllä on todella helppo hymyillä, nauttia kesästä ja morjestaa iloisesti aloittajan kaltaista ajatusmailmaa omaavien ohittajien kanssa! Kohteliaisuus kunniaan!
Toivomus olisi se, ettei moottorivene ohittaisi aivan keulan editse, kun kurssit leikkaavat. Mieluummin purjeveneen perän puolelta. Ymmärrän kyllä, että ohitettavana ja ei-väistövelvollisena minun olisi säilytettävä suuntani ja nopeuteni (ja tetenkin väistettävä, jos on törmäyksen vaara). Käytännössä on toisinaan niin, että tuulen puuska lisää purkkarin nopeutta - sitä mahdollisuutta ohittava mv ei aina taida hoksata. Voi tulla säikäyttävä lähitilanne, kun iso moottorivene leikkaa aivan keulan editse ja samalla purjevene lisää puuskan takia vauhtiaan. Näin sattui yhtenä tämän kesän viikonloppuna Kytön länsipuolella, kun tultiin spinnulla stadia kohti.
Yleensä ohittavan tai vastaantulevan moottoriveneen aallot haittaa sitä vähemmän mitä enemmän tuulee.
Toivoisin, että leikkaavissa kursseissa moottorivene sivuttaisi purjeveneen perän takaa. Takaa tulevat aallot ovat purkkarille, koosta riippumatta, huomattavasti helpompia käsitellä kuin vastaan tulevat moottoriveneen aallot. Takaa tulevat aallot keinuttavat venettä ja ne on helppo hoitaa laskemalla tarvittaessa kurssia. Suoraan edestä tuleviin aaltoihin purjevene - koosta ja massasta riippuen - hyppää niin, että kaikki paikat tuntuvat hajoavan, taikka hakkaa aaltoon ja vauhti menee.
Kysymyksen esittäjällä on fiksu lähtökohta. Vastaavasti mielestäni luovivan purjeveneen tulee ,mahdollisuuksien rajoissa, huomioida väylällä samanaikaisesti kulkevat moottoriveneet
Tämähän on muuten mielenkiintoinen juttu: jos ymmärsin oikein nimimerkit '22' ja 'kurssit leikkaavat' tykkäävät siitä että saa otettua aallot perästä kun minä taas ilmoitin haluavani kääntää keulan aaltoihin. Voi moottoriveneilijä parkoja näiden meidän ohjeiden kanssa :-)
Kun menneitä tilanteita kelaan, olen veneen kulkiessa hyvin kääntänyt perää kääntänyt aaltoihin, jolloin kun tilaa on, vene "surffaa" aallot kivasti. Huono puoli on että tilanne kestää huomattavasti kauemmin ja tilaa pitää tosiaan olla. Siis kuten Joakim toteaa ja Navi-gator säestää reippaalla tuulella ongelma on huomattavasti pienempi kun purjeet vielä tukevat. Toisaalta ainakin mun veneneen perä on sen mallinen että kevyellä kelillä takaa tulevat kunnon perä aallot iskevät perään niin että välillä tuntuu että paikat irtoaa hampaista.
"vältettävä menemästä toisen keulan editse"/Meriteiden säännöt leikkaavista suunnista
Moottoriveneen aalloilla surffaavat jollat. Kölivene ei niissä surffaa, tuskin edes kiihtyy. Takaa tulevat aallot ovat vain paljon miellyttävämpiä kuin edestä tulevat aallot. Mimmonen pesäpeili veneessäsi oikein on, kun takaa tulevat aallot iskevät kuvaamallasi tavalla? Oletko koettanut siirtää painoa eteenpäin?
Joo olisi pitänyt laittaa sana "surffaa" lainausmerkkeihin jo edelliseen viestiin. Perä on selvästi veneen leveintä kohtaa kapeampi mutta melko tasainen. Riippuu kovasti tilanteesta - eli ilmeisesti oman veneen nopeudesta ja tulevien aaltojen mallista - ottaako takaa tulevat aallot nätisti vai paukahtaako oikein kunnolla.
Ihan mielenkiinnosta, miksi ajattelit että painopisteen siirto eteenpäin auttaisi? Vinkit ovat aina tervetulleita.
Melkein hämmästyttää, jos vielä joku ei tunne sitä perän alle läjähtävän aallon ilmiötä. Vaikka itsellä olisi vanhempi IOR-aikakauden kapea ja pyöreäprofiiliinen perä, on varmasti sattunut ainakin laiturissa naapuriksi toisenlaisiakin. Vaikka sellaista pohjasta tasaista perää saisi kymmenen senttiä ylemmäs, ei se läjähdyksiä mihinkään poista. Ja todellakin, selvästi parhaiten läjähtävät ohiajavan nopean veneen nopeat aallot. Jos taas itsellä on kohtuullisesti nopeutta, on oma peräaalto jo siellä perän alla ja takaa tulevat aallot vain tuuppaavat vähän. Ei tosin silti läheskään aina niin mukavasti.
Melko leveä ja tasainen perä kyllä häiritsee yöunia, jos tulee tuulen tai veneiden aiheuttamia aaltoja, mutta liikkeessä ollessa en muista koskaan perään osuneita häiritseviä iskuja.
Kyllä minä otan hiljaisessa tuulessa aallot paljon mielummin takaa kuin edestä. Suoraan päin aaltoja ajettaessa vauhti tyssää kun taas perästä tulevista aalloista saa vain lisää vauhtia. Lisäksi pahimmillaan keula sukeltaa edestä tuleviin aaltoihin ja tähän ei välttämättä ole varauduttu kevyellä kelillä. Kerran oli keulaluukku tuuletusasennossa kun kaukaa menneen ruotsinlaivan aallot tuli yllättävän voimakkaina. Vettä tuli siitä 1 cm raosta aika runsaasti sisään, roiskeita aina peräkajuuttaan saakka.
Jos on tuulta tarpeeksi, ei asialla ole suurta väliä.
No läjähti tai ei, se perästä tuleva aalto on silti mukavampi kuin edestä tuleva täysin pysäyttävä. Se läjäys kiusaa sen hetken, mutta vauhdin kerääminen uudestaan niillä alle kolmen solmun nopeuksilla, joista tässä on kyse, kestää pitkään. En minäkään tätä juttua ongelmaksi ole kokenut, mutta ilmiö on tuttu.
Metkaa sinällään, että useimmiten aika läheltäkin menneen laivan todella isot aallot ovat aika harmittoman pyöreitä, mutta joskus nekin yllättävät.
Outo juttu. Kun minusta on miellyttävintä ottaa ne moottoriveneen peräaallot suoraan kyljestä... varsinkin jos on yhtään tuulta, eli poweria purjeissa. Silloin oma veneeni vaan nousee ja laskee aaltojen mukana, keikkumatta mihinkään ja ihan ilman pauketta ja lätinää.
Lisäksi se on vieläpä yleensä helpointa ja luonnollisinta, koska se moottorivene kulkee useimmin sitä samaa väylää kanssani ja näinollen on aallot lähes veneeni suuntaisesti jo valmiiksi...
Olenko omituinen poikkeus, vai onko meitä muitakin?
Tässä on muistettava se rajaus pieniin nopeuksiin. Alle kolmen solmun nopeuksilla ei halua liikoja mutkia tehdä, jotka pysäyttävät liki yhtä hyvin kuin edestä tuleva aaltokin. Eikä siis tietenkään ole paljoa silloin tuultakaan stabiloimassa. Ja toisaalta kyllä läheltä sivuuttaneen nopean veneen aalto on vielä murtuvaa ja helposti suoraan kylkeen osuessaan roiskauttaa vedet kannelle, joskus sitloodaankin.
Toki näin. Mutta edestä vai takaa keskustelu koski tilannettä, jossa moottoriveneen ja purkkarin kurssi risteävät. Tällöin sivuuttamista voi olla vaikea suorittaa siten, että aallot tulisivat vain kyljelle
En ymmärtänyt sitä rajattavaksi juuri tuohon. Kun tuolla aikaisemminkin joku kertoi, että samaan suuntaan kulkeva purkkari pitäisi ohittaa niin kaukaa, että purkkarikuski ehtii kääntää veneen kohti aaltoja.
No, ehkä mun olisi pitänyt tuo oma kommenttini laittakin just sen viestin perään....
Parasta jos pystyt ohittamaan / kohtaamaan niin että toisen veneen miehistöllä on tilaisuus kääntää keula aaltoihin ja muutenkin aikaa varautua aaltoihin. Kovemmalla tuulella ja saaristossa, jossa saaren suojasta tultaessa saattaa iskeä yllättävä puuska, purjevenettä kiertävän on vielä hyvä ottaa huomioon että vene saattaa yllättäen lähteä miehistön lapasesta ja kääntyä hallitsemattomasti vastatuuleen. Jos purjevene kryssii vastaiseen, voin kuvitella että moottoriveneen ruorin takaa meno ja kääntyily voi näyttää täysin holtittomalta. Harvemmin purjeveneilijä kuitenkin kettumaisuuttaan kääntyy moottoriveneen eteen vaan varoo suuremman syväksensä takia matalaa tai hakee hyvää tuulta seuraavalle halssille. Saaristossa kryssiminen on kuin shakin peluuta, joutuu miettimään monta siirtoa eteenpäin. Jos purjevene kulkee väylän väärää eli vasenta reunaa, syynä on yleensä saaren tai laivan katveen välttäminen sillä voi hyvin olla niin että väylän katveessa olevassa reunassa nopeus on 1 solmu, mutta avoimessa reunassa 5 solmua.
Kyllä ainakin itselläni ohitettavana on syytä katsella vessan peiliin. Juuri koskaan ei tule katsottua taakse olisiko sieltä joku rivakampi tulossa ja purjeveneellä mennä pönöttäessä on tullut mentyä vaikka keskellä väylää ja käännyttyä juuri silloin kun itselle sopii "koska moottoriveneethän väistää". Luin keväällä pojalle iltasatuna Oskarin venekirjaa, jossa Vaari perehdyttää Oskaria merenkäynnin saloihin luku luvulta. Siinä Vaari tai joku Vaarin kavereista filosofoi aika hyvin, että merellä ei ole etuajo-oikeuksia vaan ainoastaan väistämisvelvollisuuksia.
Navi-gator tuossa edellä totesi että "Jos purjevene on normaali kölivene niin se on kyllä niin vakaa että peräaallot eivät ole vaaraksi." Olin reppana "normaalia" pienemmällä 35 jalkaisella 5,5 tonnia painavalla köliveneelläni liikenteessä muutama kesä sitten ja vastaan pyyhkäisseen motskarin aallot rikkoi pentterissä kaksi lasia (ainoa laseille ja posliineille sattunut vahinko vuodesta -87) ja sisällä ollut gasti sai mustelmia vaikka oli varautunut pitämällä kiinni. Vähemmän epämielyttäviä tilanteita on riittänyt muutama joka kesälle.
Niinkuin Joakim_ tuossa tarkensi. Tietysti veneitä on erilaisia ja peräaaltojakin. Luulen että yleensä ei aiheudu suurta haittaa jos yli 7 solmua purjehtivaa kölivenettä ohitetaan "läheltä" jos se ei tosiaan ole vältettävissä. Tietysti kannattaa varmistaa että purjeveneen kippari on huomannut että takaa tullaan, ja annetaan niin paljon tilaa kuin mahdollista.
Oletpa todellinen herrasmiesveneilijä. Sinunlaisiasi on harvassa. Kyllä purjeveneessäkin varmaan ymmärretään että pitkässä kapeikossa on ohi jossain kohtaa päästävä. Yleensä vaan tuntuu että ihan sama minkälainen selkä aukeaa niin tulitikkuaskin verran tilaa jätetään väliin. Erityisesti harmittaa kun vedetään ihan leveän väylän reunassa tai vähän ulkopuolellakin juuri purjeita ylös niin sitä on pakko käydä vähän kaverin H-venettä heilauttamassa Baylinerilla.
Mutta tosiaan, kunpa kaikki veneilijät arvostaisivat toisiaan yhtä paljon kuin sinä. Nostan virtuaalista hattuani!
Edellä oleviin ohjeisiin ei ole sinällään mitään lisättävää. Toteasinpa vain, ettei suurta ongelmaa voi syntyä, jos yleensä ajattelee omien tekemisien vaikutuksia muihin kulkijoihin, ei se silloin niin kovin väärin voi mennä. Ongelmia aiheuttavat vain ajattelemattomat.
olen huomaavainen moottoriveneilijä ja olen jonkin verran ollut gastina purjeveneissä, joten minulla on aavistus perusperiaatteista kuinka huomioin purjeilla kulkevaa alusta. Valitettavasti teissä purjehtijoissa on niitä jotka eivät ota muita huomioon vaan tukeutuvat purjealuksen oikeuteen valita reittinsä.
Tarkoitan tällä sitä kun purkkari pakottaa minut pahaan paikkaan ahtaan reitin kannalta. Silloin pieni piru herää ja painan kahvat kaakkoon ja ohitan puritaanipurjehtijan teknisesti oikein mutta hyvän merimiestavan kannalta törkeästi. Ja sitten saamme taas lukea internetin palstoilta purkkari-modari-keskustelua.. tiedättehän.
Tuolla pahaan paikkaan pakottamisella tarkoitan lähinnä tilannetta jossa oletan purkkarin jatkavan luovihalssiaan minun mielestä turvallisesti pidemmälle, mutta yhtäkkiä purkkari jiippaa ja aiheuttaa minulle ylimääräistä pakkoliikettä jotta olisin vieläkin kohtelias veneilijä.
Lopputuloksena joudun opettamaan kavereille että purjehtijoiden tempauksia ei voi ennakoida.
Luvalla sanoen, aika pieneksi on tainnut jäädä purjehduksen tuntemus, jos luovihalssilta jiipataan yllättävästi.
En ihan ymmärrä miten hitaasti (ehkä 4-6kn) luoviva purjevene voi "pakottaa" nopeakulkuisen moottoriveneen "pahaan paikkaan". Eiköhän tässä liene kysymys sinun tai kaverisi SeaRay44:n kipparin kokemuksen ja arvostelukyvyn niukkuudesta. Yleensä luoviva purjevene joutuu pakosti tekemään vastakäännöksen, kun se väylällä ei voi turvallisesti jatkaa kauemmaksi samalla halssilla. Purjeveneen syväys voi olla sellainen, että se rajoittaa tilan käyttöä (omassa veneessäni syväys on 2,35m). Moottoriveneilijän olisi helpompi ymmärtää purjeveneen liikkeitä tai "tempauksia", jos olisi itse oikeasti ollut gastina purjeveneessä. Ehkä silloin olisi ehtinyt oppia senkin, mitä jiippaus tarkoittaa. Yhteisymmärrys on sitä parempi mitä enemmän merenkulkukokemusta kummallakin osapuolella on, sekä moottoriveneijällä että purjehtijalla!
arvostelukyvyssä on vikaa, niin nimenomaan sen purjehtijan, joka välttämättä halua luovia kapealla väylällä.
Itsekin purjeveneilijänä kehotukseni kaikille purjeveneilijöille on: vältetään purjeidenkäyttöä sellaisissa paikoissa, joissa ei ole tilaa tehdä käännöstä pitkällä väyläalueen ulkopulella tai joissa purjeillakulkiessa joutuu ylittämään väylän hyvin loivasti. Silloin ei aiheuteta riesaa muille.
höpö höpö, purjeveneillä voi ja saa luovia väylillä. muut kulkijat täytyy ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan: luovin paikan voi usein valita.
kapeilla väylillä on kusipäisyyttä. Ja sanon tämän nimenomaan purjeveneilijänä. "Mahdollisuuksien mukaan" on jeesustelua, jos et ole käyttänyt etukäteen järkeäsi sen vertaa, että siirryt koneajoon, jos edessä on osuus, jolla joutuisit tekemään käännökset väylällä tai aivan sen tuntumassa.
On ihan turha itkeä läheltä täysillä ohittavista moottoriveneistä, jos on itse provosoinut tilanteen luovimisellaan. Tai sillä, että ajaa 30 metrin rännissä keskellä väylää.
edelleen höpöhöpö, opettele purjehtimaan, niin sinäkin osaat sitten luovia väylissä. Olenko itkenyt jotain moottoriveneistä? Jos osaisit purjehtia tietäisit, että luovin paikkaa voi säätää. Tosin jos kivikko tulee vastaan, niin silloin on käännyttävä. Oletko ylipäätään nostanut purjeita Bavariaasi, vai onko sinulla Grand Soleil?
Mistä juontuu käsityksesi, että moottoriveneillä olisi omalla tavallaan jotenkin purjeveneitä parempi oikeus kulkea väylillä? ( Vastakkainen, yhtä hölmä näkemys kuin sinun näkemyksesi voisi olla: eivätkö moottoriveneet voi kulkea väylien ulkopuolella, koska niissä on vähäisempi syväys kuin purkkareissa? Ja väylät pyhitettäisiin syvemmällä uiville purjeveneille)
Montako sataa metriä Suomesta mahtaakaan kaikkiaanlöytyä 30 m leveää väylää? Joka tapauksessa vastausta kannattaa hakea tuossa mitassa, sillä hyvin vähän sellaisia osuuksia on. Lähes poikkeuksetta niin kapeat paikat ovat satunnaisia viitanvälejä, joissa kapeikon molemmin puolin on väljempää. Toisaalta, pitäisikö sellaisesta paikasta moottoriveneen jostain syystä päästä läpi vauhtiaan hidastamatta, jos sillä kohtaa on minkäänlaista muuta liikennettä? Vielä tuplaten leveämpikin väylä on kapea, mutta sallii silti jo ajoittaa vendoja muun liikenteen mukaan. Itselle ei muuten tule mieleen yhtäkään tapausta, että olisin joutunut omaa kulkemista erityisemmin sovittelemaan luovivien veneiden takia. Varmaan tänäkin kesänä hiukan miettinyt omia ajolinjoja ennakoiden vastaan tulevien vendoja, mutta samalla tavallahan joudun niitä miettimään muistakin syistä. En siis näe luovijoista olevan käytännössä pientäkään haittaa.
tekemistä minun purjehdustaidollani ylipäätään on tämän asian kanssa, ihmettelen syvästi?
Olennaista nyt on kuitenkin se, että kun saariston väylistä puhutaan, kaikkien pitäisi pyrkiä etenemään estämättä toisten liikettä. Lähtökohtaisesti siellä kuljetaan väylän suuntaisesti. Luovi on poikkeus, anomalia. Kun kaksi toisistaan poikkeavaa kulkutapaa (väylän suuntainen ja siksak) joutuu konfliktiin, jommankumman on väistyttävä. On aika itsestään selvää, että väistymään joutuu jälkimmäinen. Jos Suomessa olisi 500 000 purjevenettä ja vain 10 000 moottorivenettä, voisi päinvastaista pitää jotenkin perusteltuna. Ei nykytilanteessa.
On tietysti selvää, ettei ole mahdollista vetää tiukkaa rajaa siihen, missä luoviminen on hyväksyttävää ja missä ei. Barösundin ränni lienee Suomenlahdelta tunnetuin "selvä tapaus", siellä luovija haittaa aina muuta liikennettä. Sipoonselältä itään johtava väylä, vaikka onkin joiltain kohdin kapea, taas on enintään rajatapaus, koska siellä on kapeista kohdista huolimatta useimmissa paikoissa sivulla tilaa eli on mahdollista suunnitella reitti niin, ettei kapeikon kohdalla joudu tekemään käännöstä. Hangon läntisellä varsinaisen laivaväylän eteläpuolella kulkeva venereitti taas kuuluu mielestäni "ei-luovittaviin".
Asian voisi tiivistää näin: jos purjevene joutuu tekemään käännöksen väylällä siksi, että muuten joutuisi kivikkoon, on ko. aluksen kippari valinnut alunperinkin väärän liikevoiman sille reitille.
Ruotsissa ei taida olla montakaan väylää, jossa ei joku luovisi. Ruotsalaisilla on paljon hyvin kapeita väyläosuuksia, joihin verrattuna Bärösund on todella leveä. itseskuuttaavilla fokilla 42-jalkaiset Omegat luovimassa noissa kapeikoissa on yleinen näky. Siellä ei näy nyrkin heristäjiä eikä muitakaan avuttomia veneilijöitä. Jos moottoriveneilijä ei kykene helposti väistelemään luovijoita, on hänen parempi ajaa kokonaan väylien ulkopuolella, mikä plotteriaikakautena on helppoa, tai siirtyä avomeren puolelle, missä väistettäviä on harvemmassa. Väistämissäännöt ovat selkeät ja niiden mukaan tulee kaikkien toimia. Jos sääntöjä ei hallitse, ei pidä lähteä merelle ollenkaan.
Ja sinulle suosittelen sisäväyläpurjehdusta mieluiten myötätuulessa Nynäshamnista Tukholmaan heinäkuun puolivälissä. Tällöin tukholmalaiset vyöryvät etelää kohden. Päivän aikana kohtaat satoja veneitä, joiden liikkeet joudut ennakoimaan.
Voi hurja. Olet siis sitämieltä, että Suomen, ei niinkään lyhyeltä rannikolta, löytyy kaksi "varmaa" ja yksi "sinnepäin" paikka, jossa ei saisi luovia. Käsillä taitaa olla elämää suurempi asia. Keskustelemme siis lmelkein kolmesta "30 metrin rännistä" Kykysi laventaa nämä lä'hes kolme mainitsemaasi "ränniä" koskemaan ylipäätään kryssimistä väylillä on ihailtava.
Ihn vain, että ymmärtäisin viestisioikein: oletko sitä mieltä, että aina kun purjevene joutuu tekemään luovin kivikkoa välttääkseen, purjevene on jotenkin väärässä? Näin ymmärsin viestisi. Olen tyrmistynyt. Tunnustan, että olen hidas ymmärtämään asioita. Näin ollen pyytäisin, että esittäisit yksinkertaisen ja selkeän näkemyksen siitä, miksi olen ollut väärässä tehdessäni luovin välttääkseni välitöntä kivikolle ajamista.?
Ruotsista löytyy jopa sellainen asia, kuin purjehduskielto: tällaiset kylti ovat esim. Göterborgissa - "kapeassa" Göta Älvissa on purjehdus kokokaan kielletty. Samanlaiset merkit voisi laittaa vaikka Helsinkiin Merisatamanrannan edustalle: siellä tapaa luovivia, nyrkkiheiluttavia kavereita aika säännöllisesti...
Miksi siinä ei voisi purjehtia? Vietin viime sunnuntaina enimmän osan päivää Merisataman molemmin puolin ja katselin liikennettä. Klassikkoveneillä oli kisoja, joten niitä tuli ja meni runsaasti, eikä kenelläkään näyttänyt olevan mitään vaikeuksia. Vaikeuksia oli ainoastaan laitureissa olevilla veneillä parin älyttömällä aallonmuodostuksella ajavan tolvanan takia. Eli jos ongelmia halutaan välttää, siinä voisi kieltää moottorilla ajon. Kyse on kuitenkin lähes pelkästään sightseeing-läpiajosta. Ja purjeet ovat sitä, mitä sunnuntaikävelijätkin haluavat nähdä, ne tekevät Merisatamasta merisataman.
Mistäs luulisit Stefan: jos Merisatamassa tulisi kieltää vaihtoehtoisesti purjehtiminen tai moottoriveneily, niin kumphan kiellettäs?
paikkoja on lukuisia muitakin. Ei riittäisi tekstille varattu tila kaikkia luetella, mutta mainitsin nuo esimerkkeinä, jotka lienevät hyvin monille Suomenlahdella veneileville tuttuja paikkoja.
Ja kysymykseesi: yksinkertaisesti ja selkeästi olet ollut väärässä, kun et ole etukäteen miettinyt reittiä ja joko a) suunnitellut sitä niin, ettet joudu väylällä käännöstä tekemään tai b) valinnut käyttämääsi kulkuvoimaa niin, että ongelmaa ei tule. Vielä selvemmin sanottuna: ajanut koneella, jos luovikäännökset joutuisi tekemään väylällä.
Eihän se kapeikkokryssi tarkasti ottaen laitonta ole, mutta eipä ole myöskään ihmisten kasvoille piereskely. Kapeikkokryssijät kuvaannollisesti sanoen piereskelevät kaikkien muiden naamaa vasten. Vaikka itse harvoin joutuu tilanteisiin, joissa noista olisi haittaa, niin vituttaa jokseen reippaasti se, että jos yrittää joskus kommentoida moottoriveneiden liian tiukkoja ohituksia, saa väistämättä vastaansa argumentin luovikusipäistä. Ja joutuu myöntämään, että oikeassahan ne kommentoijat ovat... Toisin sanoen: kapeikkokryssijät kusevat muiden purjeveneilijöiden vihtaan.
Ohhoh. Otatpas asiasta paineita. Silti en kivelle aja, ja purjeveneilä ovat kaikki oikeudet luovia väylällä. Ihan vaan, että ymmärrätäisit näkemyksesi järjettömyyden: vastakkainen, täysin yhtä jyrkkä ja järjetön ajatus olisi: mitä moottoriveneet väylillä tekevät, ne voivat ajaa pienemmillä syväyksillään väylien ulkopuolilla. Mutta sopu sijaa antaa. Ja luovin paikkaa voi säätää, mikäli osaa. Osaatko sinä?
Jos leikitään, niin kuika moni purjeveneilijä haluaisi suorittaa laituri manööverit sitten melomalla?
Merisatamassa on kohdattu kisasta palaavia 8 mR veneitä useampi kymmen kappaletta kerralla. Tulivat yhdessä nipussa itäpään kapeikosta sisään toisiaan kolhimatta. Ottaen huomioon kasin purjeveneeksi melkoisen kankean kääntymisen ei voi kuin ihmetellä, miten muka yksi moottorivene ei mahtuisi yhden purjeveneen kanssa samalle kohtaa sataman väljissä osissa. Samantapaista esitystä katselin nyt viikonloppuna, kun BS:n aallonmurtajan aukosta meni sekaisin kuutosia, viitosia, stareja, louhia yms., eikä niilläkään ongelmia ollut. Ei huuteluakaan kuulunut, saati käsimerkkejä nähty. Yhdelläkään ei ollut moottoria, mutta ahtaassa satama-altaassa mahtuivat silti pyörimään ja nostelemaan purjeita.
Siltä tuntuu. Ite oon sen verran vanha, että purjehdusharrastukseni alussa suuressa osassa Merisataman veneitä ei ollut moottoria ollenkaan. Ei vieläkään ole kaikissa. Itselläni eka vene oli "liti" (Lightning), myöhemmin folkkari, molemmat siellä kaivarin edustalla. Sittenkin aika harvoin oli niin pläkä, että melaa tarvittiin.
En kumminkaan kaipaa moottoriajokieltoa, pelkkä nopeusrajoitus riittää.
Monelle moottorittomalle purjeveneelle Merisatama on kotisatama. Useimmilla ko.satamassa liikkuvalla veneellä ei oikeasti ole mitään varsinaista tarvetta tulla Merisatamaan, ellei satu olemaan vain kruisailemassa läpi. Nämä veneet on tavallaan tahallaan hakeuneet tiukkaan paikkaan ja mahdollisesti omia taitoihin nähden liian hankalaan tilanteeseen. Mutta kyllä sinne kaikki veneet mahtuvat, kunhan malttavat huomioida toisensa.
v***uun, te ette kuulu tälle vuosituhannelle. Nykypäivä on moottoriveneiden ja kunnollisella sisämoottorilla varustettujen purjeveneiden. Muut vetäkööt tavaran päähänsä ja paetkoot vuorille!
Tuon verran sitten ne moottorilliset osaa. No, ei yleistetä, mutta noitakin siihen joukkoon mahtuu muiden harmiksi.
opettele vain sinäkin kiltisti purjehtimaan. Kun erillaiset ympäristöpainoitteiset verot tulevat veneiden omistajien maksettavaksi ja polttoaineen hintakin tulee nousemaan , niin sinullakin on sitten valmiudet vaihtaa taloudellisempaan ja yleisesti hyväksyttyyn tapaan veneillä.
"On ihan turha itkeä läheltä täysillä ohittavista moottoriveneistä, jos on itse provosoinut tilanteen luovimisellaan."
Jo on aikoihin eletty.
aatetoverisi,ohita mahdollisimman läheltä ja harmi tehden.
että joku pohtii näitäkin asioita.
Ohita mahdollisimman kaukaa. Koita välttää kapeikossa kohtaamista ennakoimalla. Sovita vauhtia jo hyvissäajoin ennen kapeikkoa niin, että siinä ei tarvitsisi ohittaa tai kohdata.
Isoa peräaaltoa vetävät veneet eivät ole ainostaan purjehtijoiden ongelma. Ne haittaavat myös pienempiä moottoriveneitä, rantojen mökkiläisiä ja muuten vaan rantautuneita. Toivoisi ihmisten harkitsevan minkälaisia veneitä hankkivat.
Kiitos hyvistä vastauksista!
Vastaukset olen ymmärtänyt seuraavasti:
1. vastaantuleva purjehtiva purjevene kierretään niin kaukaa kuin mahdollista (ja järkevää)
2. vastaantuleva heikossa tuulessa purjehtiva purjevene ohitetaan pienin peräaalloin
3. ohitustilanteessa hyvässä tuulessa purjehtivan purjeveneen voi ohittaa nopeutta laskematta, mutta riittävän välin jättämällä
4. ohitustilanteessa heikossa tuulessa purjehtiva olisi ohitettava pienin peräaalloin
5. risteävällä kurssilla oleva purjevene ohitetaan perän kautta ja jos tuuli on heikko, pienin peräaalloin
Tätä tässä täsmentelen, kun kuvittelen tällaisen oheistuksen sopivan vaikkapa venekerhoni jäsenlehteen.
Nämä ohjeet eivät ole aivan itsestään selviä: hitaallla moottoriveneellä kun pyritään kaikki aallot ottamaan edestä.
Itse havahduin tähän ohitusongelmaan pari kesää sitten Porkkalan edustalla:
Takaani tuli noin 15-metrinen moottorivene ja ohitti arviolta 21 solmun nopeudella noin 5 metrin päästä. Oma nopeuteni oli silloin 17 solmua. Peräaalto näytti aivan hirveältä ja kun en millään olisi ehtinyt kääntyä sitä vastaan, lähdin pakoon kohden rantaa. Rannan lähestyessä uhkaavasti, oli pakko kääntyä ja tein sen virheen, että käännyin ohittavan veneen suuntaan. Nytkään en ehtinyt kääntyä täysin aaltoa vastaan. Vaikka olen moottoriveneellä käynyt eteläisellä Itämerellä (ohi Gotlannin) ja kokenut pahojakin tuulia, oli tämä peräaalto jotain ennenkokematonta. Ensimmäistä kertaa elämässäni pelkäsin veneeni kaatuvan. Kajuutassa tavarat, jotka olivat kaapeissa pysyneet vajaat 20 vuotta, olivat hujan hajan pitkin turkkia. Ikävä kyllä ohittavan veneen miehistö katseli tilannetta kuin hauskaa näytelmää. Uskon (ja toivon), että tähän ohitukseen oli syynä tietämättömyys, ymmärtämättömyys ja kokemattomuus. Väistämiseen olisi ollut runsaasti tilaa.
Tästäpä seuraa kuudes ohje:
6. ohitettavalle on jätettävä aikaa ja tilaa toimia ohitustilanteessa. Ehkäpä pienellä äänimerkillä voisi kiinnittää huomiota, jos tähystys ohitettavassa veneessä on puutteellista. Meriteiden säännöt tarjoavat merkiksi viittä lyhyttä äänimerkkiä, mutta varmaan yksi lyhyt riittäisi.
Harvoin tällä purjehtijoiden keskustelupalstalla on ollut näin hyvää asennemuokkausta ja yritystä yhteisymmärryksen luomiseksi! Osoitit hyvää esimerkkiä.
Äänimerkeistä voisi sanoa että 1 lyhyt tarkoittaa muutan kurssiani oikealle, joten tietysti jos ohittaa oikalta niin tämän voisi käyttää. Yksi pitkä on huomiosignaali mutta käytetään kun ei ole näkyvyyttä.
CEVNI alueella on sitten ihan tarkasti kerrottu äänimerkit.
Nämä äänimerkit on enemmän laivojen käyttämiä. Kyllä vapaa ajan veneilijät pitäisi pääsääntöisesti olla mahdollisimman hiljaa.
Annetaan hanaa ja tähdätään mahdolliseen reikään.
Jos näyttää oikeen ahtaalta pidetään fendarit laidalla.
Näpit ja koivet rungon sisäpuolella!
ja keulaköydet kiinni keulaknaapeissa, keulaköydet kun ovat siksi lyhyet, että eivät ulotu potkureihin
Hei hönö!
Ei peräköydetkään mihinkään potkuriin osu kun mennäänn!
Totta Lipponen (moderni veriso heitosta: totta Mooses) Näinhän se on. Pyydän anteeksi hölmöyttäni, kun en tullut ajatelleeksi peräköysiä. Hienoa, että oikaisit.
Jossain tässä saitilla on käyty omituista keskustelua siitä, onko satamasta lähdettäessä nostettava fendarit ja/tai irrottettava keulaydet - siis veneestä, olen ymmärtänyt keskustelun siten, että venee iroittaminen laiturista ei herätä merkittävää keskustalua. voin toki olla väärässä. Esittämäsi näkemys peräköysistä on peräti fressi. Peräköydet eivät todellakaan mene potkuriin veneen kulkiessa eteenpäin.
Joskus "näytän" moottoriveneelle miltäpuolelta haluan että hän ajaa ohi muuttamalla itse vähän kurssia. Fiksut moottoriveneiliät huomaavat tämän ja korjaavat myös vähän kurssia, kelpaa sitten moikata kun ollaan tvärs.
Tietysti konevoimalla liikuttaessa ei tuulensuuntaa tule seurattua niin tarkkaan. Mutta sanottakoon että kryssi ja myötäinen on puejeveneelle sellaiset vähän hankalat. Myötäisellä 10 asteen heitto saattaa merkitä sitä että fokka/spinnu ja iso pitää ottaa toiselle puolelle. Parhaimmillaan tämä on 3hlöä vaativa manööveri eli ei ihan pikapikaa edes onnistu.
Eli moottoriveneilijän yhteenvetona voin todeta että kun purjehtijalla on oikeuksia niin on niitä minullakin.
Minä ajan väylällä täysillä jos ei ole nopeusrajoituksia. Keikkukoon kuka keikkuu.
Oikein hyvä ohje. Jos vain pari muutakin ohjetta noudattaa, saadaan helposti nopeusrajoitetut alueet kolminkertaistettua ja rajojakin vielä vähän alemmas. Onnistuu varmaan täydellisiä moottoriajokieltojakin sinne tänne.
mikä se semmoinen purjevene on missä on moottori.
näyttää olevan moottorimiesten moraali menossa suuntaa, joka minua ei yhtään miellytä. pitäiskö niille vielä singot ja kp:t antaa varustukseksi.
Paitsi, että se ei ole edes noin. Veneen on sovitettava nopeutensa kulloisenkin tilanteen mukaan.
Jos veneesi aallot aiheuttavat vahinkoa, niin vastaat siitä vaikka väylällä (tai sen ulkopuolella) ei olisi ollut nopeusrajoitusta.
aiheuttama vahinko voi aiheuttaa vastuuvelvollisuuden vain, jos kyseessä on rannalla oleva omaisuus tai laiturissaolevat veneet. Jos kulussaolevassa veneessä syntyy vahinkoja, vika on yksiselitteisesti sen veneen kipparin, joka ei ole huolehtinut aluksensa riittävästä merikelpoisuudesta.
Aikamoinen luulo omasta vastuuvapaudesta, eipä voi muuta sanoa.
Eli jos purkkari kiepsauttaa suuntaansa meriteiden sääntöjen suomalla autuudella ja minä modarillani joudun väistämään siten että kuohuviinikristallit särkyvät niin purkkari ei sovittanut nopeuttaan siloiseen tilanteeseen ja korvausvelvollisuus syntyi Beneteaulle.
Näinkö siis vai koskeeko kakskasin esittämä vastuu vain varakkaita moottoriveneitä.
Nyt sotkit asiat perinpohjin. Edellinen väittämä kattoi kaikki tapaukset aina melojan ohittamiseen melan mitan päästä olettaen, että vastuu vahingoista on aina melojalla.
Tästä on ennakkotapaus. Kaivopuiston ohi ajanut vene aiheutti vahinkoja laiturissa olleille veneille. Venen kippari ei joutunut korvausvastuuseen, en kyllä tiedä/muista miksi. Ehkä nykyään tuomittaisiin toisin. Mutta tamähän selviää vain viemällä asia oikeuteen, ei arvailemalla tällä palstalla.
Laiturien ja niihin kiinnitettyjen veneiden edellytetään kestävän paikalla vallitsevat luonnon olosuhteet ja sitä pahempien olosuhteiden aiheuttaminen tuottaa korvausvastuun. Näin tätä olen nähnyt tulkittavan ja aika tulkinnanvaraiseltahan määritelmä näyttää. Ei kuitenkaan ainakaan sulje pois korvausvastuun syntymistä mitenkään.
voi olla ehkä hauska juttu niin kauan kuin oikeasti käy jotain pahemmin - ja kaikki vahingot eivät välttämättä ole aineellisia. Pari tapausta joista olen kuullut puhuttavan: Raisionlahdella merimerkkiä huoltamassa ollut mies loukkaantui ohiajaneen moottoriveneen aalloista...veneen löytämiseen johtavasta tiedosta luvattiin vihjepalkkio, mutta en tiedä, että löytyikö vene lopulta. Toisessa tapauksessa kajuutassa hoidettavana ollut pikkulapsi putosi pöydältä ja kuoli, kun kannelta ei ehditty varoittaa läheltä ohittaneen moottoriveneen aalloista. Jos jollain on tarkempaa tietoa näistä tapauksista, niin jatkakoon... Joka tapauksessa niskaan voi pahimmassa tapauksessa rapsahtaa syyte jopa vamman- tai kuolemantuottamuksesta, joten sitä omaa ajotapaa kannattaa ehkä kuitenkin vähän miettiä.
Yleensäkin tuntuu ihmisillä olevan aika hatarat tiedot korvausvastuusta.
Vesillä toiselle veneelle aiheutettu vahinko on korvattava vain, jos se on tuottamuksellinen. Siis edellyttää törkeää huolimattomuutta tai tahallisuutta.
Muutoin jokainen nuolee haavansa itse.
Tästä syystä se vastuuvakuutuskin on niin edullinen. Vastapuolen pitäisi todistaa suunnilleen sun tahallaan vahingoittaneen hänen venettään, että sinulla olisi korvausvastuu ja vastuuvakuutus sen korvaisi...
Liian usein otetaan analogiaa tieliikenteestä. Mutta se ei toimi, koska tieliikenteessä sovelletaan n.s. "ankaraa vastuuta". Eli tieliikenteessä olet vastuussa muille aiheuttamistasi vaurioista, vaikka olisit ollut vaan huolimaton tai taitamaton ja siksi menettänyt autosi hallinnan. Tai ihan vaan vähän kolhassut parkkipaikalla naapuriautoa, kun se oli peruutaessasi kuolleessa kulmassa...
Vesillä on toisin...
Mika: ankara vastuu vastuuta joka syntyy kokonaan ilman tuottamusta. Analogia tieliikenteeseen: auto ajaa tiensortumaan ja kärsii vahingon. Lähtökohtaisesti tienpitäjä korvaa, vaikka sortuma olisi syntynyt ilman hänen tuottamustaan.
Itse tuottamus on tuottamusta niin autoliiketeessä kuin veneillessä, ei siinä ole mitään eroa. Käsityksesi mukaan vesillä tapahtuvan vahingon korvattavuudesta edellyttäisi torkeää tuottamusta taikka tahallisuutta, mille taas ei löydy perustetta. Vahinkovakuutuksen edullisuus taitaa olla ihan vakuutusmatematiikkaan. Vesillä yksinkertaisesti tapahtuu harvoin vahinkoja, jotka korjataan toisen veneen vastuuvahingosta. Ja syynä lienee se, että - huolimatta tässäkin viestiketjussa esitetyistä heitoista - ihmiset liikkuvat vesillä niin, ettei vahinkoja synny. Ja jos syntyy niin omalle veneelle: kiville ajamista jne
Kaivoit sitten sellasen poikkeuksen esiin, joka ei sovellu tähän.
Kuvaamasi tilanne rinnastusi tilanteeseen, jossa maanomistaja (vesialuueen omistaja) tekisi pinnanalaisen esteen, johon satunnainen veneilijä törmää. Sellainen voisi olla vaikkapa vaan merkitsemätön pyydys väylällä.
Asia, jota ajoin takaa on tämä: Tieliikenteessä autoilija/muu rekisteröidyllä ajoneuvolla liikkuva tienkäyttäjä on aina ankaran vastuun piirissä. Hän on siis vastuussa muille ajoneuvoille/henkilöille aiheuttamistaan vahingoista lähes aina. Ei ole merkitystä sillä, että oliko vahingon aiheuttaja huolimaton vai ei, hän vastaa vahingosta aina! tai siis hänen vakuutuksensa vastaa. Siksi meillä on pakollinen liikennevakuutus.
Vesillä taas on päin vastoin: veneilijä on vastuussa muille aiheuttamistaan vahingoista vain, jos hänen todetaan tehneen vahingon tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta.
Tätä eroa koitin kuvata tuossa yllä.
Termiä törkeä huolimattomuus ei ole olemassa. On käsitteet törkeä tuottamus ja tahallisuus. Näillä on käsitteenä merkitystä lähinnä sopimusrikkomuksisa. Kyllä vene vahinkoja korvataan ihan tuottamuksellisen virheen perusteella. Myös laiminlyönti on riittävä. Jos satamassa köydet katkeaa ihan vaan vanhuuttaan/heikkouttaan, irronnut vene hakkaa toiseen veneeseen, niin, että toinen vene uppoaa. Ensin mainitun veneen omistajan on korvattava vahinko. Ei ole mitän perustetta sille, että venevahingoissa jonkun täytyisi syyllistyä törkeään tuottamukseen tai tahallisuuteen (termiä törkeä huolimattomus, ei ole olemassa)
Ankara vastuu (objektiivinen vastuu) on taas vastuuta, jossa korvausvelvollisuus ei edellytä tuotamusta. Tälläinen vastuu on mm. räjäytystyöntekijällä Ankarasta vastuusta voidaan säätää myös potilasvahinkolaissa. Autoliikenteessä pakollinen liikennevakuutus kattaa ankaran vastuun perusteella henkilöille aiheutuvan vahingon. Esinevahinkoon taas tarvitaan tuottamusta.
Venevhingon ja autovahingon korvaus edellytykset poikkeavat ainoastaan pakollisen tieliikennevakuutuksen henkilövahinkoja korvaavaan elementin osalta. Muita periaatteellisia eroja ei ole. Jos töppäät niin korvaat. Jossain Merisataman laiturivahingoissa mietittäväksi saattaa tulla oliko vahingoitunut vene kunnolla/asianmukaisesti kiinni. Vahingokärsijän tulee toimia vahingon välttämiseksi
Kun se ei mene näin.
Kaivappas esiin se laki vahingonkorvausvastuusta.
Ankaraa vastuuta sovelletaan tieliikenteessä aina. Jos kolhit vahingossa toista autoa pienellä nopeudella parkkipaikalla, olet korvausvelvollinen. Myös ajoneuvoon kohdistuneesta vahingosta. Tai siis loppukädessä vakuutusyhtiösi on. Jos laiturissa köytesi on vaan huonosti kiinni ja aiheutat vahinkoa naapuriveneelle, et ole korvausvelvollinen. Et ilman tuottamusta.
Näin tää vaan menee.
höpöhöpö, vahingossa kolhiminen on huolimattomuutta/laiminlyönti, eli tuottamuksen piiriin kuuluvia asioita. Ankara, objektiivinen vastuu tarkoittaa muita juttuja, mutta tältä osin kyse on juridisesta terminologiasta. Ja oletko ihan tosissasi sitä mieltä, että jos jätän veneeni huonosti kiinni laituriin ja mistä johtuen veneeni upottaa sinun veneesi, niin minä en vastaisi siitä?
Tuottamuksellisuuden arviointi on vahingonkorvausasioissa yksi vaikeimpia osa-alueita. Mutta pääsääntöisesti tuottamuksen syntyminen edellyttää törkeää huolimattomuutta.
Ihan uponneesta veneestä ei ole tiedossani tapauksia, mutta useasta kolhimisesta on. Huonosti kiinnitetyn veneen omistaja ei ole ollut korvausvelvollinen.
Jos asia oiekasti kiinnostaa, niin suosittelene lukemaan kirjan nimeltään:"Tuottamus vahingonkorvausoikeudessa". Kirrjan esittelytekstissä kerrotaan mm: "Tässä kirjassa käsitellään usein tapauksissa esille tulevaa ongelmaa siitä, onko tapauksessa kyseessä tuottamus vai ”puhdas vahinko” eli onko vahingonaiheuttaja aiheuttanut vahingon tahallaan tai muutoin myötävaikuttanut siihen siinä määrin, että hän joutuu vahingon korvaamaan. Missä kulkee tuottamuksen raja?"
-Mika- wrote:
"Asia, jota ajoin takaa on tämä: Tieliikenteessä autoilija/muu rekisteröidyllä ajoneuvolla liikkuva tienkäyttäjä on aina ankaran vastuun piirissä. Hän on siis vastuussa muille ajoneuvoille/henkilöille aiheuttamistaan vahingoista lähes aina."
Miksi rajaat tuon ankaran vastuun tieliikenteessä koskemaan vain rekisteröityjä ajoneuvoja ?
Eikö se muka koske myös esim traktorin peräkärryjä, joita ei pääsääntöisesti rekisteröidä, sillä lakihan ei rekisteröintiä niitä todellakaan vaadi niitä tieliikenteessä käytettäessä ?
Muuten kiitokset Mikalle hyvästä ja osaavasta selostuksesta maaliikenteen ja vesiliikenteen eroista vastuita koskien.
Lähinnä siksi, että vain rekisteröidyt ajoneuvot on vakuutettava pakollisella liikennevakuutuksella.
Traktorin peräkärry tai vaikkapa hinattava laite ei yksinään voi aiheuttaa "kolhuja" tai onnettomuutta. Mukana on aina se vetoauto. Joka on ankaran vastuun piirissä ja vakuutettu.
Pokupyöräilijäö sensijaan voi aiheuttaa "kolhuja" tai onnettomuuden. Mutta polkupyöräilijä (tai vaikkapa rullasuksihiihtäjä) ei tienkäyttäjänä ole käsitykseni mukaan ankaran vastuun piirissä. Voin toki olla väärässäkin, mutta ennakko tapauksia tällaisista en ole löytänyt.
Olisi aika erikoista, jos polkupyöräilijä aiheuttaisi onnettomuuden, jossa olisi henkilövahinkoja, ja että pyöräilijä olisi vastuussa onnetomuuden toisen osapuolen vammoista.
Mika, tielikenteessä ajoneuvonkuljettajalla ei ole ankaraa vastuuta. Vahingon aiheuttaneen ajoneuvon pakollinen liikennevakuutus korvaa henkilövahingon, vaikka ajoneuvonkuljettajalla ei olisi tuottamusta, esinevakuutuksen korvaus edellyttää tuottamusta. Kuljettajan vastuu ei silti ole ankaraa vastuuta. Kyse on sitä. mitä laki määrittää pakollisen tieliikennevakuutuksen korvauksen piiriin.
Kun parkkipaikalla kolhit pienessä nopeudessa toista ajoneuvoa, etkö ole (tai siis vakuutuksesi) korvausvastuussa myös esinevahingosta?
Tai kadulla ajessasi, kapeassa kohtaa vaan väistät liikaa oikealle ja osuu pysäköityyn autoon?
Kyllä vastaat niistä ihan ilman tuottamustakin.
Eikös tämä juuri tarkoita sitä, että olet ankaran vastuun piirrissä?
Oletkos Mika tietoinen, että niissä traktorin peräkärryissä voi olla 10 tonnin kuorma päällä, ja kärry tien varressa yksinään, kun traktori liikkuu muualla. Kun sellainen on mäessä ja sattuu olemaan jarruton, mikä sekin on laillista, niin kyllä sellainen voi ihan yksinäänkin onnettomuuden aiheuttaa. Henkilöautoilijalle sellainen tulee taatusti yllätyksenä, ja vaikka ehtisi oman autonsa pysäyttää kokonaan, niin 10-tonnia jyrää kyllä pienehkölläkin nopeudella autoon törmätessään. Kuka siis maksaa, ja osallistuuko vakuutusyhtiö korvauksiin, jos kaskoa ei autossa ole ?
Lisäksi voi traktorikärryn kyydistä tippua painavaa tielle ja autojen päälle, vaikka seisoisi yksinään parkissa, silloinkin onnettomuus aiheutuu laillisesta rekisteröimättömästä kärrystä.
Esim lastaustilanteissa usein kärry on yksinään ja traktori hakee kuormaa lavalle yksinään. Näin esim lumia pois kuskattaessa esim viime talvena useillakin paikkakunnilla tehtiin.
Näinkin tapauksen, jossa kuormasta valahti satoja kiloja tiivistynyttä kertaalleen aurattua lunta kadulle, muttei sattunut osumaan muihin tielläliikkujiin, mutta ihan hyvin olisi voinut, jos olisi joku osunut kohdalle juuri silloin.
Väite, ettei kärry voi yksinään olla syyllinen on siis perätön, toki vastuullista voi hakea kuormauksesta, muttei minkään vetoajoneuvon liikennevakuutus osallistune kuluihin mitenkään, kun vetoajoneuvo ei onnettomuuden sattuessa ole edes kiinni kärryssä !
ei tarkoita. se, että väistän liikaa oikealle ja kolhaisen autoa, niin se on mun vika ja korjattava: löytyy syy-seuraus suhde, vahingon adekvaattisuus ja mun tuottamus, eli känsin liikaa oikealle. Missä tässä on ankara vastuu? Kolhaisen toista autoa, taas mun moka, sama ketju. ei tästäkän löydy perustetta objektiiviselle/ankaralle vastuulle
No just tuo ".. on mun vika.." on sitä ankaran vastuun piirissä olemista. Kun ilman ankaraa vastuuta, korvausvelvollisuuden syntyminen edellyttäisi tuottamusta.
Siis tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta.
Tuottamus ei ole vain sitä, että se olit sinä joka aikaansai sen kolhun. Tuottamus edellyttää aina myös tahallisuutta tai huolimattomuutta, joka on tavallista suurempaa. Tästä on kyse. Tieliikenteessä ei edellytetä tuottamusta, vaan kolhun tekijä vastaa aina tekemästään vahingosta ilman tuottamustakin.
Mutta... Silloin se traktorin peräkärry (kun se ei ole liikenteessä ja kytkettynä ajoneuvoon joka liikkuu) ei ole ankaran vastuun piirissä. Sitä voisi verrata vaikkapa tilanteeseen, jossa (kaupungissa) kiinteistön katolta putoaa jääkimpale tai vaikkapa kattotiili jalankulkijan päälle tai auton päälle. Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää käsittääkseni siinä tapauksessa tuottamusta. Siis tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta kiinteistönpidossa.
Samoin voi ontteomuuden aiheuttaa vaikkapa tukkipino tienvieressä, jos se leviää tielle auton ollessa kohdalla. Tässäkään ei (mielestäni) ole automaattisesti korvausvastuussa sen tukkipinon omistaja tai se metsuri, joka sen pinon on tehnyt. Jos voidaan osoittaa, että joku on ilkivaltaisesti poistanut kiilat pinon edestä, ei pinon omistajalla ole vastuuta. Tai jos routa on irrottanut kiilat ja pinon tehneellä ei ollut syytä olettaa niin käyvän.
Mutta jos joku varastaa autosi ja huumehörhöissään ajaa päin vastaantulijaa, on korvausvastuu auton haltijalla. Ja se auton haltijan vakuutus korvaa vahingon. Mutta jos oikeudessa todetaan kuljettajan olleen tuottamuksellinen (törkeä liikenteen vaarataminen tai rattijuopumus) niin vakuutusyhtiölle syntyy regressioikeus ja se saa periä korvaussumman täysimäärisenä kuljettajalta. Toki myös auton haltijalta, jos todetaan hänen ajaneen ja syyllistyneen törkeään liikenteenvaarantamiseen tai rattijuopputeen, niin sama regressioikeus syntyy siitäkin.
Veneonnettomuuksissa on pänvastoin. Vain jos veneen omistajan (tai kuljettajan) todetaan olleen tuottamuksellinen, syntyy korvausvelvollisuus ja vain silloin vakuutusyhtiö korvaa sen, mitä vakuutuksen ehdoissa on sanottu. Vastuuvakuutuksessa vain vastapuolen vahingot, muissa molempien vahingot.
Ilman tuottamuksellisuutta ei korvausvelvollisuutta ole.
> "Mutta... Silloin se traktorin peräkärry (kun se ei ole liikenteessä ja kytkettynä ajoneuvoon joka liikkuu) ei ole ankaran vastuun piirissä. "
Siis jos kärry tukkii yhden kaistan esim risteysalueella ja traktori auraa tieltä/tien reunasta lunta ja välillä kuormaa sen kärryyn, ei kyseinen kärry ole ainakaan laillisesti pysäköitynä, ehkä pikemminkin pysähtyneenä ottamaan kuormaa lain määrittämällä tavalla.
Eikö se todellakaan ole silloin liikenteessä ? ? ?
Mistä pykälästä tuo käy ilmi ?
Aika yllättävää mikäli pitää paikkansa.
> " Mutta jos joku varastaa autosi ja huumehörhöissään ajaa päin vastaantulijaa, on korvausvastuu auton haltijalla. Ja se auton haltijan vakuutus korvaa vahingon "
Eli jos vakuutuksen yläraja tulee täyteen, niin varastetun auton haltija joutuu itse korvaamaan loput ja varaton varas senkun naureskelee taustalla tilannetta ?
Aika epäoikeudenmukaiset ovat lait suomessa jos näin todella on.
Hyvä tietysti ettei törmäyksen uhri jää ilman korvauksia varkaan varattomuuden johdosta, mutta tällaisissa tapauksissa toivoisi vakuutuksen olevan rajoittamaton korvauksen ylärajan osalta.
Toisaalta vaikka tieliikenteressä periaatteessa on siis vakuutusyhtiö maksajana ilman tuottamustakin, mitenkäs käy jos tekijä pakenee paikalta eikä tekijää saada kiinni ja teossa käytetty ajoneuvo jää tunnistamatta. Korvaako kukaan ja jos niin mikä yhtiö ?
Onko eroa henkilövahinkojen ja omaisuusvahinkojen osalta tässä tilanteessa ?
Auttaako jalankulkijaa oma vakuutus ja jos niin mikä sellainen ? tapaturmavakuutusko ?
Auttaako se jos oikeus toteaa tilanteen tahalliseksi, mutta tekijä jää selviämättä ?
Nyt vasta huomasin tämän postauksen, joten vastaus tulee "hieman" myöhässä..
Jos se kärry tukkii kaistan, niin se on ihan sama kuin olisit rakentanut vaikkapa nakkikioskin siihen kaistalle ilman lupaa. Tai laittanut rakennustelineen. Ei niilläkään ole korvausvastuuta, jos joku niihin törmää. Oikein räikeissä, törkeissä tapauksissa saattaa olla, mutta sellaista en muista eikä se olisi silloin ankaran vastuun piirissä oleva juttu, vaan tuottamuksellinen.
Liikennevakuutusasetus 1959/324 1§ sanoo:"Moottoriajoneuvoksi, jota tarkoitetaan liikennevakuutuslaissa (279/59), ei katsota:.. 3) rekisteröinnistä vapautettua perävaunua, perärekeä tai hinattavaa laitetta.."
Sitä nakkikioskia tai rakennustelinettä ei ole katsottu tarpeelliseksi erikseen lakiin määritellä, vaikka useimmat niistä menee tuon "hinattava laite" määritelmän sisään...
Vakuutuksen yläraja? Missä tilanteessa sellainen voisi tulla vastaan? Yleensä pakollisen liikennevakuutuksen maksimikorvaukset on määritelty joihinkin asioihin (kuolemantapaus, vammautuminen, ym) Nämä on niitä maksimirajoja, joihin yleensäkään voidaan onnettomuuden aiheuttaja (tai siis vakuutuksen ottaja) määrätä
korvausvelvolliseksi. Mitään ylimenevää osaa ei siis voi ajoneuvon haltijalle tulla.
Jos tekijä pakenee paikalta, ei hänen vakuutuksestaan voida mitään korvatakaan. Kukaan ei siis korvaa. Sama koskee ilkivaltaa, jos sinulla ei ole erillistä ilkivaltavakuutusta. Aivan kuin varkaustapaustakin, jossa erillinen varkausvakuutus korvaa.
Henkilövahingot jää yhteiskunnan korvattavaksi. Eikä ne korvaukset ole kummosia. Vationkonttori on silloin maksajana omien taulkoidensa mukaan.
Oikeus ei voi todeta tekoa tahalliseksi, koska asia ei mene oikeuteen. Siis jos ei ole tekijää, jota sinne haastaa. Vahingonkorvauslaki lähtee siitä, että tuottamuksellisen vahingonteon tekijä on yksin vastuussa teostaan. Ei kukaan muu.
Jalankulkijaa auttaa tapaturmavakuutus. Työmatkoilla se on työnantajan ryhmävakuutus. Mutta sekään ei ole voimassa enää silloin, jos olet poikennut kapakkaan matkalla töistä kotiin, tällainen case oli hiljattain esillä
Vahingonkorvausasioissa on suomessa vahingon kärsinyt aina heikoilla, näin se ikävä kyllä vaan on.
En kyllä ymmärrä miksi purjeveneen ohitus tai sivuutus on jotenkin erityisasemassa. Käsittääkseni purjeveneet ovat kuitenkin veneistä niitä kaikkein merikelpoisempia. Yhtälailla pitää olla "huolissaan" hitaamman moottoriveneen ohittamisesta, mikä todennäköisesti keikkuu vielä pahemmin kuin purjevene. Harvoimpa kuitenkin moottoriveneilijät valittavat liian läheltä tapahtuvista ohituksista, todennäköisesti siitä syystä, että he ovat tottuneet jatkuvaan keinumiseen tai rullaamiseen.
Todellinen vaaratilanne voi syntyä ohitettaessa melojia tai soutajia, harvoin isompia veneitä.
Itselläni on pienehkö (7m) liukuva moottorivene, jolla pyrin aina pitämään riittävän välin muihin vesillä liikkujiin. Ihmettelen purjehtijoiden valituksia moottoriveneen aalloista ja niiden aiheuttamista "läjähdyksistä", koska itselläni jo kohtuullisessa kelissä suuremmilla aukoilla meno on koko ajan röykkyistä ja "läjähdyksiä" tulee lähes joka aallosta vastaisilla tuulilla. Niissä olosuhteissa ei voi matkustajien kuvitella muuta kuin istua tiukasti penkillä ja pitää kahvasta kiinni. Kahvinjuonnit voi unohtaa. Voiko näin ajatellen muutama moottoriveneen aalto olla suuri ongelma. Harvoimpa ne nyt niin yllättäen tulevat, etteikö niihin ehtisi varautua.
Mainittakoon, etten missään nimessä puolusta valtavien "kerrostalojen" aiheuttamaa aalto-ongelmaa. Tällaiset alukset eivät oikein sovi ahtaille saaristoväylille.
Niinikään aina tulee jättää mahdollisimman suuri väli ohitettavaan tai sivuutettavaan, on se minkälainen alus hyvänsä.
Ei purjevene ole tältä osin mitenkään erityisasemassa. Tämän viestiketjun aloitus ainoastaan koski kysymystä miten moottoriveneen olisi hyvä sivuuttaa purjevene. ja ketjun aloitus määritteli keskustelun suunnan
Vastaan alkuperäiseen viestiin kun oma viestini viittaa niin moneen kommenttiin tässä ketjussa.
Eli siis, väistämissäännöt merellä ovat kuitenkin varsin yksiselitteiset. Suurin osa purjehdusta ja luovimista kapeissa kohdissa arvostelevat tuntuvat ehdottavan sekä meriliikennesääntöjen että hyvän merimiestavan vastaista toimintaa. Tämä kummeksuttaa. Moottorilla kulkeva vene väistää purjeilla kulkevaa venettä ellei ole ammattikäytössä, ja jutuista päätellen tässä ei ihan ammattiveneilystä ole näillä kavereilla kyse.
Olen itse viettänyt ison osan lapsuudestani ja nuoruudestani merellä moottoriveneellä todellisen wanhan ammattilaismerikarhun, isoisäni, seurassa. Kyllä mulle taottiin takaraivoon jo alle kouluikäisenä väistämissäännöt ja opetettiin että purjehtiville veneille ei tehdä kiusaa kun me kuljemme koneilla ja pystymme pienellä ruorinkäännöllä väistämisen suorittamaan ja meillä ei ole syväyksen kanssa ongelmia. Muistan vielä saaneeni korvallisen joskus nuorna poikana kun liian koppavasti ohitin luovivan veneen liian läheltä.
Nyt aikuisiällä kun olen siirtynyt purjeilla kulkevaan porukkaan niin olen ymmärtänyt hyvin miksi näin on. Muita vesillä liikkuvia kunnioittaminen tietysti hakkaa takaraivossa muutenkin.
Ihmettelinkin siis lähinnä sitä totaalista puutetta ymmärtää että yhdessä ollaan vesillä ja kaikilla on kivaa. Veneily on meille suurimmalle osalle hauska vapaa-ajan harrastus, enkä näe mitään syytä miksi toisia harrastajia täytyy kiusata ja pelotella ja miksi ylipäätään täytyy järjestää sääntöjen vastaisia tilanteita joissa jonkun täytyy puida nyrkkiä.
Mitä tulee kapeisiin paikkoihin ja niissä luovimiseen. Kai sen nyt sanoo järkikin että moottoriveneelläkin on syytä hiljentää vauhtia kapeikoissa joka tapauksessa. Itse pyrin kulkemaan purjeilla rantautumisia ja irtautumisia lukuunottamatta aina. Myös kapeikoissa. Myös vastatuuleen. En ymmärrä miksi näin ei saisi tai pitäisi tehdä. Sitä paitsi enemmän harmia siinä tulee kun huidon perämoottoria (kyllä, kaikilla meillä ei ole 50hv sisäkonetta) alas kuin että pyrin keskittymään huolelliseen purjehtimiseen.
Itse arvostan kaikkia veneilijöitä tasapuolisesti ja yhtälailla. Riippumatta kulkuvoimasta, olemme yhdessä vesillä ja tavallaan toisistamme riippuvaisia.
jeesustelija: voit tunkea syvälle anukseesi nuo jutut "muiden vesilläkulkijoiden kunnioittamisesta" ja "yhdessä vesillä olemisesta". Jos käyttäydyt kunnolla, rauha säilyy. Jos luovit kapeikoissa, tulee sota. Toistan, SOTA!
Eikä ole mitään erityistä syytä, miksi moottoriveneellä pitäisi automaattisesti hidastaa kapeikoissa. Ellei nyt tietysti ihan JJ-tapauksista puhuta eli muutaman metrin levyisistä tunneleista.
Ja 5hv perämoottori-luusereiden olisi muutenkin syytä pysyä poissa vesiltä. Veneily ei ole köyhiä varten.
esimerkki vesiteiden pölvästistä
Onpa täys pönttö
vapaasti olla mitä mieltä haluat. Sillä vaan ei ole mitään merkitystä, sillä te rättihomot olette surkea luuserivähemmistö. Montako uutta purkkaria Suomessa myydään vuodessa? Sata. Montako uutta moottorivenettä? Tuhansia. Joten paras pitää turpanne ummessa ja kulkea nöyrästi hissutellen seinänvieriä, kun moottoriveneilijöitä on paikalla, te lakanapellet!
Montako sisämoottoritonta purjevenettä muuten vuodessa myydään nykyään? About zero.
Paskapaperiakin myydään paljon, sitä Seiskaa
entäs sitten? meriteiden sääntöjen mukaan moottorivene väistää purjevenettä ja veneen on sovitettava vauhtinsa tilanteen mukaiseksi. Mitä luulisit vakuutusyhtiösi/tuomioistuimen/poliisin ajattelevan, kun perustelet toimintaasi: kun se rättihomo luovi siinä kapeikossa, niin mää käänsin hanaa? Taitaisi argumenttisi jäädä vähän kevyeksi? Jos nyt ymmärrät mitä tarkoitan.
ei ole paljon väittämään vastaan, kun minä ja matkustajat toteamme yksimielisesti, että purkkari kääntyi eteen. Mitään oikeusjuttua ei edes tule ja vakuutusyhtiö korvaa vahingot.
veneiden törmäystilanteissa! Paljonko yhteentörmäyksiä sattuu vuosittain? Minkälaisia nopeuksia on käytetty niissä tilanteissa, joissa tuli henkilövahinkoja?
Jos jokainen vesilläliikkuja tuntisi kv meriteiden säännöt ja haluaisi niitä noudattaa, ongelmia ei olisi.
poliisi tutkii juttua kuolemantuottamuksena, kaikki veneessäsi olevat ovat epäiltyjä, elleivät kerro, että sinä ajoit. Minkä jälkeen muut ovat todistajia poliisikuulustelussa ja myöhemmin oikeudessa. Ja luulenpa, että siinä vaiheessa kun heille kerrotaan seuraamukset siitä, että valehtelee todistajana poliisikuulustelussa ja todistajana oikeudessa, voipi olla, että muisti palaa, ja matkustajasi kertovat, että kuski väänsi hanaa nähdessään purkkarin kapeikossa mutisten jotain rättihomoista. Ja sulle tulee kakkua
taitaa henkilövahingot syntyä enemmän siitä, että 7:n tapaiset tyypit vääntävät veneensä kaasua isommalle, ja törmäävät lähimpään rantakallioon
niin kova pää, että upotan purkkarillani sun veneesi ajaessasi mun veneen päälle. Olemme tietenkin miehistöinemme hypänneet ennen h hetkeä veteen ja naureskelemme, kun kanttisi ei pidä ja teet nopean väistöliikkeen lähimpään kivikkoon.
Olen kokeillut, kaikki kymmenet moottoriveneet, jotka ovat kokeilleet ja provosoineet ovat väistäneet viime hetkellä.
Että ei teillä moottoriveneilijöillä ole yhtään munaa, siksi ajelettekin koneella.
Jokin henkinen kapasiteetti- / kehitysastetesti lienee sittenkin tarpeen, ellet sitten ole koomikko.
"Ja luulenpa, että siinä vaiheessa kun heille kerrotaan seuraamukset siitä, että valehtelee todistajana poliisikuulustelussa"
eli ei seuraamuksia lainkaan.
"ja todistajana oikeudessa"
eli vähintäänkin ehdonalainen vankeustuomio ...
"voipi olla, että muisti palaa, ja ..."
Toivoa sopii, mutta mitenkään itsestään selvää tämä ei valitettavasti suinkaan ole.
Onneksi nykyään saa digitaalisia nauhoittavia videokamera järjestelmiä yllättävän edullisesti suhteessa yleisesti käytetyn matkavenekaluston hintaan. Takaa sen tuomion törpöille paljon paremmin kuin törpön oman veneen matkustajien todistajan lausunnot ...
Kyllä "valehtelu poliiskuulustelussa" on rikosnimikkeenä perätön lausuma viranomaismenettelyssä. Se on astetta lievempi kuin perätön lausuma tuomioistuimessa... mutta silti rangaistava teko.