Periaate lainattu alan julkaisusta..
Esimerkkinä eräs huonoimmista testatuista 11W energiansäästölampuista. Sähköiset arvot: Pätöteho P=7,3W, Näennäisteho S= 23,1VA, Loisteho Q= 21,9 var. (Lampun pitäisi vastata 60W hehkulamppua, mutta todellisuudessa se vastaa n.40W hehkulamppua).
Verkkoyhtiön kannalta tilanne on huono, tuloja tulee 7,3W mukaan, mutta verkon siirtokapasiteettia käytetään 23,1VA verran eli rahaa tulee vajaa kolmannes siirtokustannuksista ja kustannuksethan on jollakin tavoin katettava, jotta verkkoyhtiö pystyy harjoittamaan järkevää liiketoimintaa ja huolehtimaan velvollisuuksistaan. Ratkaisut? Erilliset hinnat pätöteholle ja loisteholle/yliaalloille? Kompensointi ja aktiivisuodattimet jokaiseen taloon? Jostakin pitää maksaja löytyä loistehon siirrolle ja yliaaltojen suodatukselle, kun se esimerkkitapauksen mukaan on kolminkertainen pätötehon siirtoon verrattuna. Varmaa on että verkkoyhtiö ei kuluja maksa.
Eli mitä kuluttaja säästää vaihtamalla hehkulamput energiansäästölamppuihin, kun sähkön siirtohinta viisin- tai kuusinkertaistuu?
Esimerkkinä eräs huonoimmista testatuista 11W energiansäästölampuista. Sähköiset arvot: Pätöteho P=7,3W, Näennäisteho S= 23,1VA, Loisteho Q= 21,9 var. (Lampun pitäisi vastata 60W hehkulamppua, mutta todellisuudessa se vastaa n.40W hehkulamppua).
Verkkoyhtiön kannalta tilanne on huono, tuloja tulee 7,3W mukaan, mutta verkon siirtokapasiteettia käytetään 23,1VA verran eli rahaa tulee vajaa kolmannes siirtokustannuksista ja kustannuksethan on jollakin tavoin katettava, jotta verkkoyhtiö pystyy harjoittamaan järkevää liiketoimintaa ja huolehtimaan velvollisuuksistaan. Ratkaisut? Erilliset hinnat pätöteholle ja loisteholle/yliaalloille? Kompensointi ja aktiivisuodattimet jokaiseen taloon? Jostakin pitää maksaja löytyä loistehon siirrolle ja yliaaltojen suodatukselle, kun se esimerkkitapauksen mukaan on kolminkertainen pätötehon siirtoon verrattuna. Varmaa on että verkkoyhtiö ei kuluja maksa.
Eli mitä kuluttaja säästää vaihtamalla hehkulamput energiansäästölamppuihin, kun sähkön siirtohinta viisin- tai kuusinkertaistuu?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Sanoppa se noille EU-päättäjille. Samaa koittanu toitottaa kansalaisille. Etenkin niille, joilla on suorasähkölämmitys.
Okei.. Halutaanhan me kaikki parempi ja puhtaampi tulevaisuus. Energiansäästölamput nyt ei vaan ole niin energiatehokkaita kuin ihmiset/päättäjät luulevat.
MOT:lta tuli hyvä ohjelma aiheeseen liittyen; "Hehkulamppujen hautajaiset"
Kannattaa katsoa jos joku sen jostain vielä saa käsiinsä. Siinä on haastateltu päättäjiä ja sähkötekniikan/energiatekniikan huippuja. Molempien näkemykset eroavat huimasti toisistaan. Hmm... Kumpikohan tietää energiasta enemmän: päättäjät vai asiantuntijat?
Lisäksi Suomessa noin puolet kiinteistöistä lämpiää kaukolämmöllä. Joka taloudessa on 60-80 Wattisia hehkulamppuja. En jaksa miettiä edes kuinka monta niitä Suomessa on. No.. Kaikki vaihdetaan energiasäästölamppuihin. Kiinteistöjen / huoneistojen kaukolämmitystarve kasvaa usealla sadalla watilla huoneistoa kohden. Kaukolämmityksen tarpeen kasvu taas saastuttaa maapalloamme moninkertaisesti.
Sehän tässä juuri onkin. Tavalliset pulliaiset vaan uskoo ja kuuntelee päättäjiä ja mönkään menee..
Olen aina ihmetellyt, että mistä syystä ylipäätään lamppujen valotehokkuutta vertaillaan yksiköllä luumenta per watti (lm/W). Miksi ei käytetä esim. lm/VA tai ihan lm/A?
No tietysti virran kanssa vertailu olisi hankalaa, koska jännitteen vaihtelu vaikuttaa lineaarisilla kuormilla myös virtaan, ja toisaalta epälineaarisilla kuormilla paljonkin pienemmällä jännitteellä kuorma ottaa edelleen saman virran. Mutta vertailu voitaisiinkin tehdä tietyillä vakiojännitteillä.
Jos käytettäisiin lm/VA saataisiin paremmin esiin myös "todellinen" tehokkuus, kuten alkuperäinen aloittaja kirjoitti liittyen loistehoon yms.
Muistaakseni virran yliaaltopitoisuutta ei ole lainsäädännöllisesti mitenkään rajoitettu alle 25W tuotteilla, joita energiansäästölamput juuri ovat. Muistan joskus yliopistolla mittailleeni energiansäästölamppujen virran THD(%) arvoja ja joillakin lampuilla se oli yli 100%. Virran muoto oli myöskin lähestulkoon tasavirtaa.
Liitän tähän linkin englantilaiseen selvitykseen erilaisista lampputyypeistä, joka on mielestäni kattava ja hyvin perusteltu. Kannattaa tutustua!
http://randd.defra.gov.uk/Document.aspx?Document=EV0429_8060_FRP.pdf
"Muistan joskus yliopistolla mittailleeni energiansäästölamppujen virran THD(%) arvoja ja joillakin lampuilla se oli yli 100%."
THD yli 100%. Epäilen.. Tarkoitat tällä, että yliaaltopitoisuus olisi siis yli 100%.
Tiesitkö sitä, että tavallisen kuluttajan ei tarvitse maksaa loistehosta (suoraan)? Tämän takia se on lm/W, sillä kuluttaja maksaa vain pätötehosta. Loppujen lopuksi kuluttaja maksaa kaiken.
No tosta linkistä sen verran, että en edes jaksanut lukea.. Varmaan ihan kattava tutkimus kylläkin.
THD voidaan laskea kahdella tavalla: Yliaaltojen osuus virrasta tai yliaaltojen suhde perustaajuiseen virtaan. Jälkimmäisellä tavalla voi joidenkin vanhojen energiansäästölamppujen virran särö olla vähän yli 100 %. EU-asetuksessa on kyllä vaatimus tehokertoimelle, mutta alle 25 W lampuille se on niin pieni, ettei sillä ole juuri merkitystä.
"Virran muoto oli myöskin lähestulkoon tasavirtaa."
No ei varmasti ollut, tai sitten on mitattu väärin. Parempi termi olisi "piikikästä".
Pätöteho määrää sen, kuinka paljon energiaa tarvitaan. Loistehon tuottamiseen ei tarvita energiaa. Toki se lisää siirtohäviöitä, mutta jos käytettäisiin hehkulamppuja, siirtohäviöt lieneisivät vielä suuremmat, koska vastaavaan valovirtaan vaadittaisiin suurempi virta.
En oikein ymmärtänyt, että mitä uutta toit tähän keskusteluun, mutta ihan hyvä pointti on se, että kuluttaja maksaa vain Wateista. Tämä tosin pätee vain pienkuluttajiin. Isot kiinteistöt maksavat teho- ja loistehomaksuja.
Se, että kuinka paljon mikäkin kuluttaja, energiastaan maksaa ei kuitenkaan kerro tuotteen todellisesta tehokkuudesta, josta aloittaja puhui.
Jos et jaksa tutustua lähettämääni linkkiin, on kai ihan oma asiasi.
No ei tietenkään ollut absoluuttista tasavirtaa, kuten varmasti ymmärrät. Piikikkyys on hyvä asia kuvaamaan asiaa. Hyvä tarkennus/korjaus.
Kysymys:
"Olen aina ihmetellyt, että mistä syystä ylipäätään lamppujen valotehokkuutta vertaillaan yksiköllä luumenta per watti (lm/W). Miksi ei käytetä esim. lm/VA tai ihan lm/A?"
->Vastaus:
"Tiesitkö sitä, että tavallisen kuluttajan ei tarvitse maksaa loistehosta (suoraan)? Tämän takia se on lm/W, sillä kuluttaja maksaa vain pätötehosta. Loppujen lopuksi kuluttaja maksaa kaiken."
->Kommentti:
"En oikein ymmärtänyt, että mitä uutta toit tähän keskusteluun, mutta ihan hyvä pointti on se, että kuluttaja maksaa vain Wateista. Tämä tosin pätee vain pienkuluttajiin. Isot kiinteistöt maksavat teho- ja loistehomaksuja."
->Minun kommentti:
Jos joku (tässä tapauksessa MS) kysyy kysymyksen, niin tapani mukaan vastaan jos vain minulla on jonkin näköinen ajatus asiasta.
Ei millään pahalla, mutta on aika ristiriitaista sanoa;
"En oikein ymmärtänyt, että mitä uutta toit tähän keskusteluun, mutta ihan hyvä pointti on se, että kuluttaja maksaa vain Wateista."
Eikös tuo "hyvä pointti" ole uutta tässä keskustelussa?
Ei ollut tarkoitus mitenkään dissata laittamaasi linkkiä, mutta referaatti olisi ollut paljon mukavempi lukea.
PS. Tarkoitukseni ei tietenkään ole pahoittaa kenekään mieltä tällä viestilläni.
Joo, hyvän pointin toit esiin. Joka tapauksessa tilanne näiden energiansäästölamppujen kohdalla on aika monimutkainen ja porukka antaa aika kärkeviä mielipiteitä puoleen jos toiseenkin. Siksi halusin antaa linkin selvitykseen aiheesta.
En toki pahoittanut mieltäni, enkä usko että sinäkään.
Se piikikäs virta sisältää voimakkaan 3. yliaaltokomponentin.
Kaikkien vaihevirtojen kolmannet yliaallot summautuvat yhteen nollajohtimessa.
Suuremmilla kaapelipoikkipinnpolla sallitaan ohuempi nollajohdin, 50 % vaihejohtimen paksuudesta.
Tämän säännän mukaan tehdyissä sahköasennuksissa saattaa nollajohdin ylikuormittua.
Vastuulliset verkkoyhtiöt ovatkin jo ryhtyneet käyttämään täysvahvaa nollajohdinta. Se tietysti maksaa, mutta senhän maksaa asiakas.
Entä miten käy vahoissa kiinteistöissä. Uusitaanko asennukset?
Mistä alan julkaisusta on lainattu? Itse olen myös tehnyt mittauksia ja ilmoitettu pätöteho on heittänyt mitatusta mitatuissa lampuissa 0,5 W.
Energiansäästölamputko aiheuttavat siirtohinnan kuusinkertaisumisen? Millä perusteella? Lisääntyneellä suodatuksen tarpeella ja häviöillä? Häviöthän eivät edes lisäänny, koska valaistukseen tarvitaan selvästi vähemmän virtaa huonommasta tehokertoimesta huolimatta. Jo nyt merkittävä osa valaistuksesta hoidetaan energiansäästölampuilla. Tämä voidaan todeta lamppujen myyntitilastosta ja vertaamalla lamppujen kestoikiä. Mutta onko jännitesärö kasvanut? Kun puhutaan energiansäästölamppujen perustaajuisesta loistehosta, usein jää huomioimatta, jotta ENERGIANSÄÄSTÖLAMPUT TUOTTAVAT LOISTEHOA JA SITEN KOMPENSOIVAT MONIEN MUIDEN LAITTEIDEN LOISTEHON KULUTUSTA. Toki yliaallot ovat haitallisia.
"tuloja tulee 7,3W mukaan, mutta verkon siirtokapasiteettia käytetään 23,1VA verran eli rahaa tulee vajaa kolmannes siirtokustannuksista"
Annat ymmärtää, jotta siirtomaksu aiheutuisi pelkästään sähkön häviökustannuksista. Voi kuule kun ei se ole niin. Verkon ylläpito vaatii rahaa, vaikka tehoa ei kulutettaisi ollenkaan. Ajatelutavallasi sähköä ei kannattaisi säästää ollenkaan, koska laajemmassa mittakaavassa se aiheuttaisi hinnoittelun muuttumista perusmaksupainotteisemmaksi (mikä ei tarkoita kokonaishinnan nousua).