Vanhemman kansalaisen kokemuksien pohjalta pyydän saada opastaa näköjään jo Tallinan tasolla vaikeuksiin joutuneita seuraavasti. Kokemusta kun on kymmenien vuosien ja maiden osalta.
1. Katsele ja kuuntele. Kun saavut uuteen paikkaan niin antennit ylös (näkö ja kuulo) ja tarkkaile miten ko. paikassa ollaan ja eletään, muuan vuorineuvos neuvoi "rentustelemaan" ympäriinsä ja keräämään vaikutteita. Sitten on mahdollista itsekin toimia tilanteen mukaisesti oikein ja tyylikkäästi.
Turha on ajatella muuttavansa ulkomaalaisten käytöstä ja toimintaa edes Tallinassa. Itse pitää sopeutua uuteen paikkaan. Maassa maan tavalla kuten täälläkin toistetaan.
2. Ole myönteinen ja kohtelias. Tuskin öykkäröimällä saa vastaansa muuta kuin samantapaista kohtelua. Jo rippikoulussa puhuttiin jotain että tee lähimmäisille niin kuin toivot itsellesi tehtävän. Kyllä nihkeästä baarimikostakin voi saada hyvän tuttavan kun lähestyy rennon myönteisesti. Joissakin maissa tosin pitää tavata 2-3 kertaa ennenkuin tuttavuussuhde syntyy.
Tallinassa taisi aika paljon pahaa asennetta syntyä jo parikymmentä vuotta sitten, kun votkaturistimme kulkivat hokemassa, että onpas "halpaa" "halpaa". Ja kuten tiedetään halpa viroksi onkin huono. Eli kieliasian vuoksi tuli tahatonta härnäystäkin.
1. Katsele ja kuuntele. Kun saavut uuteen paikkaan niin antennit ylös (näkö ja kuulo) ja tarkkaile miten ko. paikassa ollaan ja eletään, muuan vuorineuvos neuvoi "rentustelemaan" ympäriinsä ja keräämään vaikutteita. Sitten on mahdollista itsekin toimia tilanteen mukaisesti oikein ja tyylikkäästi.
Turha on ajatella muuttavansa ulkomaalaisten käytöstä ja toimintaa edes Tallinassa. Itse pitää sopeutua uuteen paikkaan. Maassa maan tavalla kuten täälläkin toistetaan.
2. Ole myönteinen ja kohtelias. Tuskin öykkäröimällä saa vastaansa muuta kuin samantapaista kohtelua. Jo rippikoulussa puhuttiin jotain että tee lähimmäisille niin kuin toivot itsellesi tehtävän. Kyllä nihkeästä baarimikostakin voi saada hyvän tuttavan kun lähestyy rennon myönteisesti. Joissakin maissa tosin pitää tavata 2-3 kertaa ennenkuin tuttavuussuhde syntyy.
Tallinassa taisi aika paljon pahaa asennetta syntyä jo parikymmentä vuotta sitten, kun votkaturistimme kulkivat hokemassa, että onpas "halpaa" "halpaa". Ja kuten tiedetään halpa viroksi onkin huono. Eli kieliasian vuoksi tuli tahatonta härnäystäkin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
1. miksi käytät ilmaisua "jo Tallinan" tasolla? pidätko tallinnaa jotenkin alempiarvoisena matkailukohteena?
2. jos käytät niin paljon aikaa tallinnalaiseen baarimikkoon tutustumiseen (???), niin ehditkö ollenkaan katselemaan ympärillesi? vai onko tallinnan matkojen tarkoituksena sinulle baarimikkoihin tutustuminen? no, sehän on lopultakin oma asiasi.
omana suosituksenani lisään, että jos haluatte viroon tutustua ja nähdä oikeaa virolaisuutta, niin nopeusrajoitusten puitteissa kannattaa painaa kaasua tallinnan kohdalla minkä pystytte.
Olen kuullut tuon hokeman usein "oikeasta Virosta", joka on muualla kuin Tallinnassa. No sinne vaan, jos olette kiinnostuneita villapaidoista, lammaslaumoista tai puuvessoista. Minua kiinnostaa nimenomaan Tallinna. Sillä on kiehtova historia hansakaupunkina, Ruotsin toiseksi suurimpana kaupunkina (suurin oli Riika ja kolmanneksi suurin oli Tukholma) ja venäläisenä rajakaupunkina. Aikoinaan joka torimummo osasi myydä tuotteitaan saksaksi, venäjäksi ja viroksi. Virolainen enemmistö Tallinnassa on vasta 1800-luvun lopulta eli samoista ajoista kuin Helsingin suomalainen enemmistö. Minua ei siis kiinnosta virolaisuus vaan Tallinna. Olenko ainoa laatuani?
Kaikki Tallinnan kävijät ei todella ole viinaturisteja, ilotalon asiakkaita tai estofiilejä. On myös meitä, jotka ovat itse kaupungista kiinnostuneita.
Se on kuitenkin suhteellisen pieni kaupunki maailman suurten kaupunkien rinnalla. Vanhankaupungin ulkopuolella ei ole kovin paljon kiinnostavia kohteita. Pienuudestaan huolimatta tallinnalaiset kokevat olevansa pääkaupunkilaisia ja se näkyy heidän asenteessaan. Viron pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla tapaa paljon helpommin ystävällisiä ja vähemmän ennakkoluuloisia virolaisia. Minusta esimerkiksi Tartto on mielenkiintoisempi kaupunki kuin Tallinna. Toki Tallinnassa on omat hyvät puolensa, joita muualla Virossa ei ole. Esimerkiksi hienot teatteriesitykset ja suuret tapahtumat, kuten konsertit ja tietenkin laulujuhlat.
Minulle ja seurueelleni on Tallinnassa jokunen ohikulkija tarjonnut põder-titteliä, mutta kun olen kysynyt viroksi, kuka on poro (põder tarkoittaa oiekastaan hirveä), niin on luikittu melko kiireesti menemään. Missään muussa maassa en ole kokenut vastaavaa.
oikeita ja niitä mainitsemiasi ystävällisiä ja aidosti vieraistaan kiinnostuneita virolaisia tapaa nimenomaan tallinnan ulkopuolella.
mutta keitä oikeastaan ovat tallinnalaiset? virallisten tilastojen mukaan tallinnassa on kait 40-50% venäjänkielisiä, mutta jopa viron tilastokeskus myönsi keväällä, että edellinen väestönlaskenta ei välttämättä pidä paikkaansa. en usko esim. osan lasnamäellä elavistä venäläisistä olevan missään kirjoissa tai kansissa. eräs lasnamäellä asunut suomalaistuttuni naureskeli väestölaskennan aikaan, kuinka alueen kerrostaloista häipyi laskennan ajaksi suuri joukko "maahanmuuttajia".
oma veikkaukseni on, että tallinnan väestöstä on reilusti yli puolet venäläisiä.
tallinnassa asuvien kielitaidosta ei voi suomalainen päätellä mitään, koska nuoret venäläiset puhuvat tallinnassa poikkeuksetta erittäin hyvää viroa, ainoastaan nimestä voi päätellä venäläiset sukujuuret. osa muuten suomeakin, ainakin ne, jotka on tekemisissä suomalaisturistien kanssa. menkää vaikka merekeskukseen tai sadamarkettiin. siellä saatte kontaktin suomeksi nykyisiin tallinnan asukkaisiin eli venäläisiin.
Mulle on ihan samantekevää ihmisten sukujuuret. Tykkään Tallinnasta ja viihdyn täällä hyvin. Kaupungin toimintakieli on viro, jota me kaikki täällä osaamme. Myös minä, sukujuuriltani suomalainen, sain täydet pinnat vironkielen kokeesta. Eikä minua kukaan hauku edes põdraksi.
Outoa että yksi edellinen kirjoittaja ensin haukkui Tallinnan pieneksi ja sitten otti esiin vielä pienemmän Tarton, joka tuhoutui sodassa aika nuuskaksi.
Kaikki kunnia yliopistokaupungille, mutta kyllä minulle tulisi siellä hyvin pian ikävä. Tallinnan haukkujat vain nyt eivät tunnu tuntevan kaupunkia. Vanhakaupunki on aika pieni, mutta yksi Itämeren suurimmista keskiaikaisista kaupungeista Lyypekin ohella. Niin hienoa 1700-luvun puistoa kuin Kadriorg ei löydy ainakaan Suomesta. Eikä löydy yhtä upeita hiekkarantojakaan kuin Pirita tai Stroomi. Tallinnassa oli sähköinen kaupunkirata Pääskülaan jo vuonna 1928, kun Hyvinkäälle vielä puksutteli monta vuosikymmentä sen jälkeen höyryveturi. Mistä Suomen kaupungista löytyy yhtä kaunis merenrantatie kuin Pirita tee? Onko jossain vastaava luonnon amfiteatteri kuin Lauluväljak?
"Tallinn ....venäläisenä rajakaupunkina."
*
Tartto on Viron toiseksi suurin kaupunki ja myös *koko Baltian vanhin kaupunki*. Se on mainittu ensi kerran vuonna 1030.
Tarton yliopisto, joka on perustettu 1632, kuuluu Pohjois-Euroopan vanhimpiin
http://www.visitestonia.com/fi/lomakohteita/kaupunkioppaita/tartto-ja-tarton-yliopisto
*
Tallinnassa oli 1900-luvulle asti Venäjän rajakaupunkimääräys, jonka mukaan linnoitusvyöhykkeen sisäpuolelle piti rakentaa kivestä ja linnoitusvyön ulkopuolelle vain puusta. Näin jotta vihollisen lähestyessä esikaupungit voitaisiin polttaa ja vetäytyä linnoituksen suojiin.
Tällaista määräystä ei ollut Riiassa tai Helsingissä. Ilmeisesti Tallinnan määräys oli 1700-luvulta ja jäi jostain syystä "vahingossa" voimaan.
Tartto on kyllä vanha kaupunki, mutta niin monta kertaa tuhoutunut, että sieltä ei juurikaan löydy rakennuksia edes 1700-luvulta muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Porvoo tai Rauma ovat rakennuskannan iän puolesta samaa luokkaa, mutta kokonaisuutena paremmin säilyneet kuin Tartto.
Erityisen ikävää Tarton kannalta on Kivisillan puuttuminen kaupunkikuvasta. Kivisillan lahjoitti 1700-luvulla Tartolle Katariina Suuri. Sillan räjäytti perääntyvä puna.-armeija 1941.