Luin iltalehden sivuilta jutun toisten/vieraiden lasten käskyttämisestä tai komentamisesta. Mitäs mieltä täällä ihmiset on asiasta? Itse en tuntemattomia lapsia ole komentanut kuin työssäni (siellä se osittain kuuluu asiaan), mutta kotioloissa jos meillä on vaikka vieraita ja lapsille tulee riitaa niin siinä samalla käsken sekä omia että vierailemassa olevia lapsia. Tai jos näen että vieras tekee jotain pahaa tai kiellettyä, silloin myös sanon mutta oletan myös lapsen vanhemman puuttuvan oman lapsensa tekemisiin.
Vieraiden lasten komentaminen?
äiti minäkin
39698
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
En käske enkä komenna omia lapsiani enkä ketään muitakaan. Ihmisten kanssa voi kommunikoida ihan ystävälliseen sävyyn. Hyvällä saa hyvää aikaan, paha lisää pahaa, pahalla ei saa hyvää, hyvällä ei saa pahaa..
Komentaminen ei ole lapselle pahaksi vaan hyväksi.
Miten lapsi oppii hyvän ja pahan eron(jota tässä itse korostat)jos et sitä hänelle opeta.
Toisaalta huomaan-et ole sitä itsekään oppinut,kun viittasit komentamisen olevan paha asia.
Kommunikoida tosiaan voi ystävälliseen sävyyn,mutta kieltää ja komentaa ei voi,tai lapsi menee ihan sekaisin tunne-elämältään.
Joudun siis komentamaan myös sinun lapsiasi?
Vai onko niin että jos sinun taaperosi puree minun taaperoani, niin sinä vain keskustelet asiasta ipanasi kanssa? Täytyy ilmeisesti opettaa omat lapset heti lyömään takaisin jos tämä yhteiskunta on menossa tähän suuntaan. Turhaa kai minunkaan on sitten opettaa lapselle oikeaa ja väärää, jos muutkaan eivät ole asialle vihkiytyneitä.
Ihminen on luonnostaan hyvää tekevä. Eroa hyvän ja pahan välillä ei tarvitse opettaa erikseen, koska elämä itsessään sen opettaa. On eri asia neuvoa ja opastaa yhteiskunnan normeihin ja tapoihin, kuin vain ilkeämielisesti alistaa lasta.
Komentaminen on taitamattoman ja ymmärtämättömän vanhemman tapa toimia, joka aiheuttaa vahinkoa lapsen tunne-elämälle (=lapselle pahaksi).
Ps. Tänään yhdellä leikkipaikalla sanoin ystävällisesti vieraalle lapselle, että "ethän heitä palloa toisen päähän, koska se tuntuu toisesta ikävältä". Eipä enää heittänyt ja leikit jatkuivat iloisissa tunnelmissa. Lapset eivät aina ymmärrä tekojensa seurauksia, mutta opastuksella heitä autetaan ne ymmärtämään.
Lapseni eivät ole koskaan purreet, eivätkä lyöneet ketään, eivätkä varmasti sen ikäisinä kuin ovat nyt, enää pure tai lyö ketään.
Kirjoitustyylistäsi huomaan, että olet aggressiivisesti latautunut henkilö. Uskoisinpa, että omat vanhempasi ovat kohdelleet sinua komennellen, käskien ja muuten (henkisellä ja fyysisellä väkivallalla) alistaen. Näin ne lapselle tehdyt tunnevammat tulevat ennemmin tai myöhemmin sieltä esiin..
Höpö höpö, varsinainen kotipsykologi. Kirjoitustyylistäsi ja toisia alentavasta ajatusmaailmastasi voi päätellä ettei sinulla ole minkäänlaista maalaisjärkeä. Luulet olevasi parempi kuin muut.
Tosiasia kuitenkin on että taaperoille on pakko asettaa rajat sen suhteen mikä on oikein ja mikä väärin.
Eihän komentaminen tai käskeminen tarkoita automaattisesti toiselle huutamista. Tottakai sitä varmasti suuri osa yrittää ensin ystävällisesti huomauttaa asiasta, mutta auttaako se aina? Kyllä joskus on joutunut valitettavasti joutunut tiukempaan sävyyn vaatimaan jopa vieraan lasta, ja tässähän nimenomaan on kyse vieraan lapsen (joka on jopa 12-vuotias) komentamisesta. Pienempi paha on mielestäni kuitenkin komentaminen sanoilla kuin ruumiillisesti!
Kirjoitat että "Eroa hyvän ja pahan välillä ei tarvitse opettaa erikseen, koska elämä itsessään sen opettaa." Minä tulkitsen tuon laiskan vanhemman käytökseksi. On lapsen edun mukaista opettaa lapselle ero hyvän ja pahan välillä, sillä kantapään kautta oppiminen on se rankempi tapa.
Kirjotat myös että "Ihminen on luonnostaan hyvää tekevä." Määrittele hyvä. Se mikä on yhdelle hyvä, voi olla toiselle paha. Jos kerran kaikki ihmiset ovat luonnostaan hyvää tekeviä, niin kuinka selität että on olemassa sosiopaatteja ja narsisteja? Mitä se luonnostaan hyvä heidän tapauksessaan mahtaapi tarkoittaa?
Tuo viimeinen kappaleesi on ihan fiksua tekstiä, sen voin kyllä allekirjoittaa. Voisin jopa tulkita tuon oman ohjeesi vieraalle lapselle komentamiseksi, vaikka muotoilitkin sanasi kauniisti.
Käskeminenhän varsinaisesti tarkoittaa esim. "tee näin tai lopeta tai älä heitä toista pallolla päähän". Mielestäni ei ole paha asia käskeä. Oppiiko lapsi ymmärtämään kielloksi "ethän heitä palloa toisen päähän"? Paljon selkeämpi on suora käsky jossa ei anneta vaihtoehtoja.
"IHMINEN ON LUONNOSTAAN HYVÄÄ TEKEVÄ"! Oikea keittiöpsykologi vauhdissa! :D
Puhut siis lajista, joka on 2000-lukuun mennessä tappanut väkivaltaisesti jo yli sata miljoonaa lajitoveriaan, muista lajeista ja maapallon tuhoamisesta puhumattakaan. Ihmislaji on älykäs, mutta todellakin mielenvikainen ja paha. Hieno yhdistelmä. On keksitty ydinpommit, myrkkykaasut, kidutusvälineet. On sodittu, tapettu, tuhottu, orjuutettu, kidutettu, joukkoteurastettu, vainottu. Ja kaikki tapahtunut ihan "luonnostaan".
Ja nämä siis vielä esimerkkejä pahimmillaan, mutta niin on aina ollut ja tulee olemaan. Ihmisen luonteen löytää ihan arkipäiväisistä pienemmistäkin asioista, kuten perheväkivalta, toisen nöyryyttäminen, alistaminen, häikäilemättömyys, hyväksikäyttäminen jne.
En menisi ikinä sanomaan ääneen aivopieruja, kuten että ihminen on LUONNOSTAAN HYVÄÄ TEKEVÄ, tai että LAPSELLE EI TARVITSE OPETTAA OIKEAA JA VÄÄRÄÄ KUN SE OPPII SEN LUONNOSTAAN. Tottakai kaunis ajatus, mutta erittäin naiivi.
Itse et vain ole tietoinen, mistä kaikki pahantekeminen johtuu. Ei siitä, mikä ihminen luonnostaan on, vaan siitä, että mieleltään tasapainottomat ihmiset ovat päässeet ohjailemaan asioita ja muita ihmisiä. Paha lisää pahaa, pienestä pahasta kasvaa suurta pahaa..
Länsimaissa vallalla olevat uskonnot ovat yhdet pahimmista pahan aiheuttajista. Kristinusko on todellinen pahuuden pesäke. Martti Luther, jonka ideologiasta Suomessa vallalla oleva luterilainen uskonto on lähtöisin, oli Hitlerin innoittaja juutalaisten lahtaamisessa.
Lapset oppivat mallista. Se miten muut tekevät, tekee lapsi saman perässä. Jos itse teet hyvää, lapsi tekee samoin. Jos teet lapselle pahaa, lapsi oppii tekemään samoin. Luonnollisestikin useimmat länsimaalaiset lapset kasvavat ympäristössä (päiväkoti, koulu..), jossa he joutuvat kohtaamaan pahuutta. Tästäkin he oppivat, että maailmassa on tällaista. Erikseen ei tarvitse opettaa hyvää ja pahaa, se tulee lapsille elämässä vastaan luonnostaan. Vanhemmat ovat opastajina tilanteissa, joissa lapsi jouttu pahuuden kanssa tekemisiin. Jotkut vanhemmat eivät osaa katkaista pahuuden kerrettä, vaan ohjaavat lasta lisäpahan tekemiseen (esim. lyö takaisin), tai tekevät itse pahaa lapselle kurittamalla lasta henkisesti ja / tai fyysisesti, että "oppisi olla tekemättä pahaa"!
Meistä jokainen on vastuussa missä määrin maailmassa esiintyy pahaa. "Lyönpä tässä remmillä lasta perseeseen ja nimittelen häntä paskapääksi, koska näin on ennenkin tehty ja tullaan aina tekemään.."
Öhöm.. Kaikki, mitä kirjoitat minusta, on nähtävissä kirjoitustesi perusteella sinussa itsessäsi. Voin kertoa, että itseäni on lapsena kohdeltu erittäin julmasti, siksi voin kertoa omakohtaisesta kokemuksesta näistä asioista, en vain "keittiöpsykologin" näkökulmasta.
Kyse ei olekaan siitä, että lapselle ei kerrota elämästä, vaan tyylistä miten asiat esitetään.
Vaihtoehtoja on aina. Emme elä diktatuurissa.
Ystävällisyys on "tehonnut" jokaisella kerralla.
voihan sen käskymuotoisenkin sanoa huutamatta, ihan ystävälliseen äänensävyyn =)
Onko komentaminen mielestäsi aina lapsen alistamista? Jos lapsi on putoamassa sillalta alas niin huuteletko vain perään että heeiii, ethän vain putoa sieltä... Itse huutaisin kyseisessä tilanteessa ja lujaa että pysähdy! Onko siis väärin käskeä?
Toi on tosi hauska Facebook läppä, sille on oikein oma ryhmänsäkin.
Totta siis toinen puoli, eli mitä kirjoitit minusta, onkin tapahtunut sinulle. Minun lapsuuteni on sinusta poiketen oikein onnellinen ja tasapainoinen. Sori sulle, mutta ei se lasten vapaa kasvatus ole silti järkevää.
Ihan saat itse päättää miten kommunikoit lapsellesi ja missä mielentilassa, kun hän seuraavan kerran putoilee sillalta alas.. Kummallista, että siihen pitää kysyä ohjeistusta täältä..
Mitä sitten käsitetäänkin "vapaalla kasvatuksella", on asia erikseen. Itse pidän tärkeänä kunnioittaa lasta ja puhua hänelle kunnioittavaan sävyyn. Käskeminen on alistamista.
Me ihmiset olemme pohjimmiltamme samanlaisia, ympäristöolot vain vaihtelevat. Näemme toisissamme meitä itseämme, tahdoimmepa tai emme, ymmärrämme sen tai emme. Onnellisuus ja tasapaino ovat tulkinnan varaisia, omakohtaisia käsitteitä. Jotkut selittävät aikuisenakin, miten hyvä oli saada selkäsaunoja ja tukistuksia lapsena, eivätkä koskaan tule ymmärtämään niiden vahingoittavaa puolta, ja jatkavat tuhoisaa väkivallan ketjua tekemällä samaa sadismia omille lapsilleen.
Mistä minä tiedän sinun lapsuudestasi, mutta joka tapauksessa tunnistan aggressiivisuutta ja alistamisen tahtoa kirjoituksissasi, joilla varmasti on omat juurensa..
Ihme hörhö. Tämän keskustelun aihe on toisten lasten komentaminen, ei väkivallan kierre. Sinä se vedät omat lapsuudentraumasi kehiin ja yrität jopa soveltaa niitä toisten ajatusmaailmaan.
Lapsen etu on että hänet komennetaan pois tilanteesta joss on vaaraksi itselleen, toiselle tai ympäristölleen. Sekä opetetaan oikean ja väärän ero.
Kummanko kanssa sinä keskustelisit tilanteessa jossa 1,5v vetää koiraa sieraimista ja koika kommentoi lajityypillisesti? Koiran vain lapsen? Minulta ainakin pääsee iso komento "EI SAA!"
Noin aggressiivisesti ja epäkunnioittavasti käyttäytyvän kanssa ei viitsi keskustella. Olemme asioista eri mieltä ja se siitä.
oletko sä hippi pilvessä? mee syömään sohvalle nannaa ja lässytä niille mukuloilles huumepäissäs mut älä tänne tuu sekoilemaan.
Lasten komentaminen asiasta ja asiallisesti on mielestäni kaikkien aikuisten tehtävä.
Miksi aikuinen ei saisi komentaa lasta,vaikka se ei olisikaan hänen omansa?Aikuinen on aikuinen ja hänellä on aikuisen kasvatusvelvollisuus,lapsi taas on lapsi ja vailla oikean ja väärän ymmärtämistä,ilman komentamista.
-tottakai,komentaminen kuuluu ensisijaisesti vanhemmille,mutta mikäli he eivät sano mitään,on muiden velvollisuus tehdä se.Näin he ikäänkuin antavat "vuoronsa"toisille ja sallivat sen.Näin tulee jokatapauksessa tapahtumaan,hoidossa,koulussa,harrastuksissa jne.
Painotan kuitenkin että komentamisen tulee olla aiheellista,oikeudenmukaista ja asiallista.
Jos lapset tekevät jotain vaarallista, toisia satuttavaa (henkisesti tai fyysisesti) tai jotain muuta sellaita, mihin oikeasti pitää puuttua, niin tietysti vieraatkin saavat ja pitäisikin komentaa. Sen sijaan jokaiseen aivan pikkuasiaan ei vieraiden tarvitse puuttua. Jos taas kyse on jostain isommasta asiasta, vaikka siitä, että reilusti alaikäinen on polttamassa tupakkaa, niin toivoisin, että kyseinen tieto tulisi minulle asti. Tietysti haluaisin itsekin päästä keskustelemaan asiasta lapseni kanssa ja voisin huolehtia siitä, ettei se toistu (ainakin yrittää). Olen nimittäin nähnyt tapauksia, joissa lasta "suojellaan" omilta vanhemmilta tällaisissa tilanteissa, ettei hän joutuisi vaikeuksiin.
Minäkin suojelisin lasta sellaisilta vanhemmilta, jotka aiheuttavat omalle lapselleen vaikeuksia. Vanhempien velvollisuus on auttaa, opastaa, neuvoa ja tukea lasta, eikä missään tapauksessa aiheuttaa lapselleen vahinkoa!
Monet vanhemmat aiheuttavat niin paljon ahdistusta lapsilleen, että suorastaan ajavat heidät päihteiden käyttöön ja muuhun tuhoavaan toimintaan.
Ihmiset ovat vastaanottavaisempia tietoon, joka esitetään ystävällisesti ja asiallisesti. Räyhääminen menee kuuroille korville, koska ihminen asettuu silloin puolustusasemiin ja valmistutuu vastahyökkäykseeen ja puolustautumiseen. Yhteistyön ja yhteisymmärryksen avulla saadaan asiat luistamaan.
ryhmä on sitten ne vanhemmat, jotka eivät usko lapsistaan mitään pahaa, vaikka suoraan joku tulisi sanomaan "ei meidän Pertti kyllä tuollaista tee, sehän on meidän pieni enkeli"..
Aivan. Sitä ryhmää edeustaa tässä keskustetussa nimimerkki -hyvyys palkitaan.
Onhan se totta, että kaikki vanhemmat eivät osaa tai halua suhtautua oikein lapsiinsa. Joka tapauksessa lasten kasvatus on heidän omien vanhempiensa ensisijainen vastuu, joten heille asiasta pitäisi kertoa (toki on poikkeus, jos on odetettavissa jotain aivan järkyttävää käytöstä vanhemmilta, mutta silloin oikea osoite olisi kertoa asiasta lastensuojeluun tai jonnekin viranomaisille). Miten ihmeessä vanhemmat voisivat yrittää kasvattaa lapsiaan, jos heiltä pimitetään tärkeää tietoa? Tosiasia kun on, että jokaisen lapsi keksii kaikenlaisia typeryyksiä moneen kertaa elämänsä aikana riippumatta siitä, onko heidän kotiolonsa millaisia ja kuinka hyvin on kasvatettu (kasvattamattomat tietysti yleensä enemmän).
Veikkaanpa muuten, että tuo ensimmäinen viestiini vastannut kuuluu niihin "ei minun lapseni koskaan...." -tyyppeihin, koska hänen asenteensa näyttää olevan, että kunnollisista oloista oleva lapsi ei voi käyttää päihteitä. Näinköhän uskoisi, jos hänen lapsistaan sellaista joku tulisi kertomaan.
Heh heh.. Ei ole koskaan kukaan tullut lapsistani sanomaan, että tekisivät "pahaa" ;)
Ei lasten päihteiden käyttö ole komentamisesta ja käskemisestä kiinni, ellei ole kiinni lapsessa 24/7 siihen asti, kun hän täyttää 18v. Kiellot eivät estä niitä käyttämästä, kokemusta on omakohtaisesti omasta nuoruudesta.
Kun lapsi / nuori on kasvanut pitämään huolta omasta kehostaan, terveydestään ja mielestään, hänellä ei ole tarvetta tärvellä sitä päihteillä. Voimme vain kertoa, miten tärkeää kehittyville aivoille ja keholle on olla tunkematta väliin kehitystä häiritseviä aineita, ja luottaa nuoren omaan harkintakykyyn asiassa.
Kiva, jos sait kuvan, että lapseni elävät "kunnollisissa" oloissa" :)
Ok, sorry. Tulkitsin viestisi eri tavalla kuin olit sen tarkoittanut. :-) Olen siis täysin samaa mieltä kanssasi ja sain kyllä kuvan, että lapsesi ovat kunnollisista olosuhteista. Me molemmat yritämme kertoa nuorillemme, miten tärkeää on olla tärvelemättä kehoa myrkyillä ja voimme vain toivoa opin menevän perille. Lopputulos nähdään sitten joskus.
Saat anteeksi :)
Esikoinen lähentelee täysi-ikäisyyttä, ja kerran vuosia sitten olemme keskustelleet pidemmän tovin alkoholiaiheesta (kantapään oppi kyseessä). Se yksi kerta riitti. Toinenkin lapsi on pysynyt "kuivilla", mutta ei täällä silti ketään tuomita eikä rangaista mahdollisista hairahduksista, vaikkei niihin tietenkään yllytetäkään. Parasta ehkäisyä ja "hairahdushoitoa" on olla kuunteleva, keskusteleva, ohjaava, kannustava ja täydesti rakastava vanhempi.
Olen sanonut naapureillenikin että minun lapsiani ei sitten saa komentaa, heitä TÄYTYY komentaa jos näkevät heidän tekevän jotain sopimatonta. Jokainen taloyhtiö tarvitsee ainakin yhden "vihaisen sedän" joka pitää vähän lapsia silmällä ja motkottaa aina kun on aihetta (ja välillä vaikka ei olisikaan...)
Itselläkin loppujen lopuksi hyvät muistot lapsuuden vihaisesta talkkarista joka katseli aina meidän lapsien välillä hyvinkin arveluttavien tempausten perään :)
Et sitten itse viitsi kasvattaa lapsiasi ja huolehtia heistä..
Pystytkö itse joka sekunti vahtimaan lapsiasi? Itse olen todella kiitollinen jos on "lisäsilmät" ympärillä ja huomauttavat aiheesta tarvittaessa.
Voin luottaa lapsiini, mutta jos sinulla on noin arvaamattomasti käyttäytyvät lapset, niin totta ihmeessä ottaisin itse vastuun heidän kouluttamisestaan elämän asioissa, ettei muiden tarvitse tehdä kasvatustyötä.
Voit siis olla 100% varma että sinun lapsesi tai heidän luonaan olevat kaverit eivät koskaan eivätkä missään tilanteessa tee mitään mikä ei olisi ehdottoman oikein ja sallittua? Eivät siis edes vahingossa tai huomaamattaan? Onneksi olkoon, sinulla on maailman ainoat täydelliset lapset tai sitten heidät on niin lytätty että heillä ei ole enää ollenkaan omaa tahtoa tai mielikuvitusta jäljellä. Muuta vaihtoehtoa ei ole.
Tähän ei voi muuta enää sanoa kuin tykkään ja olen samaa mieltä!
Päinvastoin, lapsiani ei ole millään tavalla (komentelulla tms. alistamisella) henkisesti lytätty, joten heillä on oma tahto ja mielikuvitus tallella! Juuri sen ansioista he ovat niin tasapainoisia, että osaavat käyttää luovuuttaan eri tilanteissa, eikä heillä ole tarvetta tehdä pahaa kenellekään, kun heillä itsellään on hyvä olla.
Ympäristö asettaa tiettyjä ehtoja toimille. Lapset, kuten ei kukaan aikuisistakaan, voi tietää kertomatta miten tietyissä tilanteissa toimitaan. Tietämättömälle voi ihan asiallisesti asioista kertoa, häntä voi ohjeistaa ja opastaa uusissa asioissa. Ei ole mitenkään mielekästä alkaa käskemään tai komentamaan ketään, leikkiä olevansa ylempänä toista.
Miksi joillekin on niin vastenmielistä, jos jollain lapsella ja perheellä on hyvä olla?!
Kateus, epätoivo, pelon purkaminen. Siksi. Varmaan itsekin tunnistat kyseiset tunteet.