Ylen uutisissa kerrottiin kuinka RUOTSINKIELINEN toiminta yhtiöitettäisiin erilleen! Se on hurreille kauhistus, joten veikkaanpa Neilimon uraa melko lyhyeksi nykyisessä asemassaan!
Tässä uutisessa ei ole sanaankaan Neilimon haastattelusta ruotsinkielisten osalta!
Neilimo: Yle voitaisiin pilkkoa
julkaistu tänään 27.8.2010 klo 06:38, päivitetty tänään klo 08:38
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/08/neilimo_yle_voitaisiin_pilkkoa_1934431.html?print=true
Neilimon mukaan konsernimalli, jossa eri tytäryhtiöt omistaisi emoyhtiö Yle, toisi johtamiseen lisää täsmällisyyttä.
- Se myös veisi päätöksentekoa lähelle kenttää ja mahdollistaisi tehokkaan ja taloudesta huolenpitävän ohjauksen, Neilimo sanoi.
Ylen pilkkominen ja uudelleenjärjestäminen konserniksi on Neilimon mukaan varsin käyttökelpoinen malli, mutta vain yksi monista vaihtoehdoista.
- Tällainen toimintamalli voidaan tehdä myös nykyisellä tavalla tai organisoida vähän toisella tavalla, Neilimo totesi, jättäen ovet auki eri vaihtoehdoille.
Tukipalvelut yhteen, journalismi etulinjaan
Neilimo pitää Ylen nykyistä rakennetta liian raskaana. Hänen visioimassaan konsernimallissa tukipalvelut muodostaisivat yhden yksikön, jonne keskitettäisiin talous-, hallinto- ja henkilöstöosaaminen.
- Tällaisen nykypäivän yritysmaailmassa varsin yleisen palvelukeskusmallin avulla Ylen varsinaista toimintaa eli journalismia voidaan hajauttaa etulinjaan, Neilimo kertoi.
Neilimon mukaan uudelleenjärjestelyllä voisi tehostaa Ylen toimintaa, mikä olisi tarpeen muun muassa Ylen 25 miljoonan euron rahoitusvajeen kattamiseksi.
- Ylen talous ei sinänsä ole missään kriisissä, mutta Ylen pitää tulevaisuudessa olla tehokaampi ja parempi tässä mielessä, Neilimo sanoi.
- Me pyrimme nykyisiä voimavaroja käyttämään paremmin sen perustehtävän suorittamiseen mikä Ylellä on tällaisena modernina kehittyvänä julkisen palvelun yhtiönä, Neilimo tarkensi.
Lisää alihankkijoilta ja omaisuutta myyntiin
Nykypäivä-lehden haastattelussa Neilimo visoi omiksi tytäryhtiöikseen esimerkiksi Ylen tuotannon ja ruotsinkieliset toiminnot.
- Olisi helpompi valvoa, että Ylen tytäryhtiöt olisivat tehokkaita, koska niiden pitäisi tulla omillaan toimeen, Neilimo arvioi.
Hänen mukaansa tällainen yhtiömalli on jo käytössä useiden maiden yleisradioilla.
Ylen yhtiömallin uudelleenjärjestelyn lisäksi S-ryhmän entinen pääjohtaja Neilimo uskoo Ylen jatkossa hankkivan tuotantoa enenevässä määrin alihankkijoilta sekä luopuvan omaisuudestaan. Myytävistä kohteista Neilimo mainitsee vielä rakenteilla olevan Musiikkitalon, josta Yle omistaa osan.
- Kymmenen vuoden päästä erittäin suurella todennäköisyydellä emme ole Musiikkitalon omistajia, Neilimo ennusti Nykypäivä-lehdessä.
YLE Uutiset
Kuvateksti:
http://yle.fi/ecepic/archive/00342/Kari_Neilimo_342865b.jpg
Yleisradion hallituksen puheenjohtaja Kari Neilimon mielestä Ylen pilkkominen osiin voisi olla yksi vaihtoehto tulevina vuosina. Ylen muuttaminen osakeyhtiöstä konserniksi tehostaisi yrityksen toimintaa ja parantaisi tuottavuutta, Neilimo kertoi Ylen Aamu-tv:ssä
Tässä uutisessa ei ole sanaankaan Neilimon haastattelusta ruotsinkielisten osalta!
Neilimo: Yle voitaisiin pilkkoa
julkaistu tänään 27.8.2010 klo 06:38, päivitetty tänään klo 08:38
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/08/neilimo_yle_voitaisiin_pilkkoa_1934431.html?print=true
Neilimon mukaan konsernimalli, jossa eri tytäryhtiöt omistaisi emoyhtiö Yle, toisi johtamiseen lisää täsmällisyyttä.
- Se myös veisi päätöksentekoa lähelle kenttää ja mahdollistaisi tehokkaan ja taloudesta huolenpitävän ohjauksen, Neilimo sanoi.
Ylen pilkkominen ja uudelleenjärjestäminen konserniksi on Neilimon mukaan varsin käyttökelpoinen malli, mutta vain yksi monista vaihtoehdoista.
- Tällainen toimintamalli voidaan tehdä myös nykyisellä tavalla tai organisoida vähän toisella tavalla, Neilimo totesi, jättäen ovet auki eri vaihtoehdoille.
Tukipalvelut yhteen, journalismi etulinjaan
Neilimo pitää Ylen nykyistä rakennetta liian raskaana. Hänen visioimassaan konsernimallissa tukipalvelut muodostaisivat yhden yksikön, jonne keskitettäisiin talous-, hallinto- ja henkilöstöosaaminen.
- Tällaisen nykypäivän yritysmaailmassa varsin yleisen palvelukeskusmallin avulla Ylen varsinaista toimintaa eli journalismia voidaan hajauttaa etulinjaan, Neilimo kertoi.
Neilimon mukaan uudelleenjärjestelyllä voisi tehostaa Ylen toimintaa, mikä olisi tarpeen muun muassa Ylen 25 miljoonan euron rahoitusvajeen kattamiseksi.
- Ylen talous ei sinänsä ole missään kriisissä, mutta Ylen pitää tulevaisuudessa olla tehokaampi ja parempi tässä mielessä, Neilimo sanoi.
- Me pyrimme nykyisiä voimavaroja käyttämään paremmin sen perustehtävän suorittamiseen mikä Ylellä on tällaisena modernina kehittyvänä julkisen palvelun yhtiönä, Neilimo tarkensi.
Lisää alihankkijoilta ja omaisuutta myyntiin
Nykypäivä-lehden haastattelussa Neilimo visoi omiksi tytäryhtiöikseen esimerkiksi Ylen tuotannon ja ruotsinkieliset toiminnot.
- Olisi helpompi valvoa, että Ylen tytäryhtiöt olisivat tehokkaita, koska niiden pitäisi tulla omillaan toimeen, Neilimo arvioi.
Hänen mukaansa tällainen yhtiömalli on jo käytössä useiden maiden yleisradioilla.
Ylen yhtiömallin uudelleenjärjestelyn lisäksi S-ryhmän entinen pääjohtaja Neilimo uskoo Ylen jatkossa hankkivan tuotantoa enenevässä määrin alihankkijoilta sekä luopuvan omaisuudestaan. Myytävistä kohteista Neilimo mainitsee vielä rakenteilla olevan Musiikkitalon, josta Yle omistaa osan.
- Kymmenen vuoden päästä erittäin suurella todennäköisyydellä emme ole Musiikkitalon omistajia, Neilimo ennusti Nykypäivä-lehdessä.
YLE Uutiset
Kuvateksti:
http://yle.fi/ecepic/archive/00342/Kari_Neilimo_342865b.jpg
Yleisradion hallituksen puheenjohtaja Kari Neilimon mielestä Ylen pilkkominen osiin voisi olla yksi vaihtoehto tulevina vuosina. Ylen muuttaminen osakeyhtiöstä konserniksi tehostaisi yrityksen toimintaa ja parantaisi tuottavuutta, Neilimo kertoi Ylen Aamu-tv:ssä
Vastaukset 15
Vanhimmat
Lisää alihankkijoilta ja omaisuutta myyntiin
"Nykypäivä-lehden haastattelussa Neilimo visoi omiksi tytäryhtiöikseen esimerkiksi Ylen tuotannon ja ruotsinkieliset toiminnot."
On se sanottu ja ihan ääneen... ;=)
Kohta hurrit ulvoo suoraa huutoa ja veikkaisin Neilimon uraa lyhyeksi tai sitten hän vetää puheensa kiireesti takaisin.
Yleen täysremontti? Yhtiö paloiksi, Musiikkitalosta eroon
Kotimaa
http://verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=36803:yleen-taeysremontti-yhtioe-paloiksi-musiikkitalosta-eroon&catid=2:kotimaa&Itemid=4#CommentForm
Kirjoittanut SAMI METELINEN 27.08.2010 07:00
Viimeksi päivitetty 27.08.2010 00:18
Neilimo arvioi, että Yle saattaa siirtyä yhdestä osakeyhtiöstä konserniksi, johon kuuluisi esimerkiksi Ylen tuotanto Oy ja vaikkapa Svenska Yle Ab.
- Olisi helpompi valvoa, että Ylen tytäryhtiöt olisivat tehokkaita, koska niiden pitäisi tulla omillaan toimeen. Nykyinen rakenne on raskas. Esimerkiksi kaikki tukipalvelut (talous, hallinto, henkilöstö) voisivat aivan hyvin olla tulevaisuudessa yksi yhtiö, joka olisi voittoa tavoittelematon yksikkö, Neilimo sanoo.
Neilimo visioi, ettei Yle omista tulevaisuudessa kovinkaan paljon omaisuutta ja että nykyistä suurempi osa tuotannosta hankittaisiin alihankkijoilta.
Yksittäisenä myyntikohteena Neilimo mainitsee Helsingin Musiikkitalon. Vuonna 2011 avautuvan Musiikkitalon omistavat valtion Senaatti-kiinteistöt, Helsingin kaupunki ja Yle.
- Yle lähti mukaan tähän Musiikkitaloon, koska muuten sitä ei varmaan olisi saatu syntymään. Eihän Ylen tehtävä ole omistaa Musiikkitalon seiniä. Kymmenen vuoden päästä erittäin suurella todennäköisyydellä emme ole Musiikkitalon omistajia. Meillä on ihan aidosti optio, että voimme luopua siitä, Neilimo sanoo.
Lue lisää tänään ilmestyneestä Nykypäivästä.
.
joista kohta "ruotsinkielinen tuotanto" on häivytetty
.
Kyllä professorit Wiberg ja Karlsson olivat aivan oikeassa "ruotsin kielen käyttöala supistuu Suomessa". Se tarkoittaa, että suomalaiset ovat heränneet YYA-sopimuksen lamaannuttavasta vaikutuksesta ja Ruotsin sekä suomenruotsalaisten ylimitoitetuista vaatimuksista ruotsin kielen asemalle. Sipoon eristäytymisen murtaminen, Tammisaaren ylihintaisen synnytyssairaalan lakkauttaminen, poliisipiirit, käräjäoikeudet, Kokkolan suuntautuminen, ELY-keskukset, hälytyskeskukset, jne.
Ja nyt siis ruotsinkielinen YLE on joutumassa tarkastelun kohteeksi. Onkin jo korkea aika - ei 5 % vähemmistö saa rohmuta 16,8 prosenttia YLE:n koko budjetista. RKP kielipuolueena on todellakin tienhaarassa, kuten HS:n pääkirjoituksessa todettiin. Yksi kerrallaan ne tiputetaan kuin napit paholaisen palttoosta!
Laiton Heikille vinkkilinkin aamulla. Tiedät kyllä kuka.
Aihe on kieltämättä aika hektinen.
http://www.nykypaiva.fi/kirjoitus/yle-saatetaan-pilkkoa-useaksi-yhtioksi
Yle saatetaan pilkkoa useaksi yhtiöksi
MEDIAN MUUTOS. Ylen hallituksen puheenjohtaja Kari Neilimo uskoo Yleisradion muuttuvan merkittävästi monimediatuotannon suuntaan. Hän ennustaa Ylelle myös merkittäviä rakenteellisia uudistuksia.
Neilimo arvioi, että Yle saattaa siirtyä yhdestä osakeyhtiöstä konserniksi, johon kuuluisivat esimerkiksi Ylen tuotanto Oy ja vaikkapa Svenska Yle Ab
– Olisi helpompi valvoa, että Ylen tytäryhtiöt olisivat tehokkaita, koska niiden pitäisi tulla omillaan toimeen. Nykyinen rakenne on raskas. Esimerkiksi kaikki tukipalvelut talous, hallinto, henkilöstö voisivat aivan hyvin olla tulevaisuudessa yksi yhtiö, joka olisi voittoa tavoittelematon yksikkö. Useissa maissa on tällainen yhtiömalli yleisradiolla, Neilimo sanoo.
Neilimo visioi, ettei Yle omista tulevaisuudessa kovinkaan paljon omaisuutta ja että nykyistä suurempi osa tuotannosta hankittaisiin alihankkijoilta.
Yksittäisenä myyntikohteena Neilimo mainitsee Helsingin Musiikkitalon. Vuonna 2011 avautuvan Musiikkitalon omistavat valtion Senaatti-kiinteistöt, Helsingin kaupunki ja Yle.
– Yle lähti mukaan tähän Musiikkitaloon, koska muuten sitä ei varmaan olisi saatu syntymään. Eihän Ylen tehtävä ole omistaa Musiikkitalon seiniä. Kymmenen vuoden päästä erittäin suurella todennäköisyydellä emme ole Musiikkitalon omistajia. Mutta meillä on ihan aidosti optio, että voimme luopua siitä, Neilimo sanoo.
Neilimo luettelee neljä megatrendiä, jotka vaikuttavat suuresti Ylenkin tulevaisuuteen. Yksi niistä on perinteisen broadcastin eli televisio- ja radiolähetysten siirtyminen internetiin ja mobiilimaailmaan.
– Uskon, että olemme kymmenen vuoden päästä enemmän partneriyritys. Jaamme sisällöntuotantoa muidenkin kuin vain Ylen omien kanavien kautta.
Teräväpiirto-ohjelmien hän sanoo tulevan ajankohtaiseksi joskus vuoden 2016 lähettyvillä.
– Varsinainen suuri kysymys on edessä, kun nykyiset kanavalupaoikeudet päättyvät ja tulevat uudelleen arvioitaviksi vuonna 2016. Silloin tulee varmaan tämä HD-siirtymä.
Toisena suurena trendinä hän pitää perinteisen printtimedian, kuten sanomalehtien, siirtymistä sähköiseen mediaan.
– Ansaintalogiikka muuttuu. Mitä tehdään, kun jakelu häviää pois ja menee sähköiseksi? Mainonta muuttaa merkittävällä tavalla muotoaan, kun sähköisessä mediassa on vaikea mainostaa. Painamistakaan ei tarvita enää ollenkaan, Neilimo sanoo.
Kolmas suuri trendi on Neilimon mukaan kansainvälisten formaattien yhä vahvempi tulo markkinoille.
Kaupallinen media on arvostellut Ylen hankkimia amerikkalaisen HBO:n tuottamia viihdesarjoja. Neilimo kuitenkin muistuttaa, että niiden osuus Ylen ohjelmista on äärimmäisen pieni.
– Yle on lähtenyt siitä, että Ylen tehtävä on suomen kielen ja kulttuurin ylläpitäminen. Me kuitenkin tuotamme 70 prosenttia meidän ohjelmista itse tai suomalaisten alihankkijoiden kautta.
Neilimo arvioi, että alihankintana ostettujen ohjelmien määrä lisääntyy huomattavasti tulevaisuudessa. Lyhyellä aikavälillä säästämisen tarve saattaa kuitenkin tarkoittaa lyhytaikaista alihankinnan vähentämistä. Koska suurin osa suomalaisista tuotantoyhtiöistä on Ylestä riippuvaisia, se saattaa pahimmassa tapauksessa tarkoittaa pienten tuotantoyhtiöiden konkursseja.
Neljäs suuri muutos on Neilimon mukaan siirtyminen on demand -palveluihin. Asiakkaat päättävät tulevaisuudessa itse, milloin joku ohjelma katsotaan esimerkiksi netistä.
– Puolustusasemista ei voi lähteä liikkeelle, vaan pitää lähteä hyökkäämään eli olla itse aktiivinen ja luoda sitä maailmaa, Neilimo sanoo. (SM)
Ainoa ylen kanava, jolla tällä hetkellä on jotain katsomisenarvoista, on juuri tuo ruotsinkielinen. Mitäs jos,,,,he alkavatkin näyttää ohjelmia ilman yleä, jolloin suurin osa tv-luvanmaksajista lopettaa maksunsa. Millähän niitä nykyajan rivoja "suomi-filmejä" sitten lähetellään yle-kanavalla??
Lisäksi on ainakin kaksi (2) ruotsinkielistä RADIOKANAVAA.
Maksuboikottimme siis puree...törsäämiseen on alettu kiinnittää huomiota.
.
tietenkin pitää näkyä ja kuulua KOKO MAASSA ja suurimmalla lähetysteholla tietenkin!!!!111!!!11
.
Juuri näin pitää toimia - verkostua! Saan jatkuvasti kullanarvoisia vinkkejä ja linkkejä kielikeskusteluun. Koska minun aloitukseni usein ovat täälläkin luetuimpia, niin näin sanoma leviää tosi tehokkaasti. Kiitos kaikille avustajille - tutuille ja tuntemattomille.
Meillä on nyt jo maanlaajuinen nettiverkosto, jonka jäsenet tekevät järjestelmällistä työtä pakkoruotsin poistamiseksi ja Suomen virallisen yksikielisyyden puolesta. Kaikkihan haluavat, että Suomesta tulee oikea aito Pohjoismaa - ja siihenhän kuuluu virallinen yksikielisyys.
Svenska Yle Ab pitää vielä yhtiöittää niin, että siitä tulee Vhemmistökielten Yle Oy.
.
sieltähän se ponnahtaa esiin SuRujen Puolustaja nro 1 :
"Sasi: Ylen pilkkominen pelkkä ajatus
Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) toppuuttelee puheita Ylen toimintojen pilkkomisesta tytäryhtiöihin. Sasin mielestä yhtiöittäminen on pelkkä ajatus, jota mahdollisesti ryhdytään selvittämään. Ylen hallituksen puheenjohtaja Kari Neilimo ehdotti aiemmin tänään, että Ylen muuttaminen osakeyhtiöstä konserniksi tehostaisi yrityksen toimintaa ja parantaisi tuottavuutta.
Neilimon mielestä omiksi tytäryhtiöikseen voitaisiin erottaa esimerkiksi Ylen tuotanto ja ruotsinkieliset toiminnot.
Sasi kertoo, ettei asia ole ollut esillä hallintoneuvostossa. Hänen mukaansa yhtiöittämistä aiotaan selvittää, mutta toimiin ryhdytään vain, jos niistä on varmasti hyötyä Ylen talouden ja toimintojen kannalta. Mikäli joitain toimintoja päätetään yhtiöittää, vaatii toimenpide Sasin mielestä pitkän ja tarkan valmistelun.
- Sellaista päätöstä tuskin tänä syksynä saadaan aikaiseksi, vaikka asiaa ryhdyttäisiin selvittämään, Sasi toteaa"
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/08/sasi_ylen_pilkkominen_pelkka_ajatus_1935241.html
.
En kyllä ymmärrä, miksi svekot vetivät herneen nenään. Eihän tuossa ehdotuksessa mitenkään puututtu FST:n rahoitusosuuteen. Sehän voidaan jopa helpommin sementoida erillisellä yhtiöllä.
Toisaalta termi "yhtiöittäminen" on salanimi kaikenlaiselle rationalisoinnille ja kulujen säästämiselle. Eli svekot pelkäävät, että MYÖS FST joutuis säästämään.
.
tähän asti FST-Vega-Extremen kustannustietoja on pitänyt etsiä kissojen ja koirien kanssa
.
Kuminaamari-Sasi antoi heti lausuntonsa asiasta. Mies on kuin sirkusklovni, vain punainen nenä puuttuu.
Ylen ruotsinkielisen toiminnan kokonaiskulut on olleet pahimmillaan lähempänä 30%:a kuin 20%:a. Näin sisäpiiritieto kertoo asiasta.
Miks ne tamperelaiset äänestää tuota pelle hermannia? Ilmeisesti Tampereen svekot ovat kaikki äänestäneet Sasia? Eihän se muuten olisi eduskuntaan voinut päästä.