Hei
Olen 37 vuotias mies. Olin työpaikalta ulkomaan komennuksella keväällä ja kun palasin sieltä kesäkuun lopulla. Työpaineet olivat kovat ja viimeisellä viikolla alkoi esiintyä unettomuuutta niin että sain nukutuksi vain 4h. Kotiin palatessani koin ensin lähtömaassa lähtiessäni voimakkaan yksinäisyyden tunteen joka on "jäänyt päälle". Tunne muistuttaa voimakasta psyykkistä ahdistusta joka on jatkuvaa (opamoxia sain tähän muttei ainakaan itsellä auta). Lisäksi on voimakasta epätodellisuuden tuntua . Tämä tunne on lähes sietämätön ja elämä on ollut melkoista kituuttamista tästä lähtien. Illaksi tämä tunne yleensä helpottaa kun tietää pääsee nukkumaan.
Olen tämän jälkeen asunut eläkkeellä olevien vanhempieni luona enka oikein uskalla poistua heidän seurastaan. Tämä on melko outoa koska ennen tätä kohtausta asustelin yksin omassa asunnossani ilman vaikeuksia.
Tunnistan myös että samankaltaisia tiloja on ollut yläasteen jälkeen, armeijan jälkeen kun menin opiskelemaan. Lisäksi kun edelliset opiskelut kariutuivat tuli todella paha 3-4 kk vastaavanlainen tila. Tosin silloin uskalsin liikkua enemmän kun nyt.
Vanhempani spekuloivat että kyseessä olisi paniikkihäiriö mutta itse olen eri mieltä, koska ahdistus ei ole kohtauksittaista vaan jatkuvaa, eikä mielestäni kuolemanpelkoa vaan enemmän elämisen mielettömyyden pelkoa.
Olen saanut Seronil-reseptin tähän ja olen syönyt sitä noin 6 vkoa. S . En huomaa mitään isoja vaikutuksia tästä lääkkeestä puoleen tai toiseen. Sain myös Cymbalta-reseptin kun tuo ei näyttänyt vaikuttavan mutta en ole uskaltanut aloittaa sitä. Lisäksi käytän Opamox 15 mg 1,5 kpl iltaisin että saan nukuttua.
Onko vastaavia kokemuksia?
Olen 37 vuotias mies. Olin työpaikalta ulkomaan komennuksella keväällä ja kun palasin sieltä kesäkuun lopulla. Työpaineet olivat kovat ja viimeisellä viikolla alkoi esiintyä unettomuuutta niin että sain nukutuksi vain 4h. Kotiin palatessani koin ensin lähtömaassa lähtiessäni voimakkaan yksinäisyyden tunteen joka on "jäänyt päälle". Tunne muistuttaa voimakasta psyykkistä ahdistusta joka on jatkuvaa (opamoxia sain tähän muttei ainakaan itsellä auta). Lisäksi on voimakasta epätodellisuuden tuntua . Tämä tunne on lähes sietämätön ja elämä on ollut melkoista kituuttamista tästä lähtien. Illaksi tämä tunne yleensä helpottaa kun tietää pääsee nukkumaan.
Olen tämän jälkeen asunut eläkkeellä olevien vanhempieni luona enka oikein uskalla poistua heidän seurastaan. Tämä on melko outoa koska ennen tätä kohtausta asustelin yksin omassa asunnossani ilman vaikeuksia.
Tunnistan myös että samankaltaisia tiloja on ollut yläasteen jälkeen, armeijan jälkeen kun menin opiskelemaan. Lisäksi kun edelliset opiskelut kariutuivat tuli todella paha 3-4 kk vastaavanlainen tila. Tosin silloin uskalsin liikkua enemmän kun nyt.
Vanhempani spekuloivat että kyseessä olisi paniikkihäiriö mutta itse olen eri mieltä, koska ahdistus ei ole kohtauksittaista vaan jatkuvaa, eikä mielestäni kuolemanpelkoa vaan enemmän elämisen mielettömyyden pelkoa.
Olen saanut Seronil-reseptin tähän ja olen syönyt sitä noin 6 vkoa. S . En huomaa mitään isoja vaikutuksia tästä lääkkeestä puoleen tai toiseen. Sain myös Cymbalta-reseptin kun tuo ei näyttänyt vaikuttavan mutta en ole uskaltanut aloittaa sitä. Lisäksi käytän Opamox 15 mg 1,5 kpl iltaisin että saan nukuttua.
Onko vastaavia kokemuksia?
Vastaukset 8
Vanhimmat
"elämisen mielettömyyden pelkoa."
Huikea hetki kun oivaltaa jotain todella syvällistä itsestään ja maailmasta eikä uskalla ottaa sitä tietoa vastaan joka tulee ja kieltää sen ja huomaa elävänsä koko ajan jossain kummallisessa ristiriitatilanteessa itsensä kanssa.
Listaan vielä oireita
- epätodellisuuden tuntu(tietaa olevansa mutta jotenkin hämärästi)
- voimakas jatkuva psyykkinen ahdistus(ainoa ruumiillinen merkki on käsien tärinä silloin tällöin). Muut eivät juuri huomaa minusta mitään paitsi ehkä passiivisuutena.
- komennuksen aikaiset tapahtumat tuntuvat epätodellisilta ja ahdistavilta vaikka järjellä tietää niitten tapahtuneen
- muisti heikentynyt huomattavasti
- ei pysty keskittymään mihinkään
- pystyy toimimaan jos joku toinen käskee tehdä jotain mutta oma-aloitteisuus on täysin nolla , eli suurinpiirtein katselen seinää jos joku ei käske tehdä jotain
- ahdistavia pakkoajatuksia ajoittain
mieltä psykiatri on asiasta? Dg.?
Erikoislääketieteen yleislääkärillä olen käynyt ja hän määritteli asian määrittelemättömäksi ahdistuneisuushäiriöksi mutta kun olen tutkinut sen "speksejä" niin ei tämä nyt ihan siltä vaikuta.
En ole vielä rohjennut psykiatrille. Kerran oli jo aika mutta peruin sen viime hetkellä.
Missä maassa olit? Epäilen että sait jonkin aivoloisen.
Sinulla vaikeutta keskittyä asioihin yleisellä tasolla ? Esimerkiksi pystytkö keskittymään kirjoittamiseen tai tv-katseluun ?
Itsellä on ollut vähän samankaltaisia oireita. Tosin itsehoitona ottanut benzon tai muuta yrttiä hoitoon. Tuleeko sinulle vapinaa uusien ihmisten lähettyvillä ? Tuleeko sinulle "mitäs v*ittua mä nyt teen" tunnetiloja ?
etsin yhäkin yhteyttä viruksiin/viruksien jälkitauteihin ja mielen oireisiin. Minusta sikatautirokotuksen kohu antaa uusia viitteitä että siihen, mutta ensimmäistä yhteyttä saadaan vielä odottaa. Esim. viruksenhan on voinut sairastaa vaikka lapsena, mutta se voi aktivoitus auringon valosta kuten herpes. Esim.yhteys aftojen, vyöruusun ja vesirokon välillä keksittiin vasta joku vuosi sitten.
Sen sijaan olet ehkä (siis ap.) kokenut jonkin, tai useammasta yhtä aikaisesta asiasta johtuvan järkytyksen. SInulle voisi tehdä hyvää joku raskas fyysinen työ yhdistettynä säännölliseen elämänrytmiin (etenkin ruuokailut) jossakin rauhallisessa (ei tavanomaisessa) ympäristössä, maaseudulla tai mökillä esim. Vältä uutisia ja tietotulvaa joka värittäää ajatuksia, kuten netti. Lasten ja vanhusten seura on hyväksi. Lasten huolettomuuden ja vanhusten elämän viisauden vuoksi. Elämä on arvaamatonta, mutta sen ei tarvitse olla pelottavaa. Rohkeutta. Pelko ja epätoivo on mielentila, jota ei toiset eivät tunne edes silloinkaan kun pitäisi.
Käy ostamassa ainakin e-epaa, ja muista syödä niitä.Uskallan suositella, näytti olevan tuolla ylempänä ihan vakuuttavia tutkimustuloksiakin.
Tuossa on jotain tuttua. Haluatko vaihtaa ajatuksia sähköpostin välityksellä?