Olen odottanut, että joku valtio-oppinut tulisi selittämään perustuslain "virallista" tulkintaa. Tässä se on, lainattu tuoreesta Suomen Kuvalehdestä 34/2010:
Millä perusteilla tulkitaan termiä ”kansalliskieli”, Åbo Akademin julkisoikeuden professori Markku Suksi?
”Kansalliskielten käsite syntyi 1800-luvulla, kun Ranskan vallankumous oli romuttanut säätyjaon. Säätyjako oli ollut vallankäytön mekanismi. Se jätti tyhjiön, joka täytettiin saksalaisten keksimällä kansalliskielen käsitteellä. Päästiin luomaan myös kansalliseepoksia ja muita tunteisiin vetoavia asioita. Synnytettiin valtioita ajatuksella ’yksi kansa, yksi valtio ja yksi kieli’ – vaikka se olisikin epärealistinen ajatus, sillä kaikissa valtiossa oli myös vähemmistöjä. Suomessa oli totuttu ruotsiin hallinnon kielenä, ja Suomesta tuli poikkeus: yksi kansa, yksi valtio, mutta kaksi kieltä.”
”Kansalliskielen asemasta pitäisi seurata jotain, ja mielestäni Suomessa siitä pitäisi seurata sama kuin Kanadassa, jossa jokaisen on opeteltava sekä englantia että ranskaa. Eli eräänlainen sivistyksen velvoite siitä seuraa, mutta ei ainoastaan sen suhteen, että osattaisiin sekä suomea että ruotsia, vaan että ymmärrettäisiin, miten nämä kielet ovat tulleet kansalliskieliksi ja nähtäisiin Suomi pohjoismaisessa kontekstissa.”
Kielelliset oikeudet ovat samantasoisia oikeuksia kuin vaikkapa yhdistymisvapaus ja julkisuusperiaate, Suksi huomauttaa. Siksi esimerkiksi hallinnollinen tarkoituksenmukaisuus valtion aluehallinnon järjestämisessä – ajankohtainen asia ruotsinkielisellä Pohjanmaalla – on perustuslaillisesta näkökulmasta huono selitys oikeuksien laiminlyönnille.
”Kansalliskielten periaate ei tarkoita aritmeettisia osuuksia kaikesta kaikille”, Suksi sanoo, ”vaan se tarkoittaa todellista tasa-arvoa kielten välillä.”
- - -
Kyse ei siis ole perustuslain kirjaimesta vaan hengestä.
Kansalliskielikäsitteestä tulisi seurata "jotain" ja se jotain on ruotsinkielisten ja -mielisten mielestä pakollinen kansalliskielten opetus kaikille. Kanada nousee tässä sopivaksi esimerkiksi. Tosin wikipedian mukaan Kanadassa on kaksi virallista kieltä (ei siis kansalliskieltä), englanti ja ranska. Ranskankielisiä on 24% ja ranska on pakollinen kieli koulussa osassa maata. Wikipedian mukaan siellä, missä ranska on pakollinen, maan toisen virallisen kielen pakollista opiskelua perustellaan myös sillä, että ranskaa puhutaan laajasti ympäri maailmaa. Onkohan vertailukohta paras mahdollinen?
Joka tapauksessa pakollinen ruotsin opetus on Suomessa onnistunut niin hyvin, että "Tilastokeskukset tutkimuksenssa vuodelta 2006 vain neljä prösenttia (4%) työikäisistä suomalaisista ei-ruotsinkielistä arvioi itsensä taitaviksi ruotsin kielen käyttäjiksi." Luultavasti nämä ovat kaikki joko naimisissa ruotsinkielisen kanssa tai eläneet pitkään täysin ruotsinkielisellä alueella.
Ymmärsinkö oikein, että oleellista perustuslakimme tulkinnassa on, ettei kieliä voi kohdella mitenkään eri tavoin kielten puhujien osuuksien mukaan vaan kyse on aina kahden tasavertaisen kieliryhmän kohtelusta? Siis 95 - 5 on 50 - 50.
Millä perusteilla tulkitaan termiä ”kansalliskieli”, Åbo Akademin julkisoikeuden professori Markku Suksi?
”Kansalliskielten käsite syntyi 1800-luvulla, kun Ranskan vallankumous oli romuttanut säätyjaon. Säätyjako oli ollut vallankäytön mekanismi. Se jätti tyhjiön, joka täytettiin saksalaisten keksimällä kansalliskielen käsitteellä. Päästiin luomaan myös kansalliseepoksia ja muita tunteisiin vetoavia asioita. Synnytettiin valtioita ajatuksella ’yksi kansa, yksi valtio ja yksi kieli’ – vaikka se olisikin epärealistinen ajatus, sillä kaikissa valtiossa oli myös vähemmistöjä. Suomessa oli totuttu ruotsiin hallinnon kielenä, ja Suomesta tuli poikkeus: yksi kansa, yksi valtio, mutta kaksi kieltä.”
”Kansalliskielen asemasta pitäisi seurata jotain, ja mielestäni Suomessa siitä pitäisi seurata sama kuin Kanadassa, jossa jokaisen on opeteltava sekä englantia että ranskaa. Eli eräänlainen sivistyksen velvoite siitä seuraa, mutta ei ainoastaan sen suhteen, että osattaisiin sekä suomea että ruotsia, vaan että ymmärrettäisiin, miten nämä kielet ovat tulleet kansalliskieliksi ja nähtäisiin Suomi pohjoismaisessa kontekstissa.”
Kielelliset oikeudet ovat samantasoisia oikeuksia kuin vaikkapa yhdistymisvapaus ja julkisuusperiaate, Suksi huomauttaa. Siksi esimerkiksi hallinnollinen tarkoituksenmukaisuus valtion aluehallinnon järjestämisessä – ajankohtainen asia ruotsinkielisellä Pohjanmaalla – on perustuslaillisesta näkökulmasta huono selitys oikeuksien laiminlyönnille.
”Kansalliskielten periaate ei tarkoita aritmeettisia osuuksia kaikesta kaikille”, Suksi sanoo, ”vaan se tarkoittaa todellista tasa-arvoa kielten välillä.”
- - -
Kyse ei siis ole perustuslain kirjaimesta vaan hengestä.
Kansalliskielikäsitteestä tulisi seurata "jotain" ja se jotain on ruotsinkielisten ja -mielisten mielestä pakollinen kansalliskielten opetus kaikille. Kanada nousee tässä sopivaksi esimerkiksi. Tosin wikipedian mukaan Kanadassa on kaksi virallista kieltä (ei siis kansalliskieltä), englanti ja ranska. Ranskankielisiä on 24% ja ranska on pakollinen kieli koulussa osassa maata. Wikipedian mukaan siellä, missä ranska on pakollinen, maan toisen virallisen kielen pakollista opiskelua perustellaan myös sillä, että ranskaa puhutaan laajasti ympäri maailmaa. Onkohan vertailukohta paras mahdollinen?
Joka tapauksessa pakollinen ruotsin opetus on Suomessa onnistunut niin hyvin, että "Tilastokeskukset tutkimuksenssa vuodelta 2006 vain neljä prösenttia (4%) työikäisistä suomalaisista ei-ruotsinkielistä arvioi itsensä taitaviksi ruotsin kielen käyttäjiksi." Luultavasti nämä ovat kaikki joko naimisissa ruotsinkielisen kanssa tai eläneet pitkään täysin ruotsinkielisellä alueella.
Ymmärsinkö oikein, että oleellista perustuslakimme tulkinnassa on, ettei kieliä voi kohdella mitenkään eri tavoin kielten puhujien osuuksien mukaan vaan kyse on aina kahden tasavertaisen kieliryhmän kohtelusta? Siis 95 - 5 on 50 - 50.
Vastaukset 17
Vanhimmat
"Siis 95 - 5 on 50 - 50. "
Kyse ei siis ole siitä että ryhmäkoko vaikuttaisi yksilöiden oikeuksiin. Vaikka ryhmäkoko on 99-1, niin yksilöiden oikeudet oltava tasan. Perustsulaki on siis tehty yksilöitä silmällä pitäen - ei ryhmiä.
Minulla samat oikeudet ja velvoitteet kuin sinulla.
Talaismeihin kuuluvat "aritmeettiset" höpötykset ovat siis vailla järjellistä pohjaa tässäkin yhteydessä.
.
tämähän on tuttua kauraa kaikilta näiltä SortoWuosilta
.
"Kyse ei siis ole siitä että ryhmäkoko vaikuttaisi yksilöiden oikeuksiin. Vaikka ryhmäkoko on 99-1, niin yksilöiden oikeudet oltava tasan. "
Jos näin on niin pakkosaame on yhtä perusteltu kuin pakkoruotsi.
Pakkoruotsi ei kuulu ruotsinkielisten yksilöoikeuksiin.
Mikä siinä on NIIN vaikeata ymmärtää>??
Niin, taisikin olla että se pakkoruotsi kuuluukin suomenkielisten yksilöoikeuksiin ;)
nyt te svedut kumoilette jo toistenne jaarituksia.
Perhana. Opetettava Nokialle suomea, ei kun kielikylpyyn koko luuri.
Kanadaa ja Suomea ei kuuna päivänä voi verrata keskenään! Suomea voi verrata toiseen kansallisvaltioon Ranskaan, jossa on pieni saksankielinen vähemmistö. Ei voisi kuvitella, että Ranskassa olisi pakkosaksa kaikille oppilaille.
Sekä englanti että ranska ovat MOLEMMAT valloittajien kieliä, jotka tulivat Kanadaan suunnilleen samaan aikaan 1500-luvulla. Kumpikaan ei ole siis alkuperäiskieli, kuten suomi on Suomessa.
Muistakaa ampua tuo svekovalhe aina alas keskuteluissa!
Suksi on vielä syvemmällä ruotsinkielisten taskussa kuin vaikkapa Sasi. Eli en ole koskaan nähnyt häneltä yhtään kriittistä kannanottoa ruotsinkielisten asemaan liittyen. Hän on siis näitä ruotsinkielisten luottoasiantuntijoita, jotka eivät koskaan petä.
Suksi ei ole tietääkseni taustaltaan juristi, vaan valtiosääntöoikeuteen erikoistunut valtiotieteilijä, tämä näkyy siinä ettei hän tahdo pysyä lain tekstissä, vaan tekee erilaisia perustuslakiin ja perusoikeuksiin liittyviä tulkintoja perustellen niitä näillä "pehmeillä" argumenteilla, kuten historiallisilla taustoilla ja kehityssuunnilla, yleisillä "asiantuntijamielipiteillä" ja yksittäistapauksista lähtevistä sopimustulkintojen analogioilla.
Suksen mielipide on siis Suksen mielipide, ei siis mikään neutraali ja objektiivinen näkemys perustuslaista ja sen vaatimuksista.
"Suksen mielipide on siis Suksen mielipide, ei siis mikään neutraali ja objektiivinen näkemys perustuslaista ja sen vaatimuksista. "
Mutta meillä ei ole muita tulkintoja kuin Sasin ja Suksen mielipiteet. Onko meillä lainkaan perustuslakiasiantuntijoita?
Perustuslakiasiantuntijoita voi olla, mutta ei ole korrektia tuoda heitä esiin, koska se murentaisi ruotsin asemaa Suomessa.
Tietenkin on, älä nyt kuitenkaan järkyty, mutta tämä kielipolitiikka ja sen suhde perustuslakiin kiinnostaa vain lähinnä niitä jotka joko kannattavat tai vastustavat virallista nykyisenkaltaista kielipolitiikkaa. Suurinta osaa alan tutkijoita koko aihe ei luultavasti edes kiinnosta, eivätkä he edes näe että perustuslaki jotenkin erityisesti määrittelisi kielien asemaa.
On vain sattunut niin, että Sasi joka edustaa selvästi vahvasti ruotsinkieltä tukevaa kantaa, on päässyt asemaan jossa pystyy ajamaan perustuslaki- ja perusoikeusnäkemyksiään kieliin liittyen virallisiksi tulkinnoiksi.
kaikkitietävä ja -taitava Tala....... Eikös se nyt riitä, että hän suoltaa palstalle "kvalifiserad skitsnack" vuorokaudet ympäri. Siinä välissä vielä kyhää valituskirjeitä joka virastoon, joissa ei toimita hänen mielensä mukaan.....
"Suksen mielipide on siis Suksen mielipide, ei siis mikään neutraali ja objektiivinen näkemys perustuslaista ja sen vaatimuksista."
Se on näet niin että vain netti fennoilla on neutraali ja objektiivinen näkemys perustuslaista ja sen vaatimuksista.
näkemys on täyttä puppua, sillä ei ole mitään oikeustieteellistä pohjaa, eikä hän muuten ole lukenut lakia CV:nsä mukaan Suomessa.
CV
DEGREES
Master of Political Science (Åbo Akademi University, 1983);
Licentiate of Political Science (Åbo Akademi University, 1986);
Master of Laws (LL.M., the University of Michigan Law School, 1989);
Doctor of the Science of Law (S.J.D., the University of Michigan Law School, 1992);
Doctor of Political Science (Åbo Akademi University, 1993).
"”Kansalliskielen asemasta pitäisi seurata jotain, ja mielestäni Suomessa siitä pitäisi seurata sama kuin Kanadassa, jossa jokaisen on opeteltava sekä englantia että ranskaa."
Niinkö se onkin? Luulin ettei pakkoenglantia tai -ranskaa ole koko maassa... mutta eihän ole Suomessakaan koko maassa pakkoruotsia. Miten lienee kanadankielistenlaita, ovatko vastaavassa asemassa kuin suomenkieliset?
= Kanada ei ole kansallisvaltio kuten Suomi tai Ruotsi.
on muuten CV:nsä mukaan syntynyt Närpiössä.
”Kansalliskielen asemasta pitäisi seurata jotain,"
Kyllä, jotain.
"ja mielestäni Suomessa siitä pitäisi seurata sama kuin Kanadassa, jossa jokaisen on opeteltava sekä englantia että ranskaa."
Siis Suksin mielestä, ei oikeustieteellisesti. Väite Kanadasta ei pidä paikkaansa. Huomattava on myös, että kun englanti tai ranska on kanadalaisille äidinkieli, pakollisia kieliä on Kanadassa vain yksi.
Ihmettelen, ettei toimittaja käynyt kiinni tähän ilmiselvään katkokseen ajattelussa:
”Kansalliskielen asemasta pitäisi seurata jotain,"
"ja mielestäni Suomessa siitä pitäisi seurata sama kuin Kanadassa, jossa jokaisen on opeteltava sekä englantia että ranskaa."
Ensimmäisen lauseen voisi tulkita siten, ettei missään ole määritelty, mitä kansalliskielen asemasta seuraa.
Seuraavien lauseiden perusteella nyt puhutaan vain tutkijan omasta mielipiteestä.
Miksei toimittaja kysynyt suoraan, eikö laki sisällä selkeää ohjetta vaan asiassa täytyy ottaa haastateltavan oma mielipide ohjeeksi?