Matala kölivaihtoehto ja purjehdusominaisuudet

Pitkäkölinen on alunperin suunniteltu ko. kölille ja runkomuoto on täysin erilainen. Kun puhutaan kölivaihtoehdosta, silloin on varmasti kyse eväkölisestä. Näissä matalin vaihtoehto on usein varsin suuri kompromissi purjehdusominaisuuksien kanssa. Jos 30 jalkaisessa veneessä eväköli on n. 1,5 m tai matalampi, on yleensä luoviominaisuudet varsin heikot. Veneen pohja on jo jossain 0,5 m paikkeilla ja bulbi tms. vie viimeisen 30-50 cm, joten tehokasta köliä on vain kolmannes syvyydestä.

peräsin on huonommin suojassa kuin syvempikölisessä. Itselläni oli matalakölinen versio, jossa syväys 1.5 m. Pari kertaa sattui niin, että kölin puolesta päästiin kivien yli, mutta peräsin kolahti ikävästi (kerran tuli säröä peräsimen alakulmaan). Kryssillä oli aika paljon sortoa verrattuna syväköliseen. Parin vuoden jälkeen aloin toivoa, että veneeni olisi ollut syväkölisempi versio.
Mielestäni käytännön ongelmat saaristopurjehduksessa tulevat vasta, kun syväys on 2 metriä tai enemmän.
Jos pitää tärkeänä päästä mataliin vesiin, kannattaisi ehkä harkita kääntö- tai nostokölistä venettä. Hyvä tällainen olisi luultavasti Ovni. Harmi vain, että ovat aika kalliita.

haitta vielä: kirjoitti:

peräsin on huonommin suojassa kuin syvempikölisessä. Itselläni oli matalakölinen versio, jossa syväys 1.5 m. Pari kertaa sattui niin, että kölin puolesta päästiin kivien yli, mutta peräsin kolahti ikävästi (kerran tuli säröä peräsimen alakulmaan). Kryssillä oli aika paljon sortoa verrattuna syväköliseen. Parin vuoden jälkeen aloin toivoa, että veneeni olisi ollut syväkölisempi versio.
Mielestäni käytännön ongelmat saaristopurjehduksessa tulevat vasta, kun syväys on 2 metriä tai enemmän.
Jos pitää tärkeänä päästä mataliin vesiin, kannattaisi ehkä harkita kääntö- tai nostokölistä venettä. Hyvä tällainen olisi luultavasti Ovni. Harmi vain, että ovat aika kalliita.

Lue lisää

Sinulla on peräsin ja köli erikseen. Perinteinen pitkäköli ei päästä kiviä peräsimeen, vaan peräsin on kölissä kiinni ja sen suojassa. Peräsimen alareuna kaartuu ylöspäin eikä osu kiviin.

Kryssii kirjoitti:

Sinulla on peräsin ja köli erikseen. Perinteinen pitkäköli ei päästä kiviä peräsimeen, vaan peräsin on kölissä kiinni ja sen suojassa. Peräsimen alareuna kaartuu ylöspäin eikä osu kiviin.

Lue lisää

Kehityksellä on aina haittapuolensakin, niin veneissä kuin ihmisissäkin.
En silti toivoisi ihmisen olevan kuin ennen kivikautta, jolloin karvapeite suojasi kolhuilta ja lämmitti.
Sama veneissä, nautin kehityksen tuomista eduista enkä marise pikkuhaitoista.

25 kirjoitti:

Kehityksellä on aina haittapuolensakin, niin veneissä kuin ihmisissäkin.
En silti toivoisi ihmisen olevan kuin ennen kivikautta, jolloin karvapeite suojasi kolhuilta ja lämmitti.
Sama veneissä, nautin kehityksen tuomista eduista enkä marise pikkuhaitoista.

Lue lisää

Aika vähäistä tuntuu se nauttiminen olevan mitä olen merellä kokenut nykyveneiden kryssimistä. Useimmat eivät kryssi lainkaan ja ne jotka jos kryssivät eivät kryssi sen paremmin.

Kryssii kirjoitti:

Aika vähäistä tuntuu se nauttiminen olevan mitä olen merellä kokenut nykyveneiden kryssimistä. Useimmat eivät kryssi lainkaan ja ne jotka jos kryssivät eivät kryssi sen paremmin.

Lue lisää

Kerros nyt mikä pitkäkölinen on noin hyvä kryssillä? Siis pysyy samankokoisten uusien eväkölisten vauhdissa?

Se, että purjehtijat eivät enää hirveästi kryssi johtunee jostain aivan muusta kuin kölityypistä. Onhan useimmissa uusissa kruisereissa varsin syvä köli vakiona ja ne todistettavasti ovat myös ihan nopeita kryssillä.

Joakim_ kirjoitti:

Kerros nyt mikä pitkäkölinen on noin hyvä kryssillä? Siis pysyy samankokoisten uusien eväkölisten vauhdissa?

Se, että purjehtijat eivät enää hirveästi kryssi johtunee jostain aivan muusta kuin kölityypistä. Onhan useimmissa uusissa kruisereissa varsin syvä köli vakiona ja ne todistettavasti ovat myös ihan nopeita kryssillä.

Lue lisää

Ettei nykyään kryssitä, on veneen muoto.
Tasapohjainen litteä vene paukkuu ja töksähtää aaltoon.
Vanhan mallinen pitkäkölinen menee miellyttävämmin.
Toinen syy lie laiskuus.

sdfg kirjoitti:

Ettei nykyään kryssitä, on veneen muoto.
Tasapohjainen litteä vene paukkuu ja töksähtää aaltoon.
Vanhan mallinen pitkäkölinen menee miellyttävämmin.
Toinen syy lie laiskuus.

Lue lisää

Ei mun vene ainakaan noita tee ja paljon tulee kryssittyä (ei tulisi mielenkään ajaa koneella vastatuuleen, jos purjeinkin pääsee). Syy pitää etsiä muualta, kuten taidon puute, laiskuus, kasvaneet koneet, kiire jne.

Kysymyksen asettelu ei ollut niitä tarkempia mutta jos oletetaan että kysymys on vakioveneiden kölivaihtoehdoista (ja vaihtoehtoja yleensä on tarjolla vain eväköleihin) antaa esim Kansallinen LYS-taulukko 2010 jotain tietoa. Esim Finngulf 41 LYS-luvut eri kölivaihtoehdoilla (tämä otettu esimerkiksi lähinnä koska on lueteltu jopa kolme eri vaihtoehtoa):

1,8 m köli LYS 1,34
2,0 m köli LYS 1,35
2,2 m köli LYS 1,36

Oma kokemukseni on myös, että esim 20 cm ero kölisyvyydessä saattaisi vastata tuollaista 0,02 LYS:issä. Joten mitenkään toivoton purjehtija ei se matalakölisempikään versio yleensä ole verrattuna syvempään versioon

taulukkotietoa kirjoitti:

Kysymyksen asettelu ei ollut niitä tarkempia mutta jos oletetaan että kysymys on vakioveneiden kölivaihtoehdoista (ja vaihtoehtoja yleensä on tarjolla vain eväköleihin) antaa esim Kansallinen LYS-taulukko 2010 jotain tietoa. Esim Finngulf 41 LYS-luvut eri kölivaihtoehdoilla (tämä otettu esimerkiksi lähinnä koska on lueteltu jopa kolme eri vaihtoehtoa):

1,8 m köli LYS 1,34
2,0 m köli LYS 1,35
2,2 m köli LYS 1,36

Oma kokemukseni on myös, että esim 20 cm ero kölisyvyydessä saattaisi vastata tuollaista 0,02 LYS:issä. Joten mitenkään toivoton purjehtija ei se matalakölisempikään versio yleensä ole verrattuna syvempään versioon

Lue lisää

Noi on kuitenkin vielä kaikki kohtuullisen syviä. Sanoisin, että seuraava 20 cm olisi jo aika "kohtalokas". LYS, kuten muutkin yhdet tasoitusluvut ovat kutakuinkin ympyräradalle, jossa siis kryssiä vain 25%. Muilla suunnilla matalampi köli ei juuri haittaa, joten kryssillä voi noilla olla jo lähes 10% ero. Toisin sanoen tuo FG41 matalimmalla kölillä ei välttämättä ole nopeampi kuin FG33 normaalilla kölillään (myöskin 1,8, mutta suhteessa syvempi).

Jos harrastaa vain laiturista laituriin purjehtimistä, niin syvä köli on hyvä vaihtoehto tällaiselle karavaanariveneilylle..
Jos todella haluaa kokea, mitä saaristo oikeasti on, niin matala koli avaa upeat luonnonsatamat ja mahdollisuuden nauttia LUONNOSTA.

Luonnon ystävä kirjoitti:

Jos harrastaa vain laiturista laituriin purjehtimistä, niin syvä köli on hyvä vaihtoehto tällaiselle karavaanariveneilylle..
Jos todella haluaa kokea, mitä saaristo oikeasti on, niin matala koli avaa upeat luonnonsatamat ja mahdollisuuden nauttia LUONNOSTA.

Lue lisää

avautuvat niin kovin monella eri tavalla, jotka eivät todellakaan riipu siitä onko vene eväkölisen veneen ns. matalakölinen versio. Olen liikkunut erilaisilla syväyksillä sekä Suomen saaristossa että muualla ja olen luontoharrastaja. Minun mielestäni ratkaisevinta ei ole se, onko veneen syväys vaikkapa 140cm tai 160 cm (eväkölisen mallin matalaköliversio). Mielestäni tärkeintä on:
- syväys on alle 2 m
- kölirakenne (ja runko) on kolhuja kestävä. Perinteinen pitkäkölinen vene saattaa olla optimaalisin tässä mielessä.
- peräsin ei ole vaurioherkkä, jollainen on matalakölisen mallin lähes kölin syvyinen lapioperäsin.
- sorto luovilla ei ole kohtuuton niinkuin monilla matalilla evä bulbi mallisilla köleillä on (luonnonystävänä en nauti moottorin käytöstä: veneellä tulisi olla kohtuullinen luovimiskyky).
- veneen rakenteen olisi oltava sen verran tukeva ja merikelpoinen, että luontoharrastukset voi halutessaan ulottaa kauemmaksi kuin Saaristomerelle tai Pohjanlahdelle. Esim. Länsi- ja Pohjois-Norjan sekä Shetlannin ja Skotlannin luonnonsatamat ovat upeita purjehduskohteita!

Jos vuono-Norjan luonto kiinnostaa, kannattaa huomata sekin, ettei masto olisi liian korkea. Varsin monissa silloissa alikulkukorkeus on 15 m (tai 20-23 m). Korkeamastoisella liikkuessa ei ole yhtä paljon valinnan varaa reittisuunnittelussa kuin alle 15 m korkuisella, vaikka vedet ovat syviä.

Jos luontoharrastajalle riittää kotisaariston tutkiminen eikä pitemmälle meinaa koskaan purjehtia, kannattaa varmaankin miettiä pientä ja tukevaa paattia. Minusta folkkari oli yksi sellainen. En tiedä minkä nyt valitsisin. Kannattaa joka tapauksessa miettiä yhtä tai kahta kesää kauemmaksi!
Samoista kivikko- ja pusikkomaisemista ei ehkä jaksa nauttia vuodesta toiseen.

Luonnon ystävä kirjoitti:

Jos harrastaa vain laiturista laituriin purjehtimistä, niin syvä köli on hyvä vaihtoehto tällaiselle karavaanariveneilylle..
Jos todella haluaa kokea, mitä saaristo oikeasti on, niin matala koli avaa upeat luonnonsatamat ja mahdollisuuden nauttia LUONNOSTA.

Lue lisää

Syväys yksinään ei kerro paljoakaan. Kun aikanaan liikuin 1,1 m syväyksellä, jäi rantaan pääsy useammankin kerran haaveeksi jopa liki kahdessa metrissä uivien viereen. Köli kun sattui olemaan selvästi edempänä isompiin verrattuna. Syväyksen kasvaessa nyt itselläkin siihen liki pariin metriin en ole huomannut suurtakaan eroa valinnan varassa. Muutama matalampi 1,5 m väylä tietysti jää kulkematta, mutta vastaavasti isompi ja npeampi vene on tuonut paljon kaiukaisemmat ja ulommat kohteet saataville. Ja niitä laiturillisia satamia muuten tarvitaan lähinnä siellä, missä laituri on kävelymatkan etäisyydellä jostain kaupasta, ei juuri muuhun.

Luonnon ystävä kirjoitti:

Jos harrastaa vain laiturista laituriin purjehtimistä, niin syvä köli on hyvä vaihtoehto tällaiselle karavaanariveneilylle..
Jos todella haluaa kokea, mitä saaristo oikeasti on, niin matala koli avaa upeat luonnonsatamat ja mahdollisuuden nauttia LUONNOSTA.

Lue lisää

Kölisyväystä tärkeämpi tekijä on keulan muoto. Viisto vanhanaikainen keulamuoto on rantautuessa helppo, pääsee loivaankin rantaan lähelle. Kölin syvin kohta on kuitenkin metrien päässä.

Aiemmin veneilin pystykeulaisella 175 cm syvällä veneellä ja luonnosatamat olivat hankalia. Nyt syväystä on 20 cm enemmän mutta keula erittäin viisto ja joka rantaan mentiin heittämällä.