Olen Suklaaholisti

En ole suklaaholisti, mutta syöminen on ollut ongelmana
ja jonkinlaisia ahmimiskohtauksia oli pahimpina aikoina
kun olin väsynyt ja stressaantunut

Addiktio on kuitenkin addiktio erilaisista toteutumis-
tavoistaan huolimatta. Yksi suositeltava asia on
miettiä, mistä suklaahimo johtuu. Jos jonkin selityksen
keksiikin, se ei vielä ongelmaa ratkaise, mutta voi
auttaa vastustamaan kiusauksia jos muistuttaa
itselleen ettei ole vain kyse suklaasta vaan jostain
muusta.

Ihmiset ovat niin erilaisia, ettei kukaan voi yleisvarmaa
ratkaisua sanoa kenellekään muulle. Jollekulle toimii
täydellinen lopetus, mutta se ei ole jokaisen pelastus.

Itse olen enemmänkin järkevän vähentämisen kannalla.

Voit kokeilla totaalista lakkoa, mutta jos repsahdat,
älä menetä toivoasi. Monet liian ehdottomat suunnitelmat
kariutuvat repsahdukseen, josta seuraa luovuttaminen ja
vielä pahempi ahmiminen pitkäksi aikaa, ja se on se
ratkaiseva tuhotekijä. Silloin tällöin tapahtuvat hetken
repsahdukset eivät pitemmällä aikavälillä ole ongelma
vaan niiden seuraukset.

Jos ei totaalinen kieltäytyminen toimi kohdallasi,
kokeile vähittäistä vähentämistä. Päätä joku
sopiva määrä mahdollisin aikavälein. Jos suklaata
menee ihan hirveitä määriä viikossa, on jo selkeä
parannus jos päätätkin syödä illalla vain kolmasosan
suklaalevystä. Minulla ainakin on laihduttamiseeni
(kohta 30kg pois) auttanut se, että päivän aikana
olen syönyt kevyemmin ja suosinut salaatteja ja
kasviksia ja hedelmiä. Illalliseksi olen itselleni ja
avomiehelle (joka on liiankin laiha, eli kaloreissa
en ala raaka-aineiden kanssa säästelemään) laittanut
hyvää ja maistuvaa ruokaa. Ruuan lisäksi myös aina
jotain salaattiaineksia, tomaattia, kurkkua tms.
Jaksan kevyemmän päivän syömishimoistani huolimatta
helposti kun tiedän saavani nauttia illalla. On yksi
harvoista huveistani miettiä mitä ruokaa illaksi
laittaisin. Illallisella en tietenkään voi ahmia yli
tarpeeni, mutta voin nautiskella mauista hyvällä
omatunnolla.

Tämä ei ehkä kuulosta siltä että liittyy sinun
ongelmaasi, mutta suklaahimoon käännettynä
se menee näin: ehkä toimisi se, että sallii itselleen
sen mitä kaipaa, mutta harvemmin ja vähemmän,
ja nauttii enemmän siitä vähästä eikä syö kuin
leipää puolihuolimattomasti.

Kolmasosa suklaalevystä päivässä on melkoinen
määrä viikossa sekin, mutta hurja parannus
ties kuinka moneen levyyn viikossa! Ja siitä voi
alkaa pikkuhiljaa vähentämään tottumisen
myötä.

Tulos ei tule näkymään välittömästi vaa'assa,
mutta pidemmän päälle varmasti näkyy kun
jatkaa vähentämistä pikkuhiljaa. Ja tulokset
ovat todennäköisesti varmempia kuin äkki-
lopetukset joissa repsahtamisvaiheissa ottaa
takaisin korkoineen sen mitä jätti aiemmin
syömättä ja joulun aikaan tulos on -0.

En voi olla varma siitä, että sinulle kävisi niin,
mutta monelle käy. Ties kuinka monen ihmisen
kuulee puhuvan tai kirjoittavan blogiinsa pyhistä
päätöksistä ja samantien jatkuvasti mainitsevat
että taas repsahti ja söi suklaata ja sipsejä ja
jäätelöitä ihan hirveät määrät. "Mutta huomenna
taas lopetan enkä syö väärin ainakaan puoleen
vuoteen!" Ja sitten taas hetikohta repsahtaa.
Kauheata itsensä kiduttamista ilman mitään
tuloksia tai hyötyä.

Liikkumisen aloittaminen ilman erityistä intoa
ja jaksamista on hankalaa, ellei löydä juuri siitä
inspiroivaa lajia itselleen. Kannattaa toki kokeilla
eri lajeja jos joku nappaisi ja olisi hauskaa!

Jos näin ei käy, voi tässäkin auttaa kynnyksen
mataloittaminen. Voit vaikka päättää käydä joka
päivä viiden minuutin kävelyllä. Onhan se ihan
naurettavan pieni määrä ja vaatteidenkin etsi-
miseen ja pukemiseen menee enemmän aikaa.
Toisaalta taas, se on niin naurettavan lyhyt aika,
että on vaikeampi antaa itsensä jättää sitä väliin.
Pikkuhiljaa tätäkin aikaa jo helposti itsestään
pidentää ja kävelyistä voi tulla mukava elämäntapa.

Miten se apteekin mainos menikään? "Vain otettu
lääke auttaa" ? Eli ei ne pyhät päätökset vaan itse
teot pitemmällä aikavälillä. Ne ratkaisevat tulokset.

Kuten sanottua, ei mikään tapa ole totaalisen toimiva
jokaiselle. Onnea ja menestystä vähentämiseen tai
lopettamiseen, minkä taktiikan valitsetkaan!