Pohjalainen, Yleisöltä
Kiistakapulasta kilpailuvaltiksi
Lauantai 28.08.2010
Visa Kananoja Pohjanmaan Kokoomusnuorista vankistaisi vaasalaisten kaksikielisyyttä esimerkiksi kaikilla koulutusasteilla.
Vuonna 2020 elämme Suomessa, jossa pakollinen ruotsin kielen opetus on poistettu. Vaasan seudusta on muodostunut aidosti kaksikielinen ympäristö, jossa jo lapset leikkiessään saavat muualla maassa kadehdittavan kielitaidon. Nuoret muuttavat Vaasaan täällä järjestettävästä kaksikielisestä korkeakoulutuksesta työmarkkinoille saamansa kilpailuvaltin vuoksi.
Suomen kaksi yksikielisyyttä puhuttaa ja aiheuttaa eripuraa etenkin Vaasan seudulla. Suomi ei ole maailman ainoa valtio, jolla on useampi virallinen kieli. Tosin Suomi lienee ainoita, jossa kaikkien kansalaisten tulisi osata molemmat kielet täydellisesti. Vakiintuneen tilanteen vuoksi jokainen aiheesta aloitettu keskustelu laukaisee valtakunnallinen vastakkainasettelun ja sotatilan.
Lienee maalaisjärjelläkin ajateltuna selvää, että esimerkiksi itärajamme tuntumassa ruotsin kielestä on tuskin edes nimellistä hyötyä. Toisinaan venäjän kielen hallitseminen voi olla jopa suomeakin arvokkaampi taito. Pakollisesta ruotsin opetuksesta tullaan hyvin todennäköisesti nopeasti kansainvälistyvässä maassamme luopumaan. Vaikka tämä ei tapahtuisikaan seuraavan viiden vuoden sisällä, on asiaan hyvä varautua ennalta. Vaasan seudulle ominaisia ovat molemmat kotimaiset kielet. Tästä on helppo muodostaa alueelle vahva kilpailutekijä.
Kahden yksikielisyyden sijaan Vaasan seudulla tulee keskittyä aidon kaksikielisyyden rakentamiseen kaikilla koulutusasteilla. Vaasan korkeakoulukonsortion tulisi asettaa visiokseen yksi vahva kaksikielinen (itse asiassa kansainvälistyvässä maailmassa kolmikielinen) korkeakoulu. Tahtotila voidaan asettaa viiden tai kymmenen vuoden päähän kunhan päätöksillä ja yhteistyöllä pyritään saavuttamaan kyseinen tavoite. Samoin jo ala-asteelta alkaen tulee erillisiä suomen- ja ruotsinkielisiä kouluja lähentää tai peräti yhdistää. Lapset oppivat toisen kielen parhaiten kuulemalla ja puhumalla - helpoiten tämä tapahtuu yhteisten leikkien kautta. Vapaaehtoisen kaksikielisyyden muodostaminen kilpailuvaltiksi tulee aloittaa jo nyt.
VISA KANANOJA
Kiistakapulasta kilpailuvaltiksi
Lauantai 28.08.2010
Visa Kananoja Pohjanmaan Kokoomusnuorista vankistaisi vaasalaisten kaksikielisyyttä esimerkiksi kaikilla koulutusasteilla.
Vuonna 2020 elämme Suomessa, jossa pakollinen ruotsin kielen opetus on poistettu. Vaasan seudusta on muodostunut aidosti kaksikielinen ympäristö, jossa jo lapset leikkiessään saavat muualla maassa kadehdittavan kielitaidon. Nuoret muuttavat Vaasaan täällä järjestettävästä kaksikielisestä korkeakoulutuksesta työmarkkinoille saamansa kilpailuvaltin vuoksi.
Suomen kaksi yksikielisyyttä puhuttaa ja aiheuttaa eripuraa etenkin Vaasan seudulla. Suomi ei ole maailman ainoa valtio, jolla on useampi virallinen kieli. Tosin Suomi lienee ainoita, jossa kaikkien kansalaisten tulisi osata molemmat kielet täydellisesti. Vakiintuneen tilanteen vuoksi jokainen aiheesta aloitettu keskustelu laukaisee valtakunnallinen vastakkainasettelun ja sotatilan.
Lienee maalaisjärjelläkin ajateltuna selvää, että esimerkiksi itärajamme tuntumassa ruotsin kielestä on tuskin edes nimellistä hyötyä. Toisinaan venäjän kielen hallitseminen voi olla jopa suomeakin arvokkaampi taito. Pakollisesta ruotsin opetuksesta tullaan hyvin todennäköisesti nopeasti kansainvälistyvässä maassamme luopumaan. Vaikka tämä ei tapahtuisikaan seuraavan viiden vuoden sisällä, on asiaan hyvä varautua ennalta. Vaasan seudulle ominaisia ovat molemmat kotimaiset kielet. Tästä on helppo muodostaa alueelle vahva kilpailutekijä.
Kahden yksikielisyyden sijaan Vaasan seudulla tulee keskittyä aidon kaksikielisyyden rakentamiseen kaikilla koulutusasteilla. Vaasan korkeakoulukonsortion tulisi asettaa visiokseen yksi vahva kaksikielinen (itse asiassa kansainvälistyvässä maailmassa kolmikielinen) korkeakoulu. Tahtotila voidaan asettaa viiden tai kymmenen vuoden päähän kunhan päätöksillä ja yhteistyöllä pyritään saavuttamaan kyseinen tavoite. Samoin jo ala-asteelta alkaen tulee erillisiä suomen- ja ruotsinkielisiä kouluja lähentää tai peräti yhdistää. Lapset oppivat toisen kielen parhaiten kuulemalla ja puhumalla - helpoiten tämä tapahtuu yhteisten leikkien kautta. Vapaaehtoisen kaksikielisyyden muodostaminen kilpailuvaltiksi tulee aloittaa jo nyt.
VISA KANANOJA
Vastaukset 7
Vanhimmat
Siinä Visa Kananoja on pikkuisen hakoteillä koska Suomessa ei todellakaan ole yhtään virallista kieltä mutta kaksi "kansalliskieltä" mitä se nyt sitten tarkoittaakaan.
"Suomen kaksi yksikielisyyttä puhuttaa ja aiheuttaa eripuraa etenkin Vaasan seudulla. Suomi ei ole maailman ainoa valtio, jolla on useampi virallinen kieli. Tosin Suomi lienee ainoita, jossa kaikkien kansalaisten tulisi osata molemmat kielet täydellisesti. Vakiintuneen tilanteen vuoksi jokainen aiheesta aloitettu keskustelu laukaisee valtakunnallinen vastakkainasettelun ja sotatilan."
Kyllä Suomessa on de jure kaksi virallista kieltä, mutta de facto olemme yksikielinen kansa suomen kielellä. Nyt vain lainsäädäntöä on korjattava vastaamaan todellisuutta; suomi ainoaksi viralliseksi kieleksi ja ruotsille muutaman muun kielen kanssa kuuluu kansallisen vähemmistökielen asema. Kananoja on oikeilla jäljillä, että juuri Vaasan seudulla on perusteltua kehittää elävää ja toimivaa kaksikielisyyttä - ja tietenkin on opittava englanti. Se on luontevaa tuolla seudulla. Mutta pakkoruotsista ja keinotekoisesta virallisesta kaksikielisyydestä on päästävä eroon mahdollisimman nopeasti.
Muistaakseni kerran lähetit kirjoituksen jollekin ministerille ja hänen avustajansa vastauksessaan ilmoitti, että ruotsi ei ole virallinen kieli, koska Suomessa ei sellaisia lain mukaan ole?
Tosin nimitykset voivat olla toissijaisia, jos kahta kieltä kohdellaan kuin virallisia kieliä.
Suomen kielipolitiikan sanasto on tarkoituksella tehty erittäin hämääväksi. Meillä ei ole virallisia kieliä, mutta jopa oikeusministeri Brax kertoo julkisuuteen, että virallisia kieliä on kaksi. Siitä tulee sitten tämä surullinen aivopesun tuote "onhan maamme kaksikielinen". Perustuslaki puhuu kansallsikielistä, suomi ja ruotsi. Sitten on vielä sellainenkin hirviö kuin "toinen kotimainen kieli", johon sisään on ympätty ajatus, että "ensimmäistä kotimaista kieltä" ei ole laisinkaan. Tosin kansa sisäistää tämän "toisen kotimaisen kielen" tarkoittavan vain ruotsia.
Nyt näyttää vahvasti siltä, että jatkossa Suomi on virallisesti yksikielisesti suomenkielinen (ei pelkästään vankilat, kuten nykyinen kielilaki määrittelee), ja ruotsista tulee kansallinen vähemmistökieli. Tätä sanomaa kannattaa nyt takoa, kun rauta on kuumentunut - vihdoinkin!
Tuo "toinen kotimainen" kaatuu omaan mahdottomuuteensa sen vuoksi, että yllättäen maan alkuperäisin kieli ei olekaan kotimainen. Miksi kaksi nuorempaa kieltä voisi olla kotimaisia, jos se aidoin ja taatusti kotimaisin ei sitä ole?
Perustuslaissa pitäisi lukea kansalliskielet suomi, ruotsi, saamen kielet, romani, tataari, viittomakieli jne. Ja sen lisäksi mainita kansaa yhdistävänä virallisena kielenä vain ja ainoastaan SUOMI.
En oikein tiedä mitä erityista kilpailuvalttia ruotsista syntyy, henkilön pitäisi sitoutua yksinomaa Ruotsin markkinoille. Tämä on tuskin kovin realistinen näkymä koko Vaasan seudun väestölle.
Koulujen yhdistäminen on toki positiivista, tässä edistää integroitumista ja maan yhtenäisyyttä.
Kaveri on oikealla asialla, mutta liioittelee rankasti ruotsin kielen merkitystä, jopa Vaasan seudulla.
Kyllä Suomen kannattaa satsata monikielisyyteen eli monien maailmankielien tasaiseen osaamiseen.
Monikielisyys on todellinen menestystekijä tulevaisuuden Suomelle.