Haluanpa kertoa vaihteeksi jotain positiivistakin tälle palstalle.
Olen vl-nainen, kolmen lapsen äiti.Teen kotoa käsin töitä, joten lapsia ei tarvitse viedä hoitoon.Mieheni on myös vl ja töissäkäyvä.
Meillä on koira ja asumme vuokralla.Tosin nyt olemme hankkineet tontin ja aloitamme rakennustyöt toukokuun aikana.
Uskomisen asia on meille tärkeintä tässä elämässä.Se ei kuitenkaan tunnu tukaltalta ristin kantamiselta, niinkuin monet epäuskoiset luulevat sen meille olevan.Päinvastoin, se on meille voimaa antava tekijä, ilon lähde.Se auttaa meitä vaikeuksien yli ja uskon avulla näemme vastoinkäymiset eritavalla kuin sellainen, jolla tätä uskoa ei ole sydämessä.
Ehkäisyasiasta olemme jutelleet ja tulleet täysin yksimieliseen päätökseen, että sitä ei tule edes harkita, jos meinaa uskovaisena pysyä.Olemme mieheni kanssa valmiita ottamaan kaikki pienet Taivaan taimet vastaan, niinpaljon kuin taivaan isä niitä haluaa meille antaa, ja uskoo meille vastuullisen kasvatustehtävän.Nämä kolme lasta ovat tuoneet tietenkin vaivaa ja väsymystäkin, mutta enemmän silti iloa ja rakkautta.Lapset ovat yhdistäneet meidän avioliittoa, joka alkuaikoina oli aika myrskyisä eripaikkakunnilla asumisen vuoksi.Haluan olla kotiäiti, mutta tosiaan minulla onhenkireikiäkin, harrastuksia,samoin miehelläni.
Tuntuu huolestuttavalta kuinka moni itseään vl:ksi sanova kertoo, että on tv, suvaitsee meikkaamisen, käyttää ehkäisyä jne.Eli synti on tullut luvalliseksi.Miten sitten voi hyvällä omalla tunnolla sanoa itseään uskovaiseksi?Usko on henkilökohtainen asia, mutta ihminen ei voi ottaa omiin käsiin noita asioita, vaan jos haluaa toimia jumalan tahdon mukaan, ei voi sallia omia vapauksia, erivapauksia niinkun sanotaan.Silloin on synti ja maailmanrakkaus voittanut ihmisen puolelleen.Se vie pikkuhiljaa koko käden.. Se ei ole leikkimisen asia.
Minullekkaan usko ei ole aina kuitenkaan yhtä iloa ja rauhaa, vaan tottakai on kiusauksia ja sitä joutuu vikóihin.Ne kuitenkin saa korjattua evankeliumilla.Kuitenkin se, että tieten tahtoen ottaa lain omiin käsiinsä ja tavallaan alkaa sallimaan itselleen tiettyjä asioita, esim ehkäisyä, on kävelty Jumalan lain ylitse....
Me olemme perheeni kanssa onnellisia tässä uskossa ja haluamme tämän ajallisen, ja vain maallisen elämän kilvoitellakkin siinä uskossa, sillä päämäärämmehän on taivas, ei tämä aika.
Nauttikaa elämästä,
sen pienistä iloista,
surustakin...
Huomatkaa linnunlaulu
lapsen katse,
hymy.
Ne ovat aurinkoa,
uutta päivää.
Niistä minä elän,
ja tunteesta
että jokin isompi voima
meitä täällä kantaa
ja vie perille.
Iloista kesän odotusta kaikille, JRRT Minä kolme ihanaa lastani rakas mieheni
Olen vl-nainen, kolmen lapsen äiti.Teen kotoa käsin töitä, joten lapsia ei tarvitse viedä hoitoon.Mieheni on myös vl ja töissäkäyvä.
Meillä on koira ja asumme vuokralla.Tosin nyt olemme hankkineet tontin ja aloitamme rakennustyöt toukokuun aikana.
Uskomisen asia on meille tärkeintä tässä elämässä.Se ei kuitenkaan tunnu tukaltalta ristin kantamiselta, niinkuin monet epäuskoiset luulevat sen meille olevan.Päinvastoin, se on meille voimaa antava tekijä, ilon lähde.Se auttaa meitä vaikeuksien yli ja uskon avulla näemme vastoinkäymiset eritavalla kuin sellainen, jolla tätä uskoa ei ole sydämessä.
Ehkäisyasiasta olemme jutelleet ja tulleet täysin yksimieliseen päätökseen, että sitä ei tule edes harkita, jos meinaa uskovaisena pysyä.Olemme mieheni kanssa valmiita ottamaan kaikki pienet Taivaan taimet vastaan, niinpaljon kuin taivaan isä niitä haluaa meille antaa, ja uskoo meille vastuullisen kasvatustehtävän.Nämä kolme lasta ovat tuoneet tietenkin vaivaa ja väsymystäkin, mutta enemmän silti iloa ja rakkautta.Lapset ovat yhdistäneet meidän avioliittoa, joka alkuaikoina oli aika myrskyisä eripaikkakunnilla asumisen vuoksi.Haluan olla kotiäiti, mutta tosiaan minulla onhenkireikiäkin, harrastuksia,samoin miehelläni.
Tuntuu huolestuttavalta kuinka moni itseään vl:ksi sanova kertoo, että on tv, suvaitsee meikkaamisen, käyttää ehkäisyä jne.Eli synti on tullut luvalliseksi.Miten sitten voi hyvällä omalla tunnolla sanoa itseään uskovaiseksi?Usko on henkilökohtainen asia, mutta ihminen ei voi ottaa omiin käsiin noita asioita, vaan jos haluaa toimia jumalan tahdon mukaan, ei voi sallia omia vapauksia, erivapauksia niinkun sanotaan.Silloin on synti ja maailmanrakkaus voittanut ihmisen puolelleen.Se vie pikkuhiljaa koko käden.. Se ei ole leikkimisen asia.
Minullekkaan usko ei ole aina kuitenkaan yhtä iloa ja rauhaa, vaan tottakai on kiusauksia ja sitä joutuu vikóihin.Ne kuitenkin saa korjattua evankeliumilla.Kuitenkin se, että tieten tahtoen ottaa lain omiin käsiinsä ja tavallaan alkaa sallimaan itselleen tiettyjä asioita, esim ehkäisyä, on kävelty Jumalan lain ylitse....
Me olemme perheeni kanssa onnellisia tässä uskossa ja haluamme tämän ajallisen, ja vain maallisen elämän kilvoitellakkin siinä uskossa, sillä päämäärämmehän on taivas, ei tämä aika.
Nauttikaa elämästä,
sen pienistä iloista,
surustakin...
Huomatkaa linnunlaulu
lapsen katse,
hymy.
Ne ovat aurinkoa,
uutta päivää.
Niistä minä elän,
ja tunteesta
että jokin isompi voima
meitä täällä kantaa
ja vie perille.
Iloista kesän odotusta kaikille, JRRT Minä kolme ihanaa lastani rakas mieheni
Vastaukset 15
Vanhimmat
mutta jos rakkaus unohtuu, on lakihenkinen sääntöjen noudattaminen turhaa. Et pääse taivaaseen meikkaamattomuutesi tai ehkäisemättömyytesi takia, vaan uskomalla Jumalaa ja toteuttamalla Hänen tahtonsa. Joka on aika selkeästi ilmoitettu Hänen sanassaan:
Joh. 13:
34. Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut - että tekin niin rakastatte toisianne.
35. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus."
Bibliaversio samasta:
P.Joh. 13:
34. Uuden käskyn minä teille annan, että te rakastaisitte teitänne keskenänne, niinkuin minä teitä rakastin, että te myös toinen toistanne rakastaisitte.
35. Siitä pitää kaikkein tunteman teidät minun opetuslapsikseni, jos te keskenänne rakkauden pidätte.
Harmillista, kun pitää todistella sitä miten kivaa se on olla lestadiolainen....
Suvussani on paljon lestadiolaisia ja heilläkin on kova halu koko ajan todistella uskonsa paremmuutta.
Mutta onneksi minä järkevänä ihmisenä ajattelen järjellä, enkä usko niin keinotekoisiin säännöksiin.
"Ei me telkkaria katota, mutta kyllä me tietokonetta"..ei helvetti miten tyhmää, eikö ne tajua, että olis se "jumala" sen tietokoneenkii kieltäny jos siihen aikaan olis ollu:) Ihan pelleilyä, mutta jokainen uskokoon ihan mihin haluaa..
lain kirjaimen noudattamista. Ja laki kuolettaa.
Mikäs se ny olikaan mikä teki eläväksi..??
(raapii päätään virnistäen)
Minulta taas eräs tyyppi kyseli, koska olen todistanut uskostani... en osannut siihen vastata, ei tullut mieleen koska olisin. Ja hänen mielestä pitäs todistella ja sitte hän ei nähny minussa/meijän uskossa niitä hedelmiä, mitä pitäs näkyä ja muissa uskoissa näkyy. Mutta minä en huolestunut tästä... Myöhemmin tulikin mieleen, että hakomajaltahan uskomme näyttää, hakomajalta yrittitarhassa. Yrttitarhassa sen sijaan on se hedelmien loisto.
hienosti kuvattu toi hakomaja yrttitarhavertaus.
Jatka sitä,olet oikeilla jäljillä. Kohta valkenee, jos tahdot Jumalan apua pyytää.
Miksi olla hakomajassa keskellä yrttitarhaa,kun voi tallustella Jeesuksen seurassa hyväntuoksuisessa puutarhassa?
siis hakomajana. Sisältä päin tämä on kaunistettu, ja näkyy ainoana mahdollisena. Miksei näkyisi, koska Jeesus on verellään maksanut syntimme ja kiitos siitä voi nousta täydellisenä vasta taivaassa.
Meillä on kolme lasta ja molemmilla vanhemmilla enemmän ja vähemmän vakavia mielenterveysongelmia. Ehkäisemme ja yritämme jaksaa päivä kerrallaan. Huolia on, eikä vähäisimpänä toimeentulo tai mielenterveys. Uuden lapsen pelko ahdistaa suunnattomasti. Jos joku kysyisi että miten teillä menee, ja siihen rehellisesti vastaisi, niin jäisi varmaan suu auki kysyjällä. Uskoa yritämme vaikka seuroihin ei jaksa mennä, ei edes joka kuukausi. Emme usko että teot pelastavat, joku meikkaamattomuus tai ehkäisemättömyys, riittää että on usko, ja että luottaa siihen että synnit on sovitettu.
Tässä toinen näkökulma, myös vl-perheestä.
Ei kannata loukkaantua, vaikka sinulle tuleekin pelkkää negatiivista palautetta. Täällä nousee aina myrsky, jos lestadiolaisista sanoo jotain p o s i t i i v i s t a. Aivan kuin se olisi kiellettyä.
Mutta onko se? Ei!
jotain negatiivista vl:stä, se on välittömästi "totuus". Positiiviset huomiot ovat pelkkää feikkiä tai itsepetosta epäuskoisten mielestä.
olipas harvinainen kannanotto.tuntuu että on enemmän niitä,jotka haluavat uskoa niinkuin itse halutaan eikä niinkuin Jumala haluaa...on se ihana näkeä että on vielä sellaisiakin jotka haluavat tunnustaa uskoa ja haluavat uskoa ja elää niinkuin raamattu opettaa....tulee vain mieleen 10 neitseen vertauskuva jossa uskovaisten nimikkeellä olevista puolella ei ollut lyhdyssä tulta....voisinpa aamenta sanoa em. kirjoittajan kanssa,joskin paljon isommalla lapsimäärällä.......
Kun olet onnellinen lestadiolaisuskovainen.
Minä en kyllä ole koskaan tuntenut itseäni onnelliseksi uskovaisena ollessani.
Olen yrittänyt selvittää, miksi en voi olla onnellinen, mutta ei se ole selvinnyt.
Onnellinen koen olevani silloin, kun olen juhannuksena erämaa mökillä rantasaunassa ja on hiljaista, eikä kuulu juoppojen örinää eikä autojen jyrinää.
Siellä yksikseni istuskellessani ja makkaraa paistellessa koen onnea. Jos taas olisin siikatörmällä juhannuksena kauheassa ihmistungoksessa ja kuuntelisin neljä seurapuhetta yhtenä iltana olisin rasittunut ja väsynyt. Siellä rantasaunan löylyissä taas sielu lepää. Välillä käyn uimassa ja katson alas painuvaa juhannusyön aurinkoa.
Mitään tämän parempaa onnea ei voi olla.
Ihmettelet:
"Tuntuu huolestuttavalta kuinka moni itseään vl:ksi sanova kertoo, että on tv, suvaitsee meikkaamisen, käyttää ehkäisyä jne.Eli synti on tullut luvalliseksi.Miten sitten voi hyvällä omalla tunnolla sanoa itseään uskovaiseksi?"
Vastaus: Jumala herättää omatunnon. EI Oulussa oleva johto EIKÄ naapurit. Miten voit vaatia että kaikilla uskovaisilla olisivat samat säännöt kuin sinulla vaikka ne eivät kaikki ole Rammatusta (toki ei Rammatun vastaistakaan)?
Täyttä asiaa.
On hyvä, että lessut erottuu porukasta...
Minä olen samaa mieltä keskustelun aloittajan kanssa ja huolissaan samasta asiasta.
Mutta sinulle, rrsm, kyllä se on Jumala joka omantunnon herättää, olet aivan oikeassa. Mutta omatunto sanana on huono suomennos Raamatun alkukielestä, esim. ruotsiksi se on käännetty kuvaavammin ja tarkoittaa yhdessä tuntemista.
Kuten on varmaan kaikille selvää, ei meillä mitään ohje ja sääntökirjoja ole, mutta monista asioista, kuten aikanaan tv:stä on keskusteltu ja Jumala on vaikuttanut Pyhän Hengen kautta uskovaisille sen mielen ettei se ole hyväksi uskovaisiin koteihin.
Pyhä Henki, Jumalan ääni omassa tunnossa, on uskovaisilla kotiopettajana ja neuvoo miten säilytään puhtaalla omalla tunnolla ja pysytään uskomassa ja lopulta saavutetaan päämäärä, kunnian taivas.