Syksy tuli ja lämpötila ulkona pyörii 10 asteen tietämissä. Öisin on vielä kylmempää. Aurinkokaan ei ole näyttäytynyt yli viikkoon.
Mitä tämä tarkoittaa sähkölämmitteisellä okt-alueella? Täällähän on suorasähkötaloja, pilp virityksiä ja myös muutama mlp läävä. Yhteistä kaikille on se, että JOKAIKISEN talon piipusta nousee sankka savu viiden aikaan, kun työläiset pääsevät takaisin koteihinsa!! Ilmaiset puut alkavat siis palamaan jo elokuussa! Ja tätä jatkuu pitkälle toukokuuhun. Ilmaisten puiden polttoaika on siis vähintään 8 kuukautta, ja pesällinen päivässä.
Ja sitten kehuskellaan, kun kaikki sähkö on 14mwh ja on NIIIIIN halpaa asua :o) Ja toki näin teen myös minä, allekirjoittanut :o)
Mitä tämä tarkoittaa sähkölämmitteisellä okt-alueella? Täällähän on suorasähkötaloja, pilp virityksiä ja myös muutama mlp läävä. Yhteistä kaikille on se, että JOKAIKISEN talon piipusta nousee sankka savu viiden aikaan, kun työläiset pääsevät takaisin koteihinsa!! Ilmaiset puut alkavat siis palamaan jo elokuussa! Ja tätä jatkuu pitkälle toukokuuhun. Ilmaisten puiden polttoaika on siis vähintään 8 kuukautta, ja pesällinen päivässä.
Ja sitten kehuskellaan, kun kaikki sähkö on 14mwh ja on NIIIIIN halpaa asua :o) Ja toki näin teen myös minä, allekirjoittanut :o)
Vastaukset 21
Vanhimmat
Suomessa tulisi lailla kieltää savuava lämmitystapa.Puuta voidaan polttaa myös erikoisen puhtaasti polttaen. Luonnollisesti myös tulisija/hormi pysyy puhtana ja siten nokipalo on tuntematon käsite.
PS.
Muuten tiesittekö, miten kilon painoisesta puukalikasta voidaan saada helposti yli 3.5 kw energiaa.
kW = tehon yksikkö
kWh = energian yksikkö
ilmakuivasta puusta (1 kg) poltettaessa täydellisesti vapautuu n. 4,2 kWh lämpöenergiaa, siitä sitten hyötysuhteen mukaan energiaa hyötykäyttöön
Hyvin suunnitellussa tulipesässä ja oikealla tavalla lämmitettynä (hapetus ja puiden kaasuuntuminen), niin ostopuillakin lämmitys on halpaa.
Kosteiden puiden polttaminen tulisi lailla kieltää.Se pilaa kaiken. Jos taloon on suunniteltu tulisija, niin pakollista tulisi olla hyvä puuvarasto. Öljylämmitykseenkin on säännökset, niin ihmettelen miksi ei puulämmitykselle.
Toisaalta ihmettelen miten kaikki tulisijojen valmistajatkaan eivät kiinnitä huomioita tärkeisiin asioihin.
Enpä ole juuri eroa huomannut, oli puut kuivia tai märkiä. Hyvin vetävässä takassa palaa myös märät syttymisen jälkeen mainiosti. Lisäksi olen laittanut noin 10% kestopuun kappaleita sekaan säkenöimään ja hyvin on takka lämmennyt ;-)
Puulämmitykseen EI tule minkäänlaisia rajoituksia tulevaisuudessa, siitä nousisi yksinkertaisesti niin iso meteli, ja miten valvot sitä muutenkaan?
Nii-in, satumpa asumaan erään omakotitalon naapurissa, jonka isäntä on nyt alkanut lämmittämään tässä näin, mutta ainoa ongelma siinä on että "normaalia" savua tuli tänäänkin n. pari tuntia, tulet pani viiden aikoihin ja siitä asti on tullut kitkerää kitupolton savua.
Ilmeisesti isännällä ei ole varaajaa / pieni varaaja tai muuten vaan kitupolttelee, mutta aika ärsyttävää tuollainen...
Niin, jos jollain tänän kesänä on märkiä puita potettavaksi niin onkohan ne säilötty laiturin alla? Elokuun sademäärä 15mm...
Eihän sademäärällä ole juurikaan vaikutusta tämän syksyn polttopuiden märkyyteen/kuivuuteen.Nehän voi olla vaikkapa Asta-myrskystä kotoisin,sen jäljiltähän saa ilmaista puuta Muulikuormittain tuolta sisämaasta.Eikä takuulla ole kuivaa.
Me polttelimme märkiä ilmaispuita eikä niistä hirveästi lähtenyt lämpöä. Jatkoimme hommaa vasta seuraavana talvena, jolloin puut olivat jo kuivia. Samalla saimme uuden erän märkiä ilmaispuita kuivumaan.
Styroksit ja pahvit palavat myös ja vähän muoviakin.
se on sellaisella, joka ei saa puitaan aikanaan kuivaamaan ja puilla aikoo lämmittää. Huhtikuussa viimeistään pitää olla puut pienittynä seuraavaa talvea varten. Liiterin pitää olla myös riittävän harva eikä mikään ponttiseinä varasto. Ja hakekaa ne puut sisälle taloon lämpenemään vaikka aamulla, jos meinaattee iltasella poltella niin syttyvätkin paremmin, kun pintakosteus häipyy. Pikkuisen kun polttelee takassa jokapäivä niin pysyy tasainen lämpö eikä sähköyhtiölle tartte paljoa maksuja maksella. Olletikkin kun käyttövettäkin auringolla porruutellaan kuumaksi. Ja onhan mukavaa eukon kanssa istuskella iltakahvilla takkatulta katsellen.
Aian uteliaisuutta. Oletko tehnyt näin viimeiset 35 vuotta?
Ehkä siellä vain polteltiin maitopurkkeja takassa...
Itse pistin toissapäivänä vasta lämmöt päälle, kun ne ovat olleet kesän pois päältä. Itse asiassa lämmitys tuli nyt vain päälle kosteisiin tiloihin ja huoneiden lämmitys menee päälle kun kääntää sisäkompentointia suuremmalle.
Suomessa lämmityskausi on 6-7kk.
Minun kahdensadan neliön talossa menee säköä lämmitykseen noin 15.000kWh ja taloussähköä kuluu noin 10.000kWh vuodessa. Puitapolttamalla pystyn säästämään mitättömän määrän sähköä, noin 1000-3000kWh, käytännössä olen tuskin koskaan päässyt yli 2000kWh takkalämmitykseen. Hyöty on niin pieni, ettei vaan viitsi polttaa puita.
Heinäkuu oli ainoa kuukausi, kun en takassa puita polttanut. Sähkölämpö ei tosin ole päällä yleensä toukokuu-syyskuu aikana, kuin joskus hetkittäin, että hiukan saa lämpöä esim. kun sadepäiviä on monta peräkkäin. Tänävuonna kuitenkin oli aika viileää Juhannukseen saakka ja piti lämmittää harvinaisen pitkään. Heinäkuun helteet olivat poikkeus tapaus. Muuten lämpimät olivat aika vähissä.
Suomessa lämmityskausi on mielestäni vähintään 9 kk. Useina vuosina pitempikin.
Mihin tuo 10 000 kWh taloussähköä menee jos se ei lämmitä? Vai noinko paljon karkaa viemäriin lämmintä käyttövettä?
Ehkäpä kannattaisi hieman ajatella sitä, että talot voivat olla hieman erilaisia keskenään.
Itse olen vääntänyt lämmön pois päältä joskus huhtikuussa. Lämmöt tulee vastaavasti kytkettyä takaisin päälle syys- lokakuussa. Samat ajat pätevät takanpolttoon. Kynnys menee jossain kymmenen asteen vuorokauden keskilämpötilan paikkeilla.
Tänä vuonna lämmöt laitoin pois päältä viikko ennen vappua. Eli sinulla lämmityskausi voi olla 9kk, mutta esim. allekirjoittaneella se on 6kk.
Puuta palaa leivinuunissa,parin viikon välein.
Leivinuunissa paisettu leipä on halvempaa kuin kaupasta ostettu,eli selvää säästöä tulee satoja euroja vuodessa.Säästö tuplautuu talvella vielä lämmityskuluissa,eli lämmitys tulee ilmaiseksi leipomisen sivutuotteena.Tuohon ei ILP-häkkyrät pystykkään!!!!!!!
Hei,
Aivan tiedoksi, että tuossa vähän aikaan sitten keksittiin tuote nimeltä sähköuuni. Lastentaudeista tuote alkaa kohta pääsemään eroon, eli kannattaisi ehkä sinnekkin harkita ostoslistalle.
ei sähkölämpö siihen leipään saa. Se nääs syntyy uuniin pohjaan jääneestä hiilestä.
Tietysti se taloussähkökin lämmittää. Jos joku eläkeläispariskunta kuluttaa vuodessa käyttösähköön 3000kWh ja lapsiperhe 10.000kWh, niin arvatenkin se eläkeläinen virittelee takkaan tulta aikaisemmin syksyllä.
Käyttöveden viemäriin valuva energia on mukana tuossa lämmityksen 15.000kWh potissa.
Kerää vaikka talvella tuota hiiltä talteen ja paisko uuniin kesällä, jos se sinun mielestäsi on tuosta kiinni.
Sinänsä mielenkiintoisia nämä ihmisten uskomukset. Viimeksi yksi väitti, että kaikissa hienoissa ravintoloissa on kivinen uuni. Oli raasu käynyt joskus 80- luvulla viimeksi ravintolassa ja se osoittautui pizzeriaksi.
en niin piittaa. Ilmat kun vielä vähän viilenee niin taas palaa puut uunissa, lakastaan tuhkat ja hetken päästä leivät kypsymään. Makuhermojani uskon.
Pizzauunistakin on parin vuoden lätynpaiston verran kokemusta. Siinähän on tosiaan kivipohja ja sähkövastukset alla. Jauhokin palaa pizzanpohjaan mukavasti, varsinkin jos on laiska lakaisija. Lämpötila vaan normaalileiväntekoon turhan kova
Kun savuamisesta on kysymys, niin tarkennan oikean tavan polttaa puita tulisijassa. Tulisijassa puun polttamista voidaan verrata Bensiini moottorin toimintaan, vaikkakin moottorissa ei päätarkoitus ole tuottaa lämpöä, vaan työenergiaa.
Jos ymmärrät Bensiini seoksen ja hapen yhteisvaikutuksen eli moottorissa seoksen tulee olla määrätynlainen palaessaan puhtaasti. Jos seos on liian laiha, niin moottori "yskii" ja palaminen on todella epätäydellistä seoksen harvuuden tähden ja seos ei pala täydellisesti. Taas päinvastainen tilanne eli seos on liian rikas, niin moottori karstoittuu samalla tavalla palamattomien kaasujen johdosta.
Puu lämmityksessä on sama periaate eli puiden kaasuuntuminen tulisi olla suhteessa tulipesässä olevaan ilman/hapen määrään ja erikoisesti veto huomioiden. Jos esim. veto on liian suuri, niin palaminen on epätäydellistä ja palamattomat kaasut nokeavat tulisijaa/hormia. Taas liiian suuri kaasuuntuminen tai liian pieni veto hormissa tuottaa palamattomia kaasuja ja nokeentumista.
Jos tulisija on suunniteltu huolella täydellinen palaminen huomioiden, niin tulisijassa tulee olla erilliset venttiilit. Toinen puun kaasuuntamista varten ja toinen tulen hapetusta varten. Näin mahdollistutaan ohjaamaan seosta ja palamista tulisijassa.
Paras palaminen saavutetaan silloin kun hapen määrä on selainnen, joka kohottaa palamisessa olevan lämpötilan mahdollisimman korkeaksi. (Bensiini moottorissahan on mahdollistta polttaa venttiilit korkean lämpötilan takia, joka säädetään juuri seoksen avulla). Siis seoksen rikkaus vaikuttaa palamislämpötilaan ratkaisevasti. Liian pieni happimäärä alentaa lämpötilaa ja taas liian suuri happi/ilmamäärä harventaa seoksen ja näin alentaa lämpötilan.
Kun on kyseessä puun polttaminne eli puu tulee kaasuuntua ennen polttamista, niin pienikin kosteus puussa tekee mahdottomaksi säätää hapetusta kohdalleen. Mitä enemmän puussa on kosteutta, niin sitä suurempi hormin veto tulee olla,- joka taas harventaa seoksen ja alentaa palamislämpötilan. Lisäksi vesi/höyry seoksessa vaikeuttaa muutenkin palamista.
Todellisuudessa tulisijaa ei voida säättää kuin Bensiinimoottorin seosta, koska puiden kaasuuntuminen on muuttuva prosessi kaiken aikaa. Puiden lisäyksen jälkeen kaasuuntuminen on vomakasta ja taas puiden palaessa lopuillaan kaasuuntuminen on pientä. Lisäksi puiden lisäyksen jälkeen tulisijan lämpötila laskee rajusti ja palamattomia kaasuja on runsaasti.