Onpa kerrankin näyttävä kansi Suomen Kuvalehdessä! Hurrit vetää loputkin nuuskat sieraimeensa tuon nähdessään.
27.8.2010 klo 10:00
Onko ruotsinkielisillä Suomessa liikaa valtaa?
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/onko-ruotsinkielisilla-suomessa-liikaa-valtaa
Kuvitus Kaisa Rautaheimo.
http://suomenkuvalehti.fi/s/files/Uutisen kuvat/liikennemerkkiankka2.jpg
Kysymys ruotsin kielen asemasta Suomessa voidaan asettaa monella tavalla. Esimerkiksi, tuoko kielivähemmistö maahan jotain sellaista vaikeasti mitattavaa monikulttuurisuutta, jonka ylläpito kannattaa, koska ilman sitä Suomi olisi kaikille huonompi paikka?
Yksi yleisimmistä kielivähemmistöä koskevista väitteistä on, että ruotsinkielisillä on Suomessa liikaa valtaa.
Ruotsalainen kansanpuolue sai viime eduskuntavaaleissa koko maassa 126 520 ääntä eli 4,6 prosenttia äänistä. Pienuudestaan huolimatta Rkp on ollut mukana jokaisessa hallituksessa vuodesta 1975. Miksi, valtiotieteen emeritusprofessori Tuomo Martikainen?
”Ensinnäkin pragmaattisista syistä. Suomen poliittinen linkki Pohjoismaihin menee pitkälti Rkp:n kautta. Voin vain kuvitella, millainen älähdys Ruotsista ja muista Pohjoismaista lähtisi, jos Rkp poistettaisiin hallitusvastuusta. Hallituksen sisällä Rkp:lla on ollut vaa’ankieliasema vasemmiston ja oikeiston kamppailussa. Se on ollut maltillinen, sovitteleva, helppo kaikille ryhmille, ja tässä mielessä salonkikelpoinen puolue. Rkp edustaa ainoata liberalismin linnaketta Suomessa, mikä myös perustelee sen paikkaa hallituksessa. Se on legitimoinut asemaansa myös siten, että sillä on ollut aina eteviä poliitikkoja.”
Entä yleinen käsitys poliittisesta symbioosista: Rkp liittoutuu aina kulloinkin vallassa olevan suuren puolueen kanssa ja kumpikin hyötyy? Rkp tukee hallituksen politiikkaa, mitä se onkaan, ja saa vastineeksi hallituksen tuen kielipolitiikalleen?
”Se on selvä. Mutta on hyvä muistaa, että koko ruotsinkielisen väestön olemassaolo on erittäin riippuvainen poliittisista päätöksistä. Rkp:n on keinoilla millä hyvänsä päästävä näköalapaikoille ja hallitukseen. Politiikka merkitsee Rkp:lle enemmän kuin muille puolueille, tässä mielessä Rkp ei ole tavallinen puolue.”
Mutta eikö automaattiselta vaikuttava hallituspaikka ole arveluttavaa kansanvallan näkökulmasta?
”Päällisin puolin se saattaa vaikuttaa tältä. Mutta vähemmistön suojelulla on aina hintansa. Voidaan kysyä, onko suojelu sen väärti. Minun mielestäni on. Ainahan enemmistö kokee vähemmistön suojelemisen paapomisena, mutta suomenruotsalaiset itse eivät koe olevansa minoriteetti vaan osa suomalaisuutta.”
Lue lisää SK:sta 34/2010. Lehden kansijutussa aihetta käsitellään kymmenen yleisimmän väitteen kautta:
Suomi on kaksikielinen maa.
Kaksikielisyys nojaa perustuslakiin.
Kaksikielisyyden ylläpito maksaa.
Virkamiesten on hallittava ruotsi.
Kaikkien on osattava ruotsia.
Ruotsinkielistä kulttuuria tuetaan suhteettoman paljon.
Ruotsin kielellä saa paremman koulutuksen.
Ruotsinkielisillä on liikaa valtaa.
Ruotsinkieliset ja suomenkieliset ovat Suomessa tasa-arvoisia.
Ruotsin kieltä vaalimalla vaalitaan muutakin kuin suomenruotsalaisuutta.
27.8.2010 klo 10:00
Onko ruotsinkielisillä Suomessa liikaa valtaa?
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/onko-ruotsinkielisilla-suomessa-liikaa-valtaa
Kuvitus Kaisa Rautaheimo.
http://suomenkuvalehti.fi/s/files/Uutisen kuvat/liikennemerkkiankka2.jpg
Kysymys ruotsin kielen asemasta Suomessa voidaan asettaa monella tavalla. Esimerkiksi, tuoko kielivähemmistö maahan jotain sellaista vaikeasti mitattavaa monikulttuurisuutta, jonka ylläpito kannattaa, koska ilman sitä Suomi olisi kaikille huonompi paikka?
Yksi yleisimmistä kielivähemmistöä koskevista väitteistä on, että ruotsinkielisillä on Suomessa liikaa valtaa.
Ruotsalainen kansanpuolue sai viime eduskuntavaaleissa koko maassa 126 520 ääntä eli 4,6 prosenttia äänistä. Pienuudestaan huolimatta Rkp on ollut mukana jokaisessa hallituksessa vuodesta 1975. Miksi, valtiotieteen emeritusprofessori Tuomo Martikainen?
”Ensinnäkin pragmaattisista syistä. Suomen poliittinen linkki Pohjoismaihin menee pitkälti Rkp:n kautta. Voin vain kuvitella, millainen älähdys Ruotsista ja muista Pohjoismaista lähtisi, jos Rkp poistettaisiin hallitusvastuusta. Hallituksen sisällä Rkp:lla on ollut vaa’ankieliasema vasemmiston ja oikeiston kamppailussa. Se on ollut maltillinen, sovitteleva, helppo kaikille ryhmille, ja tässä mielessä salonkikelpoinen puolue. Rkp edustaa ainoata liberalismin linnaketta Suomessa, mikä myös perustelee sen paikkaa hallituksessa. Se on legitimoinut asemaansa myös siten, että sillä on ollut aina eteviä poliitikkoja.”
Entä yleinen käsitys poliittisesta symbioosista: Rkp liittoutuu aina kulloinkin vallassa olevan suuren puolueen kanssa ja kumpikin hyötyy? Rkp tukee hallituksen politiikkaa, mitä se onkaan, ja saa vastineeksi hallituksen tuen kielipolitiikalleen?
”Se on selvä. Mutta on hyvä muistaa, että koko ruotsinkielisen väestön olemassaolo on erittäin riippuvainen poliittisista päätöksistä. Rkp:n on keinoilla millä hyvänsä päästävä näköalapaikoille ja hallitukseen. Politiikka merkitsee Rkp:lle enemmän kuin muille puolueille, tässä mielessä Rkp ei ole tavallinen puolue.”
Mutta eikö automaattiselta vaikuttava hallituspaikka ole arveluttavaa kansanvallan näkökulmasta?
”Päällisin puolin se saattaa vaikuttaa tältä. Mutta vähemmistön suojelulla on aina hintansa. Voidaan kysyä, onko suojelu sen väärti. Minun mielestäni on. Ainahan enemmistö kokee vähemmistön suojelemisen paapomisena, mutta suomenruotsalaiset itse eivät koe olevansa minoriteetti vaan osa suomalaisuutta.”
Lue lisää SK:sta 34/2010. Lehden kansijutussa aihetta käsitellään kymmenen yleisimmän väitteen kautta:
Suomi on kaksikielinen maa.
Kaksikielisyys nojaa perustuslakiin.
Kaksikielisyyden ylläpito maksaa.
Virkamiesten on hallittava ruotsi.
Kaikkien on osattava ruotsia.
Ruotsinkielistä kulttuuria tuetaan suhteettoman paljon.
Ruotsin kielellä saa paremman koulutuksen.
Ruotsinkielisillä on liikaa valtaa.
Ruotsinkieliset ja suomenkieliset ovat Suomessa tasa-arvoisia.
Ruotsin kieltä vaalimalla vaalitaan muutakin kuin suomenruotsalaisuutta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suomen Kuvalehdessä on lisää juttuja samasta aiheesta
Opetushallituksen pääjohtaja: ”Ruotsin kieli pysyy perusopetuksessa” (Suomenkuvalehti.fi 4.1.2010)
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/opetushallituksen-paajohtaja-ruotsin-kieli-pysyy-perusopetuksessa
Kimmo Sasi: Ruotsin asema uhattuna
Ruotsinkielisillä ei ole enää hallituksessa arvovaltaisia puolustajia, valittaa kansanedustaja Kimmo Sasi.
29.11.2009 klo 13:01
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kimmo-sasi-ruotsin-asema-uhattuna
Kuva
Kimmo Sasi uskoo, että ruotsinkielisiä ymmärrettäisiin paremmin, jos Rkp olisi rakentavampi. Kuva Hannu Lindroos
http://suomenkuvalehti.fi/s/files/Uutisen kuvat/KIMMO-SASI.jpg
Förlåt, jag förstod inte, Izuinitze, ja ne ponimaju…
28.4.2009 klo 22:21
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/megafoni/forlat-jag-forstod-inte-izuinitze-ja-ne-ponimaju
Montako kertaa vierasta kieltä puhuvan kanssa kommunikointi on kohdallasi päättynyt kun toinen osapuoli ei ymmärtänyt? Epäilen, että jokaiselle on joskus käynyt näin. Miksi?
Pakkoruotsia koskevat jutut Suomenkuvalehti.fi:ssä.
http://suomenkuvalehti.fi/Haku/?q=pakkoruotsi&sivu=2
Sasi on susi liikenteessäkin. Liikennetaposta tuo pelle selvisi sakoilla. Kas kun ei otettu korttia pois vaikka "virallisesti mies nukkuu rattiin" milloin sattuu!
Pakkoruotsin vahvin valtti heikoilla?
http://www.aamulehti.fi/teema/ylojarvenkolari/4657128-big.jpg
http://www.aamulehti.fi/teema/ylojarvenkolari/toivon-jumalan-siunausta-ja-kaikkea-hyvaa-leskelle/13416
"Toivon Jumalan siunausta ja kaikkea hyvää leskelle"
06.03.
Kuolonkolari: Kansanedustaja Kimmo Sasi kertoo saaneensa tietää tapahtumien tarkan kulun poliisilta
http://www.aamulehti.fi/teema/ylojarvenkolari/13395.shtml
http://www.aamulehti.fi/teema/ylojarvenkolari/4656417-big.jpg
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kimmo_Sasi
>>Sasin ollessa matkalla vaalitilaisuuteen 5. maaliskuuta 2007 joutui hän auto-onnettomuuteen kolmostiellä Ylöjärvellä, jossa häneltä murtui solisluu sekä nilkka. Sasin auto ajautui vastaantulevien kaistalle. Nokkakolarin toisena osapuolena ollut Ikaalisista kotoisin ollut 70-vuotias mies menehtyi ja tämän 62-vuotias vaimo loukkaantui vakavasti. Sasi itse ei "muistanut kolarista mitään" (lakimiehet neuvoo muistamattomuuten lieventävänä asianhaarana, vrt. Häkkisen veneilyturma), mutta epäili väsymyskohtausta, joka johtui verenpaineen äkillisestä laskusta. Tapausta tutkittiin liikenteen vaarantamisena, kuolemantuottamuksena ja vammantuottamuksena.
Asia puitiin Tampereen käräjäoikeudessa lokakuussa 2007. Sasi tuomittiin kuolemantuottamuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 70 päiväsakkoon, mikä merkitsi hänen tuloillaan 6160 euron summaa. Lisäksi Sasi joutui korvaamaan 1200 euroa todistelu- ja ruuminavauskustannuksia.
Siksihän tuota lehteä tuleekin tilattua. Samoin Kanava tulee myöskin.