Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    SK 34/2010.

    Onpa kerrankin näyttävä kansi Suomen Kuvalehdessä! Hurrit vetää loputkin nuuskat sieraimeensa tuon nähdessään.

    27.8.2010 klo 10:00
    Onko ruotsinkielisillä Suomessa liikaa valtaa?

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/onko-ruotsinkielisilla-suomessa-liikaa-valtaa

    Kuvitus Kaisa Rautaheimo.

    http://suomenkuvalehti.fi/s/files/Uutisen kuvat/liikennemerkkiankka2.jpg


    Kysymys ruotsin kielen asemasta Suomessa voidaan asettaa monella tavalla. Esimerkiksi, tuoko kielivähemmistö maahan jotain sellaista vaikeasti mitattavaa monikulttuurisuutta, jonka ylläpito kannattaa, koska ilman sitä Suomi olisi kaikille huonompi paikka?
    Yksi yleisimmistä kielivähemmistöä koskevista väitteistä on, että ruotsinkielisillä on Suomessa liikaa valtaa.
    Ruotsalainen kansanpuolue sai viime eduskuntavaaleissa koko maassa 126 520 ääntä eli 4,6 prosenttia äänistä. Pienuudestaan huolimatta Rkp on ollut mukana jokaisessa hallituksessa vuodesta 1975. Miksi, valtiotieteen emeritusprofessori Tuomo Martikainen?
    ”Ensinnäkin pragmaattisista syistä. Suomen poliittinen linkki Pohjoismaihin menee pitkälti Rkp:n kautta. Voin vain kuvitella, millainen älähdys Ruotsista ja muista Pohjoismaista lähtisi, jos Rkp poistettaisiin hallitusvastuusta. Hallituksen sisällä Rkp:lla on ollut vaa’ankieliasema vasemmiston ja oikeiston kamppailussa. Se on ollut maltillinen, sovitteleva, helppo kaikille ryhmille, ja tässä mielessä salonkikelpoinen puolue. Rkp edustaa ainoata liberalismin linnaketta Suomessa, mikä myös perustelee sen paikkaa hallituksessa. Se on legitimoinut asemaansa myös siten, että sillä on ollut aina eteviä poliitikkoja.”
    Entä yleinen käsitys poliittisesta symbioosista: Rkp liittoutuu aina kulloinkin vallassa olevan suuren puolueen kanssa ja kumpikin hyötyy? Rkp tukee hallituksen politiikkaa, mitä se onkaan, ja saa vastineeksi hallituksen tuen kielipolitiikalleen?
    ”Se on selvä. Mutta on hyvä muistaa, että koko ruotsinkielisen väestön olemassaolo on erittäin riippuvainen poliittisista päätöksistä. Rkp:n on keinoilla millä hyvänsä päästävä näköalapaikoille ja hallitukseen. Politiikka merkitsee Rkp:lle enemmän kuin muille puolueille, tässä mielessä Rkp ei ole tavallinen puolue.”
    Mutta eikö automaattiselta vaikuttava hallituspaikka ole arveluttavaa kansanvallan näkökulmasta?
    ”Päällisin puolin se saattaa vaikuttaa tältä. Mutta vähemmistön suojelulla on aina hintansa. Voidaan kysyä, onko suojelu sen väärti. Minun mielestäni on. Ainahan enemmistö kokee vähemmistön suojelemisen paapomisena, mutta suomenruotsalaiset itse eivät koe olevansa minoriteetti vaan osa suomalaisuutta.”
    Lue lisää SK:sta 34/2010. Lehden kansijutussa aihetta käsitellään kymmenen yleisimmän väitteen kautta:
    Suomi on kaksikielinen maa.
    Kaksikielisyys nojaa perustuslakiin.
    Kaksikielisyyden ylläpito maksaa.
    Virkamiesten on hallittava ruotsi.
    Kaikkien on osattava ruotsia.
    Ruotsinkielistä kulttuuria tuetaan suhteettoman paljon.
    Ruotsin kielellä saa paremman koulutuksen.
    Ruotsinkielisillä on liikaa valtaa.
    Ruotsinkieliset ja suomenkieliset ovat Suomessa tasa-arvoisia.
    Ruotsin kieltä vaalimalla vaalitaan muutakin kuin suomenruotsalaisuutta.
    293
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    • Miksi näiden rantahurrien kieltä tulisi opetella?

      http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/onko-ruotsinkielisilla-suomessa-liikaa-valtaa?kommenttisivu=3#kommentit


      1944 kesällä rannikon SUOMEN RUOTSALAISET soutivat joukoittain Ruotsiin sotaa pakoon!
      Kaikkiaan noin 800:sta sotilaskarkuriksi luokiteltavasta noin 600 oli kotoisin RUOTSINKIELISELTÄ POHJANMAALTA.

      Keväällä 1945 heidän palatessaan Suomeen, heille annettiin Liittoutuneiden vaatimuksesta ARMAHDUS kun he kertoivat toimineensa LIITTOUTUNEIDEN HYVÄKSI, siis ryssien! Maksettiinpa vielä korvaukset ja päivärahatkin tuosta ajasta Ruotsin lihapatojen äärellä! IKUINEN HÄPEÄ SUOMEN HURREILLE!

      Munsalan souturit, TOP 4 tässä järjestyksessä:

      Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987)

      Sivulta 147:

      1. Närpiö 229 (292)
      2. Kornäs 150 (184)
      3. Munsala 137 (148)
      4. Vaasa 97 (157)
      +++++++++++++++

      Yhteensä 613 (781)


      Sotahistorian laitoksen johtaja, evl. Jarmo Nieminen, kertoo sivuillaan tuon kaikelle kansalle!

      http://jarmonieminen.blogit.uusisuomi.fi/jarmo-nieminen/

      "Työskentelen Maanpuolustuskorkeakoulussa, olen everstiluutnantti ja Sotahistorian laitoksen johtaja."


      Sotapoliisin toimintakertomuus touko-elokuu 1944

      http://www.jarmonieminen.fi/historia/?cat=45


      Sotapoliisin toimintakertomuus toukokuulta 1944
      http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=478

      "Ruotsiin suuntautuva karkuruus sekä virosta tänne saapuvat pakolaiset ovat antaneet meripoliisille jatkuvasti ylimääräistä työtä. Karkaaminen Ruotsiin tapahtuu pääasiallisesti Merenkurkun seuduilta ja suuremman osan sinne menneistä muodostavat pohjanlahden rannikkopitäjien väestö. Niinpä Siipyystä on kuluneen toukokuun aikana paennut Ruotsiin 22 henkilöä (joista sotilaita 5), Munsalasta 25 (sotilaita 21), Närpiöstä 8 (sotilaita 5), Pietarsaaresta 22 (sotilaita 20), Kristiinasta 7 ja Oravaisesta 7, eli yhteensä 91, joista sotilashenkilöitä 50"


      Sotapoliisin toimintakertomus kesäkuulta 1944
      http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=472

      "Ruotsiin suuntautuva karkuruus antoi sen sijaan meripoliisille jatkuvasti ylimääräistä työtä. Ylimenot tapahtuivat nytkin pääasiallisesti Merenkurkun seuduilta ja menijät olivat suurimmalta osaltaan rannikkopitäjien väestöä. Ahvenanmaalta on todettu paenneen sota-aikana kaikkiaan 112 henkilöä (joista 5 sotilaita). Pohjoisemmalta rannikkoalueelta on todettu lähteneen n. 100. kaikkiaan 56 siviilihenkilöä ja 19 sotilasta on saatu pakomatkalla pidätetyksi. Ruotsiin luvattomasti yrittäneitä virolaisia on pidätetty 20."


      Sotapoliisin toimintakertomus heinäkuulta 1944
      http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=502

      "Karkuruus ruotsiin on edelleenkin jatkunut runsaana. Esimerkkinä mainittakoon, että n. 90 % kaikista niistä, jotka saivat lomaa Kolarin ja Enontekiön kuntiin, karkasivat Ruotsiin. Myöskin muihin Tornionjokilaakson kuntiin lomaa saaneista teki huomattava osa samoin ja palvelukseenastumismääräyksen saaneista tämän seudun miehistä suuri joukko seurasi esimerkkiä. M.m. Enonteköstä karkasi 30.7.1944 Ruotsiin kolme veljestä, jotka olivat saaneet lomaa neljännen veljensä sankarihautajaisiin. Karkulaiset eivät tiettävästi läheskään kaikki ilmoittaudu Ruotsin viranomaisille, koska pelkäävät joutuvansa keskitysleireihin, vaan oleskelevat sukulaistensa ja tuttaviensa luona rajaseudun syrjäkylissä. On oletettavissa, että he talven tullen siirtyvät Suomen puolelle metsäkaartilaisiksi. – Vastatoimenpiteeksi ehdottaa Er.SPol.Os., että kaikki lomat Lapin läänin läntiselle matkustuskieltoalueelle kiellettäisiin sekä että vastaisuudessa Tornionjokilaaksosta palvelukseen kutsutuille reserviläisille ei lähetettäisi palvelukseenastumismääräystä poliisiviranomaisten toimesta, vaan ne annettaisiin osaston Torniossa sijaitsevalle asemakomennuskunnalle, joka noutaisi miehet palvelukseen." -
      "Ahvenanmaalle suuntautunut matkustusliikenne väheni kuukauden aikana huomattavasti. Heinäkuussa myönnettyjen lupien lukumäärä oli vain 511 vastaavan luvun ollessa kesäkuussa 846."



      Sotapoliisin toimintakatsaus elokuulta 1944
      http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=610

      "Karkuruutta Ruotsiin jatkui edelleenkin, joskin vähentyneenä. Valvonnan tehostamisella sekä yhteistoiminnalla muiden viranomaisten kanssa saatiin joukko karkureita sekä neljä ammattimaisesti näitä Ruotsiin kuljettanutta henkilöä pidätetyksi.
      Pakolaisliikenne Ahvenanmaalta Ruotsiin loppui melkein kokonaan. Ainoastaan yhden nuorukaisen todettiin lähteneen luvatta maasta. Sen sijaan arviolta 750–800 henkilöä, joista huomattava osa sotilaita, pitkin Pohjanlahden rannikkoa on siirtynyt luvattomasti Ruotsin puolelle. Eniten näitä tapauksia Korsnäs´in, Närpiön, Koivulahden ja Munsalan pitäjissä. Kun vahvistetusta vartioinnista huolimatta rajanylitys kasvoi, ryhdyttiin epäilyttävissä tapauksissa takavarikoimaan moottoriveneitä tai poistamaan niistä koneosia."



      Mietiskellessäsi kuuntele "lännen miesten biisiä"...

      Pet Shop Boys - Go West

      http://video.google.com/videoplay?docid=3835077680495671017#

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    27.8.2010 kirjoitti:

    Onpa kerrankin näyttävä kansi Suomen Kuvalehdessä! Hurrit vetää loputkin nuuskat sieraimeensa tuon nähdessään.

    27.8.2010 klo 10:00
    Onko ruotsinkielisillä Suomessa liikaa valtaa?

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/onko-ruotsinkielisilla-suomessa-liikaa-valtaa

    Kuvitus Kaisa Rautaheimo.

    http://suomenkuvalehti.fi/s/files/Uutisen kuvat/liikennemerkkiankka2.jpg


    Kysymys ruotsin kielen asemasta Suomessa voidaan asettaa monella tavalla. Esimerkiksi, tuoko kielivähemmistö maahan jotain sellaista vaikeasti mitattavaa monikulttuurisuutta, jonka ylläpito kannattaa, koska ilman sitä Suomi olisi kaikille huonompi paikka?
    Yksi yleisimmistä kielivähemmistöä koskevista väitteistä on, että ruotsinkielisillä on Suomessa liikaa valtaa.
    Ruotsalainen kansanpuolue sai viime eduskuntavaaleissa koko maassa 126 520 ääntä eli 4,6 prosenttia äänistä. Pienuudestaan huolimatta Rkp on ollut mukana jokaisessa hallituksessa vuodesta 1975. Miksi, valtiotieteen emeritusprofessori Tuomo Martikainen?
    ”Ensinnäkin pragmaattisista syistä. Suomen poliittinen linkki Pohjoismaihin menee pitkälti Rkp:n kautta. Voin vain kuvitella, millainen älähdys Ruotsista ja muista Pohjoismaista lähtisi, jos Rkp poistettaisiin hallitusvastuusta. Hallituksen sisällä Rkp:lla on ollut vaa’ankieliasema vasemmiston ja oikeiston kamppailussa. Se on ollut maltillinen, sovitteleva, helppo kaikille ryhmille, ja tässä mielessä salonkikelpoinen puolue. Rkp edustaa ainoata liberalismin linnaketta Suomessa, mikä myös perustelee sen paikkaa hallituksessa. Se on legitimoinut asemaansa myös siten, että sillä on ollut aina eteviä poliitikkoja.”
    Entä yleinen käsitys poliittisesta symbioosista: Rkp liittoutuu aina kulloinkin vallassa olevan suuren puolueen kanssa ja kumpikin hyötyy? Rkp tukee hallituksen politiikkaa, mitä se onkaan, ja saa vastineeksi hallituksen tuen kielipolitiikalleen?
    ”Se on selvä. Mutta on hyvä muistaa, että koko ruotsinkielisen väestön olemassaolo on erittäin riippuvainen poliittisista päätöksistä. Rkp:n on keinoilla millä hyvänsä päästävä näköalapaikoille ja hallitukseen. Politiikka merkitsee Rkp:lle enemmän kuin muille puolueille, tässä mielessä Rkp ei ole tavallinen puolue.”
    Mutta eikö automaattiselta vaikuttava hallituspaikka ole arveluttavaa kansanvallan näkökulmasta?
    ”Päällisin puolin se saattaa vaikuttaa tältä. Mutta vähemmistön suojelulla on aina hintansa. Voidaan kysyä, onko suojelu sen väärti. Minun mielestäni on. Ainahan enemmistö kokee vähemmistön suojelemisen paapomisena, mutta suomenruotsalaiset itse eivät koe olevansa minoriteetti vaan osa suomalaisuutta.”
    Lue lisää SK:sta 34/2010. Lehden kansijutussa aihetta käsitellään kymmenen yleisimmän väitteen kautta:
    Suomi on kaksikielinen maa.
    Kaksikielisyys nojaa perustuslakiin.
    Kaksikielisyyden ylläpito maksaa.
    Virkamiesten on hallittava ruotsi.
    Kaikkien on osattava ruotsia.
    Ruotsinkielistä kulttuuria tuetaan suhteettoman paljon.
    Ruotsin kielellä saa paremman koulutuksen.
    Ruotsinkielisillä on liikaa valtaa.
    Ruotsinkieliset ja suomenkieliset ovat Suomessa tasa-arvoisia.
    Ruotsin kieltä vaalimalla vaalitaan muutakin kuin suomenruotsalaisuutta.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu