Amk:n markkinointi ihmetyttää

Mä en kyllä oikeen usko tuohon työvoimapulaan, ainakaan sellaisessa mittakaavassa kuin siitä puhutaan. Monesti sanotaan, että on pulaa perus-työntekijöistä, mutta ei se ainakaan täällä missä asun, ni näy. Itse yrittänyt hakea ihan perus-paikkoihin, kioskimyyjästä lähtien, niin ei noteerata oikein millään tavalla. Sain sitten pientä työsarkaa muulta alalta. Samaa ovat kokeneet jotkut tuttavanikin. Yksinkertaiseenkaan tehtävään ei oteta, ellei jaksa pommittaa työnantajia puolta vuotta yhteydenotoillaan. Niin, että mikä työvoimapula?

Joillekin insinöörialoille ainakin, suurillekin paikkakunnille, pääsevät kaikki hakukelpoiset.

Itse näen punaista tuossa, kun mainostetaan että koulu valmistaa asiantuntijaksi tai johtajaksi. Ei muuten valmista! Kenestäkään ei tule johtajaa tai asiantuntijaa suoraan koulusta ilman pitkää työkokemusta taustalla. Oli ala mikä tahansa, niin ilman työkokemusta et ole hyvä johtaja ja asiantuntemusta ei koulusta saada. Asiantuntijanimike on kokenut inflaation, sillä oikea asiantuntija tietää alasta paljon, vastavalmistunut vain yleistä löpinää.

Henkilökuntakin voisi hävetä lupaamalla liikoja. Vaativissa hommissa tarvitaan aina työkokemusta ja valmista ei koulusta tule! Koulussa saadaan perustiedot, jotta voi edetä tiettyihin hommiin. Hävetkää amk:n henkilökunta, että muka kouluttatte valmiita asiantuntijoita tai johtajia. Perustelkaa miten! Itse olen insinööri nelosen keskiarvolla ja menossa syykuussa näillä näkymin projektiin mukaan aika rivihommiin, kuitenkin oman alan töihin. En ikinä kuvittelisi olevani mikään asiantuntija, kun kokemus rajoittuu vielä työharjoitteluun. Se, että monessa vaativassa hommassa, esim. johtajaksi, vaaditaan työkokemusta, on ihan oikein. Siitä on turha kenenkään purnata. Johtajaksi voi kyllä edetä lähes miltä koulutuspohjalta tahansa, jos kykyjä on. Itse tiedän pari amispohjaista, toki johtamisoppeja erikseen opiskelleita, toimitusjohtajaa ihan kohtuukokoisissa yrityksissä. Tietty pääseehään sitä sillä tavalla toimitusjohtajaksi, kun perustaa itse oman yhden hengen osakeyhtiön.

amkki-inssi kirjoitti:

Joillekin insinöörialoille ainakin, suurillekin paikkakunnille, pääsevät kaikki hakukelpoiset.

Itse näen punaista tuossa, kun mainostetaan että koulu valmistaa asiantuntijaksi tai johtajaksi. Ei muuten valmista! Kenestäkään ei tule johtajaa tai asiantuntijaa suoraan koulusta ilman pitkää työkokemusta taustalla. Oli ala mikä tahansa, niin ilman työkokemusta et ole hyvä johtaja ja asiantuntemusta ei koulusta saada. Asiantuntijanimike on kokenut inflaation, sillä oikea asiantuntija tietää alasta paljon, vastavalmistunut vain yleistä löpinää.

Henkilökuntakin voisi hävetä lupaamalla liikoja. Vaativissa hommissa tarvitaan aina työkokemusta ja valmista ei koulusta tule! Koulussa saadaan perustiedot, jotta voi edetä tiettyihin hommiin. Hävetkää amk:n henkilökunta, että muka kouluttatte valmiita asiantuntijoita tai johtajia. Perustelkaa miten! Itse olen insinööri nelosen keskiarvolla ja menossa syykuussa näillä näkymin projektiin mukaan aika rivihommiin, kuitenkin oman alan töihin. En ikinä kuvittelisi olevani mikään asiantuntija, kun kokemus rajoittuu vielä työharjoitteluun. Se, että monessa vaativassa hommassa, esim. johtajaksi, vaaditaan työkokemusta, on ihan oikein. Siitä on turha kenenkään purnata. Johtajaksi voi kyllä edetä lähes miltä koulutuspohjalta tahansa, jos kykyjä on. Itse tiedän pari amispohjaista, toki johtamisoppeja erikseen opiskelleita, toimitusjohtajaa ihan kohtuukokoisissa yrityksissä. Tietty pääseehään sitä sillä tavalla toimitusjohtajaksi, kun perustaa itse oman yhden hengen osakeyhtiön.

Lue lisää

Täältä löytyy hakeneet ja valitut:

http://www.koulutusnetti.fi/index.php?file=276

Valitse Alimmat hyväksymispisteet koulutusohjelmittain, nuorten suomen- ja ruotsinkielinen koulutus (xls)

merkki tarkoittaa, että kaikki hakukelpoiset on hyväksytty. Onhan noita ainakin joillain aloilla Lahdessa, Kuopiossa ja Oulussa mm. Kun lisäksi ottaa huomioon, että keskeyttämisiä ja paikan perumisia esim. yliopistoon pääsyn/pakkohaun vuoksi on paljon, niin kyllä se paikka syksyn tullen aika monelle löytyy.

Opiskelijoiden taso on aika kirjava, kun motivaatiot ovat pakosta kovaan intoon.

Ainakin muutama vuosi taaksepäin TAMK virroille oli enemmän paikkoja liiketalouteen kuin hakijoita. Amk:ssahan on ainakin eräässä koulussa suuntautumisvaihtoehtona "henkilöstö asiantuntija". Eikö tämä luo kuvaa, että kun linjan on käynyt, niin oppilas on pätevä asiantuntija noissa hommissa. Todellisuus onkin sitten toinen, kun pitäisi alkaa etsimään työtä. Siellä etelä-suomessa varmaan työtä onkin ihan eri tavalla tarjolla. Itse en mm. saanut rahoitusta tuohon omaehtoiseen opiskeluun amk:ssa, sillä sitä rahaahan myönnetään silloin, kun se oleellisesti parantaa työllistymistä jne. Tein tästä sitten johtopäätöksen, että ehkä amk-tutkinnon hankkiminen ei olekaan kovin kannattavaa, sillä koulutusohjelman läpikäyneet lojuvat kymmenittäin (ehkä enemmänkin) työttömänä. Mulle sanottiin työkkäristä suoraan, että kannattaa miettiä tarkkaan, mitä tekee. Lausunnoillaan ne eivät ainakaan puolla amk:n lähtemistä.

Harhaan johtavaa kirjoitti:

Ainakin muutama vuosi taaksepäin TAMK virroille oli enemmän paikkoja liiketalouteen kuin hakijoita. Amk:ssahan on ainakin eräässä koulussa suuntautumisvaihtoehtona "henkilöstö asiantuntija". Eikö tämä luo kuvaa, että kun linjan on käynyt, niin oppilas on pätevä asiantuntija noissa hommissa. Todellisuus onkin sitten toinen, kun pitäisi alkaa etsimään työtä. Siellä etelä-suomessa varmaan työtä onkin ihan eri tavalla tarjolla. Itse en mm. saanut rahoitusta tuohon omaehtoiseen opiskeluun amk:ssa, sillä sitä rahaahan myönnetään silloin, kun se oleellisesti parantaa työllistymistä jne. Tein tästä sitten johtopäätöksen, että ehkä amk-tutkinnon hankkiminen ei olekaan kovin kannattavaa, sillä koulutusohjelman läpikäyneet lojuvat kymmenittäin (ehkä enemmänkin) työttömänä. Mulle sanottiin työkkäristä suoraan, että kannattaa miettiä tarkkaan, mitä tekee. Lausunnoillaan ne eivät ainakaan puolla amk:n lähtemistä.

Lue lisää

No se että Virroille ei ole tarpeeksi hakijoita, ei todellakaan tarkoita että koko liiketalouden alalle ei olisi tarpeeksi hakijoita ;-)

Koulutus kannattaa aina. Työttömyys vähenee aivan suorassa suhteessa koulutuksen tasoon nähden. Ammattikoulusta valmistuneita työttömiä on paljon enemmän kuin amk:sta valmistuneita työttömiä. Henkilöstöasiantuntija on minustakin harhaanjohtava nimi koulutukselle.

Amk:sta valmistuneiden työttömyyteen vaikuttaa sekin, että osa oppilaitoksista on hankalissa paikoissa, joissa ei ole työpaikkoja lähellä. Minusta koulut pitäisi siirtää sinne missä on työtäkin, koska koulutuksen työelämälähtöisyys ei muuten toteudu. On myös harhaanjohtavaa antaa opiskelijoille sellainen kuva,e ttä kaiksita perähikiöitten amkeista työllistyisi nopeasti lähialueelle.

Kyllä varmaan amk-tutkinnolla aina töitä saa, mutta työn perässä joutuu lähtemään kasvukeskuksiin ja monella kestää melko kauankin hokata tämä. Siellä sitten on jossain Helsingissä ihan eri asemassa hakemasas töitä sillä maalaisamk:n todistuskella kuin nämä Helsingin amkien opiskelijat, jotka ovat koko opiskeluaikansa tehneet ties mitä projekti- ja harjoittelutyötä niihin yrityksiin ja voat entuudestaan tuttuja. Tottakai ne helpommin ottaa töihin niitä, jotka ne jo tuntee.

Se ei tarkoita mitää kirjoitti:

No se että Virroille ei ole tarpeeksi hakijoita, ei todellakaan tarkoita että koko liiketalouden alalle ei olisi tarpeeksi hakijoita ;-)

Koulutus kannattaa aina. Työttömyys vähenee aivan suorassa suhteessa koulutuksen tasoon nähden. Ammattikoulusta valmistuneita työttömiä on paljon enemmän kuin amk:sta valmistuneita työttömiä. Henkilöstöasiantuntija on minustakin harhaanjohtava nimi koulutukselle.

Amk:sta valmistuneiden työttömyyteen vaikuttaa sekin, että osa oppilaitoksista on hankalissa paikoissa, joissa ei ole työpaikkoja lähellä. Minusta koulut pitäisi siirtää sinne missä on työtäkin, koska koulutuksen työelämälähtöisyys ei muuten toteudu. On myös harhaanjohtavaa antaa opiskelijoille sellainen kuva,e ttä kaiksita perähikiöitten amkeista työllistyisi nopeasti lähialueelle.

Kyllä varmaan amk-tutkinnolla aina töitä saa, mutta työn perässä joutuu lähtemään kasvukeskuksiin ja monella kestää melko kauankin hokata tämä. Siellä sitten on jossain Helsingissä ihan eri asemassa hakemasas töitä sillä maalaisamk:n todistuskella kuin nämä Helsingin amkien opiskelijat, jotka ovat koko opiskeluaikansa tehneet ties mitä projekti- ja harjoittelutyötä niihin yrityksiin ja voat entuudestaan tuttuja. Tottakai ne helpommin ottaa töihin niitä, jotka ne jo tuntee.

Lue lisää

"Ammattikoulusta valmistuneita työttömiä on paljon enemmän kuin amk:sta valmistuneita työttömiä."

Oisko heittää linkkiä johonkin faktatietoon, joka kertoo tästä?

F4 kirjoitti:

"Ammattikoulusta valmistuneita työttömiä on paljon enemmän kuin amk:sta valmistuneita työttömiä."

Oisko heittää linkkiä johonkin faktatietoon, joka kertoo tästä?

Lue lisää

Googlaa itse linkkisi tai usko mitä haluat. En ala tällä palstalla kinaamaan mutta, jostain olen vaan lukenut.

F4 kirjoitti:

"Ammattikoulusta valmistuneita työttömiä on paljon enemmän kuin amk:sta valmistuneita työttömiä."

Oisko heittää linkkiä johonkin faktatietoon, joka kertoo tästä?

Lue lisää

No tossa sulle raukalle linkki Tilastokeskuksen sivuille, jos et itse osaa googlata: http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-06-01_004.html?s=0

Se ei tarkoita mitää kirjoitti:

No se että Virroille ei ole tarpeeksi hakijoita, ei todellakaan tarkoita että koko liiketalouden alalle ei olisi tarpeeksi hakijoita ;-)

Koulutus kannattaa aina. Työttömyys vähenee aivan suorassa suhteessa koulutuksen tasoon nähden. Ammattikoulusta valmistuneita työttömiä on paljon enemmän kuin amk:sta valmistuneita työttömiä. Henkilöstöasiantuntija on minustakin harhaanjohtava nimi koulutukselle.

Amk:sta valmistuneiden työttömyyteen vaikuttaa sekin, että osa oppilaitoksista on hankalissa paikoissa, joissa ei ole työpaikkoja lähellä. Minusta koulut pitäisi siirtää sinne missä on työtäkin, koska koulutuksen työelämälähtöisyys ei muuten toteudu. On myös harhaanjohtavaa antaa opiskelijoille sellainen kuva,e ttä kaiksita perähikiöitten amkeista työllistyisi nopeasti lähialueelle.

Kyllä varmaan amk-tutkinnolla aina töitä saa, mutta työn perässä joutuu lähtemään kasvukeskuksiin ja monella kestää melko kauankin hokata tämä. Siellä sitten on jossain Helsingissä ihan eri asemassa hakemasas töitä sillä maalaisamk:n todistuskella kuin nämä Helsingin amkien opiskelijat, jotka ovat koko opiskeluaikansa tehneet ties mitä projekti- ja harjoittelutyötä niihin yrityksiin ja voat entuudestaan tuttuja. Tottakai ne helpommin ottaa töihin niitä, jotka ne jo tuntee.

Lue lisää

Se tarkoittaa sitä, että vaikka saisi miten huonot lähtöpisteet, niin hakija otetaan sisälle, koska paikkoja riittää. Eikös nuo pisterajat vaihtele nimenomaan hakijamäärän mukaan? Mitään yhteistä pisteytys-järjestelmää eri amkeilla ei ole. Näin ollen noihin pienempiin paikkoihin valikoituu helpommin se aines, mikä ei pääse suosituimpiin kouluihin. Sisäänpääsyyn ei siis vaadita mitään todellista osaamista. Myös lukioihin voi päästä päälle vitosen keskiarvolla. Eikö kouluihin voitaisi laittaa joku yhtenäinen pisteraja, mikä vähintään pitää saada, jotta voi päästä sisään? Vai onko sellainen jo olemassa?

Tosiaan töiden saaminen tarkoittaa monen kohdalla sitä, että pitää lähteä muualle. Itse asun koulu-kaupungissa, mistä löytyy yliopisto, amk, ammatilliset, lukiot, kansanopisto ja vaikka mitä. Uskon että monet niistä valmistuvat haluaisivat jäädä tänne, mutta työtä ei ole. Kouluttamattomat hakee paikkoja, mihin ei tarvi koulutusta. Parempaa työtä ei taas riitä niille maistereillekaan. Pitäisi tosiaan ottaa huomioon sekin, minkälainen mahdollisuus on työllistyä edes kesäksi opiskelupaikkakunnalleen.
Hyvin hyvin useat jäävät ilman kesätyötä, puhumattakaan oikeasta työstä valmistuttuaan. Sisäänotto määriä pitäisi suhteuttaa siihen, mikä on kyseisen paikkakunnan työllistymismahdollisuus.

Etelä-Suomen isot amkit eivät todellakaan päihitä mennen tullen edes Itä- ja Pohjois-Suomen pieniä amkeja, tämän todistaa esim. opetus- ja kulttuuriministeriön jakamat tulospalkkiot, niillä listoilla ei juuri isoja amkeja näy. Isot saa hakijoita muutenkin ei niiden tarvitse olla hyviä, pienet joutuu ponnistelemaan. Hakijamäärät ei todellakaan kerro laadusta.

Hehee pikku besserwisserit, ootte niin huvittavia ton näsäviisastelunne kanssa, ja sitten vielä mutuilette niin mielettömästi.

Tutkimus vuodelta 2004. Esimerkkinä nyt vaikka tradenomit. Tradenomitutkinnon suorittaneista 14 prosenttia on täysin työttömänä, lopuista 86 prossasta ainoastaan 56 prosenttia työllistynyt koulutusta vastaavaan tehtävään. Minkäköhänlaiset prosentit tänä päivänä on?

Alkuperäiseen kysymykseeni: näköjään juu vuonna 2004 AMK-tutkinnon suorittanut on työllistynyt paremmin (75% vs 85%). Huomattavaa on toki, että melko suuri määrä amkin käyneitä on tavallisissa haalarihommissa.

F4 kirjoitti:

Hehee pikku besserwisserit, ootte niin huvittavia ton näsäviisastelunne kanssa, ja sitten vielä mutuilette niin mielettömästi.

Tutkimus vuodelta 2004. Esimerkkinä nyt vaikka tradenomit. Tradenomitutkinnon suorittaneista 14 prosenttia on täysin työttömänä, lopuista 86 prossasta ainoastaan 56 prosenttia työllistynyt koulutusta vastaavaan tehtävään. Minkäköhänlaiset prosentit tänä päivänä on?

Alkuperäiseen kysymykseeni: näköjään juu vuonna 2004 AMK-tutkinnon suorittanut on työllistynyt paremmin (75% vs 85%). Huomattavaa on toki, että melko suuri määrä amkin käyneitä on tavallisissa haalarihommissa.

Lue lisää

Jos kyse oli amk-tutkinnon sorittaneiden työllistymisestä verrattuna ammatillien koulutuksen suorittaneisiin, niin kuuluu verrata tradenomien työllistymistä merkonomien työllistymiseen. Onkohan niistä muistaakseni n. puolet töissä? Vai onko sinulla parempaa tietoa? Tiesitkö muuten että yliopistosta valmistuneistakin on osa n.s. haalarihommissa.

Olisiko sinulla heittää tähän jokin uudempi artikkeli kuin tämä, joka on vuodelta 2007? Tutkimus ei siis ole vuodelta 2004, vaikka tutkimuksen tiedot ovat vuodelta 2004. Kestää nimittäin jonkin aikaa kerätä tiedot ja saada niistä aikaan tutkimus.

Ei sitä paitsi ole mikään salaisuus sekään, että tradenomit työllistyvät paremmin pääkaupunkiseudulla ja huonommin maaseudulla. Tradenomikoulutusta kuitenkin on paljon maaseudulla, ja sieltä tulee työtöntä väkeä kortistoon. Ei ne muuta niin helposti pois sieltä kun monet perustaa opiskeluaikana jo perhettä. On aivan väärin kouluttaa sinne maalle ihmisiä kortistoon.

Ei se niin huono ole kirjoitti:

Jos kyse oli amk-tutkinnon sorittaneiden työllistymisestä verrattuna ammatillien koulutuksen suorittaneisiin, niin kuuluu verrata tradenomien työllistymistä merkonomien työllistymiseen. Onkohan niistä muistaakseni n. puolet töissä? Vai onko sinulla parempaa tietoa? Tiesitkö muuten että yliopistosta valmistuneistakin on osa n.s. haalarihommissa.

Olisiko sinulla heittää tähän jokin uudempi artikkeli kuin tämä, joka on vuodelta 2007? Tutkimus ei siis ole vuodelta 2004, vaikka tutkimuksen tiedot ovat vuodelta 2004. Kestää nimittäin jonkin aikaa kerätä tiedot ja saada niistä aikaan tutkimus.

Ei sitä paitsi ole mikään salaisuus sekään, että tradenomit työllistyvät paremmin pääkaupunkiseudulla ja huonommin maaseudulla. Tradenomikoulutusta kuitenkin on paljon maaseudulla, ja sieltä tulee työtöntä väkeä kortistoon. Ei ne muuta niin helposti pois sieltä kun monet perustaa opiskeluaikana jo perhettä. On aivan väärin kouluttaa sinne maalle ihmisiä kortistoon.

Lue lisää

"Vai onko sinulla parempaa tietoa?"

Ei ole, kuten varmasti osaat päätellä kahdesta edellisestä viestistäni.

"Tiesitkö muuten että yliopistosta valmistuneistakin on osa n.s. haalarihommissa."

Tietenkin tiesin.

Ensimmäinen viesti, johon otin kantaa, sanoi näin: "Ammattikoulusta valmistuneita työttömiä on paljon enemmän kuin amk:sta valmistuneita työttömiä." Tuota minun on kovin vaikea uskoa tänä päivänä. AMK vs Amis kokonaisuudessaan.

"Jos kyse oli amk-tutkinnon sorittaneiden työllistymisestä verrattuna ammatillien koulutuksen suorittaneisiin, niin kuuluu verrata tradenomien työllistymistä merkonomien työllistymiseen."

Totta kai näin, jos verrataan kaupallista alaa pelkästään. Minä valmistun jouluna vasta ylioppilaaksi aikuislukiosta. Akateemisesta työttömyydestä löytyy hyvin tutkimuksia, jotka eivät jätä mitään arvailujen varaan. En tiennyt, että noinkin hyviä tutkimustuloksia on tehty AMKsta. Tuon linkin tapaista tietoa nykypäivän tilanteesta kaipaisin kovin, koska AMKsta löytyy muutamia mielenkiintoisia koulutusaloja, mutten kenties uskalla hakea, jos työttömyysprosentit ovat kovin korkeita. Vaikka toki hyvät saavat aina töitä. Yliopistossakin itseäni kiinnostavat aineet työllistävät huonosti.

Lähes puolet tradenomeista tekee työtä, missä voi pärjätä ilman amk-tutkintoa. Se on aika suuri määrä. Entäs sitten nuo "muut amk-tutkinnot"? Eikös se pidä sisällään juuri nämä restonomit ja vastaavat. Eli suurin osa työllistyy muihin, kuin esimies- ja asiantuntija tehtäviin noista muista tutkinnoista. Noita tutkintoja, missä lähes puolet valmistuu työntekijä-tason tehtäviin, ei pitäisi alkaa markkinoimaan sillä, että esimies-tason tehtävät ja palkan nousu on taattu! Sen sijaan insinöörin koulutusohjelmissa on ihan perusteltua puhua, miten esimiestason tehtävät on todellakin mahdollisia, koska vain 15% tekee suorittavaa työtä. Useat amk:t siis antavat liian suuria lupauksia. Semmoisella asialla ei pitäisi lähteä markkinoimaan, mikä ei pidä paikkaansa.

F4 kirjoitti:

"Vai onko sinulla parempaa tietoa?"

Ei ole, kuten varmasti osaat päätellä kahdesta edellisestä viestistäni.

"Tiesitkö muuten että yliopistosta valmistuneistakin on osa n.s. haalarihommissa."

Tietenkin tiesin.

Ensimmäinen viesti, johon otin kantaa, sanoi näin: "Ammattikoulusta valmistuneita työttömiä on paljon enemmän kuin amk:sta valmistuneita työttömiä." Tuota minun on kovin vaikea uskoa tänä päivänä. AMK vs Amis kokonaisuudessaan.

"Jos kyse oli amk-tutkinnon sorittaneiden työllistymisestä verrattuna ammatillien koulutuksen suorittaneisiin, niin kuuluu verrata tradenomien työllistymistä merkonomien työllistymiseen."

Totta kai näin, jos verrataan kaupallista alaa pelkästään. Minä valmistun jouluna vasta ylioppilaaksi aikuislukiosta. Akateemisesta työttömyydestä löytyy hyvin tutkimuksia, jotka eivät jätä mitään arvailujen varaan. En tiennyt, että noinkin hyviä tutkimustuloksia on tehty AMKsta. Tuon linkin tapaista tietoa nykypäivän tilanteesta kaipaisin kovin, koska AMKsta löytyy muutamia mielenkiintoisia koulutusaloja, mutten kenties uskalla hakea, jos työttömyysprosentit ovat kovin korkeita. Vaikka toki hyvät saavat aina töitä. Yliopistossakin itseäni kiinnostavat aineet työllistävät huonosti.

Lue lisää

Älä välitä, tällä palstalla on aina joku töykeilijä. Mutta jos jatketaan amk v.s. amis -keskustelua, niin amiksiin kuuluu nykyään kaiken maailman artesaanikoulutuksetkin, jotka eivät tarjoa käytännössä mitään työllistymistä. Myös merkonomikoulutus on ammatillista koulutusta, samoin kosmetologi ja kampaaja, joiden pitää työllistyäkseen alkaa yrittäjiksi. Millekäs alalle ajattelit hakea?

Osapotaskaa kirjoitti:

Älä välitä, tällä palstalla on aina joku töykeilijä. Mutta jos jatketaan amk v.s. amis -keskustelua, niin amiksiin kuuluu nykyään kaiken maailman artesaanikoulutuksetkin, jotka eivät tarjoa käytännössä mitään työllistymistä. Myös merkonomikoulutus on ammatillista koulutusta, samoin kosmetologi ja kampaaja, joiden pitää työllistyäkseen alkaa yrittäjiksi. Millekäs alalle ajattelit hakea?

Lue lisää

Haen todennäköisesti rakennusinssiksi Kotkaan syksyn yhteishaussa. Tekniikka&Talous-lehden nettisivuilta luin artikkelin, jossa kerrottiin, että maaliskuun alussa 2010 vähän yli puolet vastavalmistuneista pääsevät oman alansa koulutukseen. Lama vaikuttanee vielä, eli tuo osuus varmasti vielä nousee. Näissä teksteissä on vaan se ongelma, että ne ovat toisen käden lähteitä, eikä voi kunnolla luottaa, että tilastoja on tulkittu täysin oikein.

Oon tähän mennessä järkeillyt niin, että yritän erityisesti ammattiaineet suorittaa niin hyvin kuin mahdollista ja koettaa päästä opiskelun aikana mahdollisimman moneen eri työpaikkaan, eli verkostoitua hyvin. Lisäksi suht hyvällä kielipäällä siunattuna opettelen venäjän. Jos ei tuon jälkeen töitä ilmene, muutan Englantiin =)

....yliopistotkin saavat rahaa valmistuneista. Tosiasia on, että mainonnan tarkoitus on luoda mielikuva paremmasta tulevaisuudesta, ja niistä mahdollisuuksista, joita hyvä koulutus antaa.
Loput on itsestä ja siitä toimiympäristöstä kiinni, missä toimitaan!
Suomeksi: KOULUTUS KANNATTAA AINA JA SE ANTAA REALISTISET MAHDOLLISUUDET TYÖELÄMÄÄN JA SIELLÄ PÄRJÄÄMISEEN!

On hyvä muistaa, että opiskelu antaa hyvät eväät työelämään ja mahdollisuuden ymmärtää asioita paremmin. Työelämä ja elämä yleensä on myös tietynlaista opiskelua, joka valmentaa tulevaan!

Ja mamujako ei sitten muka kouluteta? Käsittääkseni mamuille on ihan jopa omia koulutuksia ja tukiohjelmia, jotta pärjäisivät.

Oliskos niin että eurooppalaisissa sivistysvaltioissa on aika yleinen tavoite korkeakouluttaa 70% väestöstä. Tässä on nimittäin menossa aika mittava mutuos suorittavan työn siirtyessä halvempiin maihin ja eurooppalaisen työn muuttuessa entistä enemmän asiantuntijatyöksi. Onko joku ongelma että Suomella on samat tavoitteet kuin muillakin EU-mailla?

Ei kai pointtisi nyt ihan tosissaan ole, että Suomen pitäisi tulevaisuudessa olla joku halvan työvoiman maa, jossa suurin osa työstä on suorittavaa. Vai meinasitko että Suomi pärjäisi tässä globaalissa kilpailussa kalliin suorittavan työvoiman kanssa?

Mielenkiintoista ... kirjoitti:

Ja mamujako ei sitten muka kouluteta? Käsittääkseni mamuille on ihan jopa omia koulutuksia ja tukiohjelmia, jotta pärjäisivät.

Oliskos niin että eurooppalaisissa sivistysvaltioissa on aika yleinen tavoite korkeakouluttaa 70% väestöstä. Tässä on nimittäin menossa aika mittava mutuos suorittavan työn siirtyessä halvempiin maihin ja eurooppalaisen työn muuttuessa entistä enemmän asiantuntijatyöksi. Onko joku ongelma että Suomella on samat tavoitteet kuin muillakin EU-mailla?

Ei kai pointtisi nyt ihan tosissaan ole, että Suomen pitäisi tulevaisuudessa olla joku halvan työvoiman maa, jossa suurin osa työstä on suorittavaa. Vai meinasitko että Suomi pärjäisi tässä globaalissa kilpailussa kalliin suorittavan työvoiman kanssa?

Lue lisää

"Ja mamujako ei sitten muka kouluteta?"

Missä olen niin sanonut?

"Oliskos niin että eurooppalaisissa sivistysvaltioissa on aika yleinen tavoite korkeakouluttaa 70% väestöstä."

Sekö siitä tekee fiksun ratkaisun? Suomessa ei tarvita korkeakoulutusta 70 prosentille, ellei suorittavaa työtä tekeviä saada lisää.

"Onko joku ongelma että Suomella on samat tavoitteet kuin muillakin EU-mailla? "

Minusta on, ja valtava. En kannata kuulumista Euroopan unioniin.

"Ei kai pointtisi nyt ihan tosissaan ole, että Suomen pitäisi tulevaisuudessa olla joku halvan työvoiman maa, jossa suurin osa työstä on suorittavaa."

Ei ole. Pointtini selvitin jo.

F4 kirjoitti:

"Ja mamujako ei sitten muka kouluteta?"

Missä olen niin sanonut?

"Oliskos niin että eurooppalaisissa sivistysvaltioissa on aika yleinen tavoite korkeakouluttaa 70% väestöstä."

Sekö siitä tekee fiksun ratkaisun? Suomessa ei tarvita korkeakoulutusta 70 prosentille, ellei suorittavaa työtä tekeviä saada lisää.

"Onko joku ongelma että Suomella on samat tavoitteet kuin muillakin EU-mailla? "

Minusta on, ja valtava. En kannata kuulumista Euroopan unioniin.

"Ei kai pointtisi nyt ihan tosissaan ole, että Suomen pitäisi tulevaisuudessa olla joku halvan työvoiman maa, jossa suurin osa työstä on suorittavaa."

Ei ole. Pointtini selvitin jo.

Lue lisää

Hei, kun sinulla tuntuu olevan vankkoja mielipiteitä, niin kuinka suuri prosentti Suomessa mielestäsi pitäisi olla korkeakoulutettuja, jos 70 % on huono?

Koulutushan tähtää tulevaisuuteen, eli tilanteeseen, joka on 5-10 vuoden kuluttua. Minä olen ymmärtänyt tuon koulutustavoitteen siksi noin korkeaksi kun ennuste on, että tuotantotyö on häviämässä halpoihin maihin ja mielle jää vain asiantuntijatyö ja palvelutyö. Siihenhän me ei kamalasti kai voida vaikuttaa, että näin kehitys kehittyy, ja jos nyt koulutetaan kovasti tuotantotyöhön ihmisiä, niin työvoiman kysyntä ja tarjonta ei sitten 5-10 vuoden päästä kohtaa.

Mutta kun kerroit että rakennusalalle ajattelit hakea, niin sehän on ikuinen ala. Raksalla ei päde samat säännöt kuin teollisuudessa. Kausivaihtelua siinä on paljon mutta rakentaminen jatkuu aina, ja talot on niin isoja "tuotteita", että niitä ei voi tuoda tänne jostain Aasiasta. Jos välillä ei rakenneta uutta, niin silloin korjataan vanhaa ja kohta rakennetaan entistä enemmän lisää kun tarve patoutuu. Rakennusalalla ei kai ole kovasti väliä työllistymisen kannalta, oletko timpuri vai insinööri, koska kausivaihtelu tuntuu molempien töissä. Ehkä timpurina tms duunarina on parempi, koska silloin voi laman koittaessa rakentaa taloa itselleen. Toisaalta duunarityön uhkana on raksa-alan halpatyövoiman tuonti Itä-Euroopasta ja kohta varmaan Aasiastakin. Toivottavasti se ei toteudu :-)

Osapotaskaa kirjoitti:

Hei, kun sinulla tuntuu olevan vankkoja mielipiteitä, niin kuinka suuri prosentti Suomessa mielestäsi pitäisi olla korkeakoulutettuja, jos 70 % on huono?

Koulutushan tähtää tulevaisuuteen, eli tilanteeseen, joka on 5-10 vuoden kuluttua. Minä olen ymmärtänyt tuon koulutustavoitteen siksi noin korkeaksi kun ennuste on, että tuotantotyö on häviämässä halpoihin maihin ja mielle jää vain asiantuntijatyö ja palvelutyö. Siihenhän me ei kamalasti kai voida vaikuttaa, että näin kehitys kehittyy, ja jos nyt koulutetaan kovasti tuotantotyöhön ihmisiä, niin työvoiman kysyntä ja tarjonta ei sitten 5-10 vuoden päästä kohtaa.

Mutta kun kerroit että rakennusalalle ajattelit hakea, niin sehän on ikuinen ala. Raksalla ei päde samat säännöt kuin teollisuudessa. Kausivaihtelua siinä on paljon mutta rakentaminen jatkuu aina, ja talot on niin isoja "tuotteita", että niitä ei voi tuoda tänne jostain Aasiasta. Jos välillä ei rakenneta uutta, niin silloin korjataan vanhaa ja kohta rakennetaan entistä enemmän lisää kun tarve patoutuu. Rakennusalalla ei kai ole kovasti väliä työllistymisen kannalta, oletko timpuri vai insinööri, koska kausivaihtelu tuntuu molempien töissä. Ehkä timpurina tms duunarina on parempi, koska silloin voi laman koittaessa rakentaa taloa itselleen. Toisaalta duunarityön uhkana on raksa-alan halpatyövoiman tuonti Itä-Euroopasta ja kohta varmaan Aasiastakin. Toivottavasti se ei toteudu :-)

Lue lisää

"Hei, kun sinulla tuntuu olevan vankkoja mielipiteitä, niin kuinka suuri prosentti Suomessa mielestäsi pitäisi olla korkeakoulutettuja, jos 70 % on huono?"

Heh, eivät ne kovin vankkoja mielipiteitä ole, en ole erityisen kiinnostunut politiikasta, vaikka sitä hieman seuraankin.

Niin kauan kuin Saksa on maksumiehen roolissa, EU pysyy pystyssä. Olen melko vakuuttunut, että unioni kaatuu, kun Saksa kyllästyy rahoitukseen (esim. Kreikan talouskriisi, todennäköinen Espanjan tuleva talouskriisi jne). En siis usko, että tuotantoteollisuus tulee koskaan siirtymään halpatyömaihin kovin merkittävissä määrissä.

Koulutuksen pitää vastata valtion tarvetta työntekijöille. 70 prosenttia on liikaa, jonka näkee vaikka tuon ylempänä linkitetyn työllistymisselvityksen tilastoista. Sama juttu akateemisen koulutuksen tarpeessa.

"Minä olen ymmärtänyt tuon koulutustavoitteen siksi noin korkeaksi kun ennuste on, että tuotantotyö on häviämässä halpoihin maihin ja mielle jää vain asiantuntijatyö ja palvelutyö."

Mikäli tuollainen ennuste on todellakin olemassa, suhtaudun siihen erittäin skeptisesti yllä luettelemiini syihin nojautuen. Paljon tärkeämpää on saada työttömyys mahdollisimman alhaiseksi nyt.

"Toisaalta duunarityön uhkana on raksa-alan halpatyövoiman tuonti Itä-Euroopasta ja kohta varmaan Aasiastakin. Toivottavasti se ei toteudu :-)"

Jep, ja mitä saadaan kiittää? EUn vapaata liikkuvuutta ja Suomen kyvyttömyyttä puuttua harmaaseen talouteen.