Hui kauhistus sanon minä. Karita on kaunis nainen, mutta kun tietää miten liikunta ja "terveysriippuvainen" hän on, hieman pelottavaa nähdä hänet tuossa kunnossa raskaana :O
Ulkonäköriippuvaiset raskaana olevat naiset tekevät mitä vain pysyäkseen samannäköisenä viimeiseen raskauspäivään asti, se on kamalaa, mutta sairaus:
Vau.fi: Pakkomielteenä solakka varsi!
"Heidän tavoitteenaan on mahtua tavallisiin farkkuihin vielä toisella raskauskolmanneksella. He ylpeilevät sillä, etteivät edes näytä raskaana olevilta. He kuntoilevat ja vahtivat painoaan oman ja lapsensa terveyden kustannuksella. Pakkomielteinen linjojen tarkkailu raskausaikana tunnetaan maailmalla nimellä pregoreksia. Julkkisäitien ja raskaana oleville suunniteltujen designvaatteiden innoittamat brittinaiset kuntoilevat kuin viimeistä päivää aivan raskauden loppumetreille saakka ja noudattavat laihduttajan ruokavaliota, Mail Online uutisoi tänään. "
Missä menee raja?
Ulkonäköriippuvaiset raskaana olevat naiset tekevät mitä vain pysyäkseen samannäköisenä viimeiseen raskauspäivään asti, se on kamalaa, mutta sairaus:
Vau.fi: Pakkomielteenä solakka varsi!
"Heidän tavoitteenaan on mahtua tavallisiin farkkuihin vielä toisella raskauskolmanneksella. He ylpeilevät sillä, etteivät edes näytä raskaana olevilta. He kuntoilevat ja vahtivat painoaan oman ja lapsensa terveyden kustannuksella. Pakkomielteinen linjojen tarkkailu raskausaikana tunnetaan maailmalla nimellä pregoreksia. Julkkisäitien ja raskaana oleville suunniteltujen designvaatteiden innoittamat brittinaiset kuntoilevat kuin viimeistä päivää aivan raskauden loppumetreille saakka ja noudattavat laihduttajan ruokavaliota, Mail Online uutisoi tänään. "
Missä menee raja?
Vastaukset 6
Vanhimmat
En tiedä Karitasta, ehkä hänessäkin tosiaan jotain häiriötä voi olla, itselläni on anoreksian ja bulimian oireita ja olen rv 9. En ole kertonut neuvolassa sillä haluan itsekseni ensin miettiä miten jatkan tästä eteenpäin. En keskeytä. mutta pelkään lihomista ja uutta minää synnytykseen jälkeen. En tiedä uskallanko antaa mennä vai kituutanko. Todennäköisesti jälkimmäinen. Inhottavaa kun nainen sillätavalla muuttuu, paisuu, venyy.. joudun uusimaan kaiken vaatevaraston jo hyvin aikaisin jos painoni lähtee tästä nousemaan :( Se ajatus pelottaa. Lääkärissä en puhu asiasta sillä siellä painostetaan syömään ja pahimmassa tapauksessa painoani aletaan orjallisesti seuraamaan.
Jos pysyisin yhtä hyvännäköisenä kuin Karita Tuomola, tai Susanna Penttilä raskauden aikana että sen jälkeen, olisin todella onnellinen. Ymmärrän heitä, jotka panttaavat syömistään ja liikkuvat paljon. Tämä on raskasta henkisesti! Luulen että raskaus on syömishäiriöisille henkisesti raskaampaa kuin muille, fyysiset tuskat ei haittaa mutta kun henkiset saisi pois.
hankkiutua edes raskaaksi jos niin paljon pelkää oman kropan muutosta? se on ihan luonnollista se pyöreys ja lihoaminen joka siihen kuuluu. moni sanoo, niin mies kun nainenkin, että odottava äiti on kaunis ja että nainen on siunatussa tilassa kauneimmillaan. ei se itsestä aina siltä tunnu kaikkine vaivoineen mutta kyllä myönnän itsekin ihailevani raskaana olevia naisia kun ne vaan tuntuu hehkuvan.
ja mitä tulee noihin julkkis naisiin, niin ne on jo kropaltaa niin täydellisiä ennen odotustakin että ne ei yksinkertaisesti voi edes päästää lihomaan itseään muodottomaksi kun ei niistä julkisuus ole sen jälkeen kiinnostunut.
tottakai ymmärrän sua jos sairastat jo syömishäiriötä ja sulla on jo lähtöjään väärä minäkuvä itsestäsi niin on varmasti vaikeampaa kun muilla toi pyöreyden saaminen. kyllä mullakin on mennyt vaatteet uusiksi raskauden aikana eikä niihin vanhoihin vaatteisiin mahdukkaan heti synnytyksen jälkeenkään.
seraskaus lihomine on ihan eri juttu kun tavallinen lihominen. raskaudessahan vatsa pyöristyy ja tavallisessa lihoamisessa pyöristyy joka puolelta.
älä katso itseäsi niin kriittisesti peilistä vaan usko olevasi kaunis. silloin ulospäin suuntautuu se sisäinen kauneus ja hehku.
Kannattaa toki muistaa, että raskauden myötä kehoon kertyy myös nestettä, veri määrä nousee ja etenkin rinnat turpoavat. Myös rasvavarasto voi karttua tulevaa imetystä varten, mutta toisaalta täysimetys kuluttaa noin 500 kaloria vuorokaudessa, joten ne "ylimääräiset" rasvat kyllä sulavat pois nopeasti. Näitä oireita ei siis missään nimessä tule tulkita lihomiseksi. Itse olen todella ylpeä pyöreästä vatsasta, normaalisti en ihonmyötäisiä paitoja pitäisi, nyt pidän. Pyöreä vauva vatsa on kaunis!
Ja turha huolestua siitä, että KOKO vaatevarasto pitää uusia. Itse olen pärjännyt ostamalla kahdet äitiyshousut ja muutaman äitiys T-paidan. Normi vaatteista voi käyttää todella monia edelleen. Etenkin tunikat ja neuletakit menevät päälle vielä hyvin ja näyttävät hyviltä pyöreän vatsan kanssa. Itse olen nyt rv 30 ja kiloja on tullut tähän mennessä 7.
Moi! Minä olen entinen syömishäiriöinen ja vieläkin joskus saattaa joku negatiivinen kokemus laukaista oireita, mutta tiedostan koska asiat menee päin honkia ja hankin heti apua tai laitan stopin itseni rääkkäämiselle.
Olin anorektinen kun aloin odottamaan esikoistani. Minun "ei pitänyt" tulla raskaaksi koska hormonitoimintani ei muka mahdollistanut sitä niin alipainoisena. No vahinko kävi ja siitä alkoi taistelu syömishäiriötä vastaan. Hain ja sain apua jokapuolelta mistä kuvitella saattaa. Minun ei suinkaan "tarvinnut lihottaa itseäni" vaan minä kävin ravitsemusterapeutilla juttelemassa ja suunnittelemassa ruokavalion, joka sisälsi tarvittavat ravintoaineet, mutta joka ei olisi minulle vaikea noudattaa.
Alun pahoinvointi oli kamalaa ja silloin laihduin hieman lisää. Sitten tuli turvotusta (nestettä, yms) ja se sai aluksi pois tolaltaan mutta kun tajusin mistä on kyse, luin ja otin selvää raskaudesta, sain mielenrauhan.
Liikun sopivasti, kävely ulkona sai minut muihin aatoksiin. Aloin pikkuhiljaa pitämään vatsastani ja olin siitä ylpeä. Rinnat saivat uutta muotoa ja näytin aivan povipommilta :D Mutta mageelta. En lihonut raskausaikana kiloakaan enempää kuin mitä nyt vauvasta, verimäärästä, kasvaneesta kohdusta, nesteestä, kasvavista rinnoista jne tuli painoa. Kaikki se lähti synnytyksessä pois.
Sitten alkoi imetys ja se kulutti niin paljon energiaa, että juuri kun olin saanut itseni johonkin kuosiin, lähti taas laihtuminen käsistä.. Painoin 45 kiloa (164 senttiseen varteen) ja näytin hirveältä. Mutta olin parantumaan päin, nimittäin huomasin näyttäväni hirveältä!!! Anorektikkoaikana painoin vaivaiset 35kiloa enkä tajunnut näyttäväni muuta kuin hyvältä.
Nyt odotan toista lasta ja olen selvinnyt tuosta ajasta. Aion syödä ja kuntoilla sopivissa määrin. "Kasvava keho" ei haittaa, viime imetyksestä viisastuneena tiedän että kilot kyllä lähtevät ja maitoa riittää kun syö, muuten sitä maitoa ei tosiaan riitä!
En kans tiedä karitasta tai muistakaan, voihan se olla että kovin tarkkaan kattoo mitä suuhunsa laittaa ja kuntoilee hullunlailla... mutta... toisaalta voi olla niin että KAIKILLE EI VAAN TULE NIITÄ KILOJA! Itse kuulun tähän joukkoon. Syön mitä mieleni tekee enkä todellakaan kuntoile, yhtään. Pitäis kyllä mutta en vaan saa aikaiseksi. Silti kiloja ei oo tullut ja vain pieni pallomaha on merkkinä raskaudesta ja viikkoja 31. Ei kaikki tahallaan ole pieniä tai ns normaalissa koossaan.
joo mut karitahan on tunnettiu kaikista yliampuvista terveysintoiluistaan. Liiallista veden juontia ja joutunut tiputukseen. Karita on ollut pyöreämpi ja naisellisempi aikanaan, nyt näyttää kuihtuneelta ja kuivalta.. kyllä kannattaisi uskaltaa syödä ja juoda NORMAALSITI, ilman hullutuksia. Eikö edes odotusaikanaan voi ottaa rennommin, vauvan takia? Kyllä sitä voi tiukalle kuurille palata synnytyksen jälkeen.......