"Pakkoruotsista" puhuminen tekee hallaa kieltenopetukselle
MTV3 - Sanna Pietiläinen, Kerkko Laakso
Opetusministeri Henna Virkkusen mukaan ruotsin kielen kurssien lisäämistä tulee harkita lukio-opiskelijoiden huonontuneen kielitaidon takia.
Suomen ruotsin opettajien ry:n puheenjohtaja Sisko Harkoma on huolestunut myös muiden kielten asemasta:
- Englannilla on ainoa kieli, jolla menee hyvin. Suomi on kuitenkin niin pieni maa, ettei pelkällä englannilla pärjää.
- Väitän myös, ettei taitojen väheneminen koske ainoastaan ruotsia, vaan myös luonnontieteitä.
MTV3:n uutisartikkeleihin on tullut satoja pakkoruotsin vastaisia kommentteja. Harkoman mukaan naapurikielet ruotsi ja venäjä nostattavat aina tunteita.
- On kumma, miten asia nostaa vihan tunteita. Terminäkin 'pakkoruotsi' on halventava, ei puhuta pakkomatematiikasta.
Kielikylpyprojekti paransi oppimistuloksia
Harkoma kertoo TOKI-hankkeesta (Toinen Kieli), jossa suomenkielinen koulu toimii yhteistyössä suomenruotsalaisen kanssa. Kokeilun kautta on havaittu kohennusta oppilaiden koulutuloksissa.
Mukana on ollut peruskouluja ja lukioita. Projektissa oppilaat ovat yhteydessä toisiinsa netin kautta ja esimerkiksi tehneet musiikkia yhdessä.
- Esimerkiksi hankkeeseeen osallistuneissa lukioissa on saatu ylioppilaskirjoituksissa parempia tuloksia, Harkoma kertoo.
Uusia tuulia opetukseen
Itsekin ruotsin kielen opettajana toimivan Harkoman mukaan opetusta pitäisi muokata nykyaikaisemmaksi.
- Nykyteknologiaa pitäisi hyödyntää paremmin. Nettihän on täynnä tietoa. Ryhmien pitäisi myös olla pienempiä ja suulliseen osaamiseen tulisi myös panostaa enemmän.
- Opettajathan eivät asiasta päätä, vaan poliitikot. Onkin mietittävä, onko valinnaisuus kaikkien etu. Kielipolku pitäisi suunnitella tarkasti alusta lähtien. Miten varmistamme, että Suomessa on kaikkien kielten osaajia riittävästi?
Harkoma puhuu vain virkansa puolesta ja tietää kyllä mikä todellisuus on.
Jos suomessa halutaan olevan kaikkien kielien osaajia siihen on lääke olemassa. Luovutaan pakkoruotsista ja annetaan oppilaiden valittavaksi useamman kielen paketista.
Tämä kannattaa hoitaa sillä nykyteknologialla jotta pienemmässäkin koulussa saadaan oppilaille vaihtoehtoja.
Tämä pakkomatematiikka höpötys ei ole enää mennyt läpi vuosiin, eikö se voisi jo loppua.
MTV3 - Sanna Pietiläinen, Kerkko Laakso
Opetusministeri Henna Virkkusen mukaan ruotsin kielen kurssien lisäämistä tulee harkita lukio-opiskelijoiden huonontuneen kielitaidon takia.
Suomen ruotsin opettajien ry:n puheenjohtaja Sisko Harkoma on huolestunut myös muiden kielten asemasta:
- Englannilla on ainoa kieli, jolla menee hyvin. Suomi on kuitenkin niin pieni maa, ettei pelkällä englannilla pärjää.
- Väitän myös, ettei taitojen väheneminen koske ainoastaan ruotsia, vaan myös luonnontieteitä.
MTV3:n uutisartikkeleihin on tullut satoja pakkoruotsin vastaisia kommentteja. Harkoman mukaan naapurikielet ruotsi ja venäjä nostattavat aina tunteita.
- On kumma, miten asia nostaa vihan tunteita. Terminäkin 'pakkoruotsi' on halventava, ei puhuta pakkomatematiikasta.
Kielikylpyprojekti paransi oppimistuloksia
Harkoma kertoo TOKI-hankkeesta (Toinen Kieli), jossa suomenkielinen koulu toimii yhteistyössä suomenruotsalaisen kanssa. Kokeilun kautta on havaittu kohennusta oppilaiden koulutuloksissa.
Mukana on ollut peruskouluja ja lukioita. Projektissa oppilaat ovat yhteydessä toisiinsa netin kautta ja esimerkiksi tehneet musiikkia yhdessä.
- Esimerkiksi hankkeeseeen osallistuneissa lukioissa on saatu ylioppilaskirjoituksissa parempia tuloksia, Harkoma kertoo.
Uusia tuulia opetukseen
Itsekin ruotsin kielen opettajana toimivan Harkoman mukaan opetusta pitäisi muokata nykyaikaisemmaksi.
- Nykyteknologiaa pitäisi hyödyntää paremmin. Nettihän on täynnä tietoa. Ryhmien pitäisi myös olla pienempiä ja suulliseen osaamiseen tulisi myös panostaa enemmän.
- Opettajathan eivät asiasta päätä, vaan poliitikot. Onkin mietittävä, onko valinnaisuus kaikkien etu. Kielipolku pitäisi suunnitella tarkasti alusta lähtien. Miten varmistamme, että Suomessa on kaikkien kielten osaajia riittävästi?
Harkoma puhuu vain virkansa puolesta ja tietää kyllä mikä todellisuus on.
Jos suomessa halutaan olevan kaikkien kielien osaajia siihen on lääke olemassa. Luovutaan pakkoruotsista ja annetaan oppilaiden valittavaksi useamman kielen paketista.
Tämä kannattaa hoitaa sillä nykyteknologialla jotta pienemmässäkin koulussa saadaan oppilaille vaihtoehtoja.
Tämä pakkomatematiikka höpötys ei ole enää mennyt läpi vuosiin, eikö se voisi jo loppua.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Taas tuo onneton pakkomatematiikka-argumentti tuli esiin. Osoittaa svekojen älyn tason.
Harkoma yritti lieventää vertaamalla pakkoruotsia venäjään ja muihin aineisiin.
Siinähän asian ydin onkin. Mitään muuta ainetta ei vastusteta niin kattavasti kuin pakkoruotsia.
"Mukana on ollut peruskouluja ja lukioita. Projektissa oppilaat ovat yhteydessä toisiinsa netin kautta ja esimerkiksi tehneet musiikkia yhdessä. "
Onko se tosiaan itäruotsalaisten (Suomen ruotsinkielinen vähemmistö) noin vaikeaa tavata suomenkielisiä oppilaita luonnossa ja siten tehdä vaikka musiikkia yhdessä?
Taitaa RKP pelätä, että Suomen ruotsinkielisen vähemmistön lapset omaksuvatkin suomalaisen aidon ja teeskentelemättömän kulttuurin sekä identiteetin Suomen ruotsinkielisen vähemmistön hailukan sekakulttuurin ja identiteetin vastakohdaksi.
vastalauseeksi ja asia tuli selväksi kerralla pakkoruotsia ei täällä tueta!
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/08/1178128
On mielenkiintoista nähäd milloin alkaa poliittisen puolue eliitin rintama murtua pakkoruotsi-asiassa, kuten kävi maahanmuuttopolitiikassa! Kansan tahtoa vastaan ei mikään puolue pysty toimimaan tuhoamatta kannatustaan!
mitään kansaa mitä se puolustaa. RKP on pienen eliitin etujen ajoryhmä.
vetää todella tiukkaa pakkoruotsilinjaa. Siellä ei kohta ole yhtään suomenkielistä töissä tai yhtään päivää ilman pakkoruotsi-propagandaa.