"Markkinat lähtökohtana
Tähän tilanteeseen haetaan nyt muutosta
tosissaan. Ensimmäinen merkki siitä on viime
viikolla julkistettu Kansallinen
luomuviljastrategia vuosille 2000–2006, jonka
valmistelussa ovat olleet edustettuina
luomuviljaketjun kaikki keskeiset toimijat:
viljelijät, elintarviketeollisuus, kauppa,
valtiovalta, etujärjestöt ja tutkijat.
Luomupinta-alat lähtivät Suomessa
voimakkaaseen kasvuun EU-jäsenyyden myötä, kun
tavanomaisen viljelyn kannattavuus romahti. Tämän
seurauksena luomun kasvu on ollut tukivetoista.
Tilanteessa, jossa maataloustukien osuus on tällä
hetkellä jo noin 70 prosenttia
keskivertoviljatilan tuotoista, on luomu
tarjonnut viljelijälle mahdollisuuden maksimoida
tukipottia ja minimoida tuotantokustannuksia.
Kovin paljon ei ole mietitty sitä, mihin
luomuraaka-ainetta käytetään. Viime vuonna
Suomessa tuotettiin yhteensä 48,2 miljoonaa
tonnia luomuviljaa, josta jauhettiin myllyissä
6,8 ja vietiin ulkomaille 7,3 miljoonaa tonnia.
Valtaosa kalliilla tuotetusta luomuviljasta
käytettiin karjan rehuksi.
”Jos meillä on tavanomaisen viljelyn
puolella kehittämistarpeita, on niitä luomussa
varmasti vielä enemmän. Tämän strategian
lähtökohta on markkinakeskeinen”, kertoi
luomuviljastrategian laatineen työryhmän
puheenjohtajana toiminut kaupallinen neuvos Seppo
Koivula maa- ja metsätalousministeriöstä
strategian julkistamisseminaarissa."SE NIISTÄ
SUOJA TYÖPAIKOISTA.
Tähän tilanteeseen haetaan nyt muutosta
tosissaan. Ensimmäinen merkki siitä on viime
viikolla julkistettu Kansallinen
luomuviljastrategia vuosille 2000–2006, jonka
valmistelussa ovat olleet edustettuina
luomuviljaketjun kaikki keskeiset toimijat:
viljelijät, elintarviketeollisuus, kauppa,
valtiovalta, etujärjestöt ja tutkijat.
Luomupinta-alat lähtivät Suomessa
voimakkaaseen kasvuun EU-jäsenyyden myötä, kun
tavanomaisen viljelyn kannattavuus romahti. Tämän
seurauksena luomun kasvu on ollut tukivetoista.
Tilanteessa, jossa maataloustukien osuus on tällä
hetkellä jo noin 70 prosenttia
keskivertoviljatilan tuotoista, on luomu
tarjonnut viljelijälle mahdollisuuden maksimoida
tukipottia ja minimoida tuotantokustannuksia.
Kovin paljon ei ole mietitty sitä, mihin
luomuraaka-ainetta käytetään. Viime vuonna
Suomessa tuotettiin yhteensä 48,2 miljoonaa
tonnia luomuviljaa, josta jauhettiin myllyissä
6,8 ja vietiin ulkomaille 7,3 miljoonaa tonnia.
Valtaosa kalliilla tuotetusta luomuviljasta
käytettiin karjan rehuksi.
”Jos meillä on tavanomaisen viljelyn
puolella kehittämistarpeita, on niitä luomussa
varmasti vielä enemmän. Tämän strategian
lähtökohta on markkinakeskeinen”, kertoi
luomuviljastrategian laatineen työryhmän
puheenjohtajana toiminut kaupallinen neuvos Seppo
Koivula maa- ja metsätalousministeriöstä
strategian julkistamisseminaarissa."SE NIISTÄ
SUOJA TYÖPAIKOISTA.
Vastaukset 6
Vanhimmat
En lukenut tekstiä loppuun asti, muuta tuosta
luomusta...
Luomutilojen määrä todella kasvoi. Samalla
tietysti luomuviljellyn pinta-ala kasvoi.
Se mikä tässä "yhtälössä" kummastuttaa, on että
miten voidaan puhua yhtäkkiä luomuviljelystä kun
pelloille on vuosikymmenet syydetty lannoitteita??
Kyllä se tarvii muutakin kuin "uuden muodin",
ennen kuin ne lannoitteet on maaperästä lähtenyt,
jolloin vasta voidaan puhua luomuviljelystä.
Rillumareita koko luomujuttu!
ne on siinä luomuviljelyyn siirtymisessäkin...
Valtaosa luomuviljasta viljellään
luomukotieläintiloilla eläinten rehuksi. Nämä
lajikkeet eivät ole leipäviljalajikkeita, vaan
rehuviljaa, joka ei kelpaa mm.
hehtolitranpainonsa ja sakolukunsa takia
myllyteollisuudelle. Rehuvilja on
vaatimattomampaa, ja menestyy siksi paremmin
Suomen ankarissa oloissa.
Luomueläimet eivät saa syödä kuin luomutuotettua
rehua ja senkin pitäisi suurimmaksi osaksi tulla
omaslta tilalta!
eläinten rehusta joudutaan maksamaan korkeampaa
tukea.eikö nyt jossakin mene vikaan?
Nyt en kyllä napannut pointtia, mutta olkoon!
luomusta maksetaan kolmasosa parempaa tukea ja
sitten suurin osa syötetään eläimille.onko järkeä?