Osui silmään - Suosittelen.

"On tutkittu totuus, että 80% suruista äänestää elitististä ja äärisvekojen johtamaa RKP:tä. "

Tuosta asiasta olen erittäin eri mieltä. RKP on enemmän nimenomaan taviksien puolue, sen vankin kannattajaryhmä on Pohjanmaalla ja Svenskfinlandin maaseudulla, eli niillä alueilla joilla suomen kielen taitokin on heikointa.
Olen itsekin aikoinaan äänestänyt Kokoomusta joka ideologisesti muutne olsi minua lähempänä mutta kiitos teidän netti fennojen olen nykyään erittäin uskollinen RKP:lle. Minusta RKP tuntuu kaikkea muuta kuin elitistiseltä, päinvastoin se on hyvinkin juntahtava mutta kielen takia äänestän RKP:tä.

Miksi luulet Kataisen vetäneen kahvinsa väärään kurkkuun sen taannoisen Kokoomuksen nuorten pakkoruotsi-esityksen takia? Kokoomuksella on paljon suru-äänestäjiä ja nimenomaan sitä eliittiä.

Ankdam kirjoitti:

"On tutkittu totuus, että 80% suruista äänestää elitististä ja äärisvekojen johtamaa RKP:tä. "

Tuosta asiasta olen erittäin eri mieltä. RKP on enemmän nimenomaan taviksien puolue, sen vankin kannattajaryhmä on Pohjanmaalla ja Svenskfinlandin maaseudulla, eli niillä alueilla joilla suomen kielen taitokin on heikointa.
Olen itsekin aikoinaan äänestänyt Kokoomusta joka ideologisesti muutne olsi minua lähempänä mutta kiitos teidän netti fennojen olen nykyään erittäin uskollinen RKP:lle. Minusta RKP tuntuu kaikkea muuta kuin elitistiseltä, päinvastoin se on hyvinkin juntahtava mutta kielen takia äänestän RKP:tä.

Miksi luulet Kataisen vetäneen kahvinsa väärään kurkkuun sen taannoisen Kokoomuksen nuorten pakkoruotsi-esityksen takia? Kokoomuksella on paljon suru-äänestäjiä ja nimenomaan sitä eliittiä.

Lue lisää

"päinvastoin se on hyvinkin juntahtava mutta kielen takia äänestän RKP:tä."

Ja ärkoopeeläiset vielä viitsivät puhua jotakin Junttilandiasta. RKP ei vastusta köyhien alueiden ja farmareiden tukipolitiikkaa, vaan kannattaa sitä. Kokoomuksessa sen sijaan suhtautuminen on Junttilandiaan kylmempää. Huomio siis junttilandiakriitikot! Jokainen ensi vaaleissa Kokoomukselta RKP:lle siirtyvä ääni on ääni Junttilandian tukipolitiikan puolesta.

hyi hyi kirjoitti:

"päinvastoin se on hyvinkin juntahtava mutta kielen takia äänestän RKP:tä."

Ja ärkoopeeläiset vielä viitsivät puhua jotakin Junttilandiasta. RKP ei vastusta köyhien alueiden ja farmareiden tukipolitiikkaa, vaan kannattaa sitä. Kokoomuksessa sen sijaan suhtautuminen on Junttilandiaan kylmempää. Huomio siis junttilandiakriitikot! Jokainen ensi vaaleissa Kokoomukselta RKP:lle siirtyvä ääni on ääni Junttilandian tukipolitiikan puolesta.

Lue lisää

Noinhan se on kuten kirjoitat. Pitää siis kunkin itse tykönänsä miettiä sitä mitkä arvot ne ovat ne tärkeimmät.
RKP:lä on vankka maanviljelijä-äänestäjäkunta ja muuta ei-eliittiä ei se todellakaan mikään eliitin puolue ole, ei sinne päinkään. Te netti fennot haukutte siis ainakin osittain väärää puuta eli siltä osin kun kuvittelette että se olisi jonkinlainen "bättre folk'in " puolue. Kielipuolue toki mutta ei eliitin puolue.

Ankdam kirjoitti:

Noinhan se on kuten kirjoitat. Pitää siis kunkin itse tykönänsä miettiä sitä mitkä arvot ne ovat ne tärkeimmät.
RKP:lä on vankka maanviljelijä-äänestäjäkunta ja muuta ei-eliittiä ei se todellakaan mikään eliitin puolue ole, ei sinne päinkään. Te netti fennot haukutte siis ainakin osittain väärää puuta eli siltä osin kun kuvittelette että se olisi jonkinlainen "bättre folk'in " puolue. Kielipuolue toki mutta ei eliitin puolue.

Lue lisää

Kielipuolue toki

...ja sellaisena se kuoleekin

osuvasti sanottu kirjoitti:

Kielipuolue toki

...ja sellaisena se kuoleekin

Ai RKP:kö jyvänjemmareiden puolue? Niin no jos kysymys on tietenkin suurtilallisista.

SA brownshits kirjoitti:

Ai RKP:kö jyvänjemmareiden puolue? Niin no jos kysymys on tietenkin suurtilallisista.

Niinhän sä haluat luulla mutta niin ei ole .. Ota selvää asioista!
Maanviljelijä on yleisempi ammatti ruotsin- kuin suomenkielisten keskuudessa ja kalastaja on Suomen ruotsinkielisin ammatti.

Ankdam kirjoitti:

"On tutkittu totuus, että 80% suruista äänestää elitististä ja äärisvekojen johtamaa RKP:tä. "

Tuosta asiasta olen erittäin eri mieltä. RKP on enemmän nimenomaan taviksien puolue, sen vankin kannattajaryhmä on Pohjanmaalla ja Svenskfinlandin maaseudulla, eli niillä alueilla joilla suomen kielen taitokin on heikointa.
Olen itsekin aikoinaan äänestänyt Kokoomusta joka ideologisesti muutne olsi minua lähempänä mutta kiitos teidän netti fennojen olen nykyään erittäin uskollinen RKP:lle. Minusta RKP tuntuu kaikkea muuta kuin elitistiseltä, päinvastoin se on hyvinkin juntahtava mutta kielen takia äänestän RKP:tä.

Miksi luulet Kataisen vetäneen kahvinsa väärään kurkkuun sen taannoisen Kokoomuksen nuorten pakkoruotsi-esityksen takia? Kokoomuksella on paljon suru-äänestäjiä ja nimenomaan sitä eliittiä.

Lue lisää

.

"Miksi luulet Kataisen vetäneen kahvinsa väärään kurkkuun sen taannoisen Kokoomuksen nuorten pakkoruotsi-esityksen takia? Kokoomuksella on paljon suru-äänestäjiä ja nimenomaan sitä eliittiä"

Puolueen on * joka tapauksessa * noudatettava puoluekokouksen demokraattisia päätöksiä vaikka jäseninä olisi mitä ärkkopee-juntti-einareita

.

Tala: "Artikkeli on kirjoitettu, totta kai, sinikeltaiset kakkulat nenällä."

Ja tämä on vastaavasti kirjoitettu, totta kai, sinimustat kakkulat nenällä : "Ruotsi ei koskaan valloittanut Suomea" ja muuta roskaa.

"Artikkeli on kirjoitettu, totta kai, sinikeltaiset kakkulat nenällä"

Suomeksi tuo tarkoitta sitä että kyseessä ovat oikeat historian ammattilauset jotka eivät tietenkään katso aisoista netti fenno "näkö kulmasta"

"Ruotsi ei koskaan valloittanut Suomea"

Ei niin. Jonkun verran hämäläiset ryöstivät Ruotsin valtioon alusta asti kuulunutta Suomea (nyk. Varsuinais-Suomea). Suomen suojaksi rakennettiin Hämeenlinna. Mutta hitaat hämäläisetkin ymmärsivät hyvin nopeasti että piti liittoutua johonkin suurempaan ryhmään pärjätäkseen. He valitsivat läntisen ryhmän, vaikka idässäkin olisi ollut samantyyppinen suurempi peluri johon liittyä ja joka kävi Hämeessä sapeleita kalistelemassa. Myös Laatokan Karjala liittyi ihan vapaaehtoisesti Ruotsiin muutama vuosikymmen Ruotsin valtion muodostumisen jälkeen. Ja näin maamme alueella asuneet heimot pikkuhiljaa liittyivät jompaan kumpaan valtioon.

"Suomen Kuvalehti 34/2010: Ruotsinkielisillä on liikaa valtaa! "

Talakin on luultavasti jo lukenut jutun ja huomasi että tuo väite on vain yksi pitkässä listassa vääriä ennakkokäsityksiä, kuten jutussa itsestäänselvästi todetaan. Tala laskee vain sen varaan että hänen lukijakutansa ei harrasta muuta lukemista kuin hänen spammaamansa jutut.

"jne, jne, jne"

Eli kovistya ponnistuksista huolimatta ei tullut nyt muuta mieleen.

"Tulen tulevassa eduskuntavaalikampanjassa menemään kokoomuksen tilaisuuksiin kysymään Kataiselta, että miksi hänellä on reaaliaikainen raportointivelvollisuus RKP:n puheenjohtajalle? "

No ankdam kertoi sinulle jo miksi Kataiselle ruotsinkieliset äänestäjät ovat tärkeitä. Stadissa, Espoossa ja Turussa suuri osuus hyvin toimeentulevista hurreista äänestää Kokoomusta. Ei sinun tarvitse kysyä. Ja jos Soinilta kysyt ketä vatsaan sinun kannattaa kampanjoida niin vastaus on SDP ja Vasemmistoliitto. Siellä on sinun puolueesi kovimmat kilpailijat. Soini toivoo Kokoomuksen voittavan vaalit, koska Soini rakentaa "kynnyskysymyksiä" joita varsinkaan Kokoomus ei tule hyväksymään. Ja Soinihan ei päästä "puoluettaan" hallitusvastuuseen.

"Mitä mieltä, Ankdam, olet anoppini naapurin tyttärestä, joka Polyneesian saaristossa on mukana työryhmässsä, jonka tarkoituksena on kehittää erästä alkuasukaskieltä ja luoda sille kielioppia ja käsitteistöä. Paheksutko häntäkin, niin kuin ruotsinkieliset paheksuvat niitä, jotka auttoivat suomenkielisiä 1800-luvulla? "

Ja tämähän on sitten loistava peruste vaatia kyseisessä maassa vielä 100 vuoden päästäkin pakkosuomi kaikille oppilaille, koska "suomalaiset keksivät ihan hyvää hyvyyttään tyhjästä teidän kielenne".

Oletko unohtanut jo synymävuotesikin, niinkuin kaiken muunkin todellisuuden. Tosiasioita et voi muuksi muuttaa, vaikka kuinka "fiksusti" yrität kirjoitella.

Suomessa, mutta muutos on tulossa. Lähetämme tämän kaikkien lukioitten oppilaskunnille, jotka voivat alkaa toimenpiteisiin tämän vääryyden oikaisemiseksi:

Opetushallituksen julkaisusta "Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006" (Wera) ja Tilastokeskuksen väestötietokannoista on laskettavissa yliopistoihin hyväksyttyjen ja yliopistopaikan vastaanottaneiden osuudet. Joka toinen (51 %) ruotsinkielisistä nuorista saa suorittaa yliopistotutkinnon, suomenkielisistä vain joka kolmas. Kyseessä ovat nimenomaan äidinkieleltään ruotsinkieliset oppilaat (Opetushallituksen luettelo). Tärkeimmät syyt ruotsinkielisten huimaan yliedustukseen ovat ruotsinkieliset yliopistot, Åbo Akademi (7500 opiskelijaa) ja Svenska handelshögskolan (2300 opiskelijaa) sekä kuuden kaksikielisen yliopiston kiintiöpaikat ruotsinkielisille. Lisäksi järjestelmään on rakennettu piilokiintiöjärjestelmä ruotsinkielisille.

Ruotsinkielisiä 20–22-vuotiaita on 3.200 eli 4,9 % koko maan samanikäisistä. Kuitenkin opetusministeriön suunnitelmassa vuodelle 2012 ruotsinkielisille on varattu 6,7 prosenttia yliopistojen aloituspaikoista. Esimerkiksi yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla ruotsinkielisten osuus on 9,2 %. Wera –raportissa on ilmoitettu ruotsinkieliset korkeakouluihin hakijat, hyväksytyt sekä hakijoiden hyväksymisosuudet. Vuosina 2000–06 yliopistoihin on päässyt 51–55 % ruotsinkielisistä hakijoista, mutta suomenkielisistä vain 34–36 %. Yliopistoihin hyväksyttiin vuosina 2005–06 yhteensä 24.990 opiskelijaa, joista 4,9 prosenttia merkitsisi 1.225 paikkaa, mutta vuosittain hyväksyttyjen ruotsinkielisten määrä on 1.680 eli 455 yli väestöosuuden.

Muuten, opetusministeriö jakaa kaikesta valtion kulttuurituesta 8 % ruotsinkielisille eli 1½-kertaisesti yli väestöosuuden. Valtiosihteeri Stefan Johanssonin mukaan valtion apurahoista myönnetään jatkossakin automaattisesti kahdeksan prosenttia ruotsinkielisille. Kulttuuriministeri on RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin.

"Mitä mieltä, Ankdam, olet anoppini naapurin tyttärestä, joka Polyneesian saaristossa on mukana työryhmässsä, jonka tarkoituksena on kehittää erästä alkuasukaskieltä ja luoda sille kielioppia ja käsitteistöä. Paheksutko häntäkin, niin kuin ruotsinkieliset paheksuvat niitä, jotka auttoivat suomenkielisiä 1800-luvulla? "

Täh?? "niin kuin ruotsinkieliset paheksuivat niitä jotka auttoivat suomenkielisiä 1800-luvulla" ??!! Fennomaanithan olivat ruotsinkielisiä!! Varhaiset fennomaanit olivat ruotsinkielisiä akateemisia nuoria, niistä piireistähän se lähti koko liike. Tarkoitatko kenties että paheksunko NIITÄ ruotsinkielisiä jotka eivät olleet fennomaaneja ja jotka eivät osallistuneet 1800-lopun kansallisromanttiseen hurmosliikkeeseen, suomen kielen aseman nostamiseen ja nimenvaihtokampanjaan ja Suomen suomettamiseen?

Vastaukseni oletettuun kysymykseesi on että en tietenkään paheksu. Kuten en paheksu sitä svekomaanista liikettäkään silloin muinoin. Oma perhetaustani on kuitenkin puhtaasti fennomaaninen. Ruotsinkielistä sukunimeämme ei koskaan suomennettu mutta valtaosa lapsista laitettiin suomenkieliseen kouluun vaikka kotikieli oli ruotsi. Esi-isäni olivat aktiivisesti fennomaanisessa liikkeessä mukana ja tukivat sitä merkittävästi myös taloudellisesti.

"Nykyisin ruotsinkielisten keulahamot haluavat estää Pohjanmaan ruotsinkielisiä nuoria oppimasta liian hyvin suomea. Näin ruotsalaisuus muka säilyisi Suomessa, elleivät nuoret sitten muutakin Ruotsiin."

Ruotsinkieliset keulahahmot???!! Ketähän he mahtavat olla???
Tämä väite on minusta aivan uskomaton, tosin en tunne Pohjanmaata mutta ainakaan pääkaupunkiseudulla tuo ei todellakaan pidä paikkansa. Kukaan ei ajattele noin, ei taatusti!

Ankdam kirjoitti:

"Mitä mieltä, Ankdam, olet anoppini naapurin tyttärestä, joka Polyneesian saaristossa on mukana työryhmässsä, jonka tarkoituksena on kehittää erästä alkuasukaskieltä ja luoda sille kielioppia ja käsitteistöä. Paheksutko häntäkin, niin kuin ruotsinkieliset paheksuvat niitä, jotka auttoivat suomenkielisiä 1800-luvulla? "

Täh?? "niin kuin ruotsinkieliset paheksuivat niitä jotka auttoivat suomenkielisiä 1800-luvulla" ??!! Fennomaanithan olivat ruotsinkielisiä!! Varhaiset fennomaanit olivat ruotsinkielisiä akateemisia nuoria, niistä piireistähän se lähti koko liike. Tarkoitatko kenties että paheksunko NIITÄ ruotsinkielisiä jotka eivät olleet fennomaaneja ja jotka eivät osallistuneet 1800-lopun kansallisromanttiseen hurmosliikkeeseen, suomen kielen aseman nostamiseen ja nimenvaihtokampanjaan ja Suomen suomettamiseen?

Vastaukseni oletettuun kysymykseesi on että en tietenkään paheksu. Kuten en paheksu sitä svekomaanista liikettäkään silloin muinoin. Oma perhetaustani on kuitenkin puhtaasti fennomaaninen. Ruotsinkielistä sukunimeämme ei koskaan suomennettu mutta valtaosa lapsista laitettiin suomenkieliseen kouluun vaikka kotikieli oli ruotsi. Esi-isäni olivat aktiivisesti fennomaanisessa liikkeessä mukana ja tukivat sitä merkittävästi myös taloudellisesti.

"Nykyisin ruotsinkielisten keulahamot haluavat estää Pohjanmaan ruotsinkielisiä nuoria oppimasta liian hyvin suomea. Näin ruotsalaisuus muka säilyisi Suomessa, elleivät nuoret sitten muutakin Ruotsiin."

Ruotsinkieliset keulahahmot???!! Ketähän he mahtavat olla???
Tämä väite on minusta aivan uskomaton, tosin en tunne Pohjanmaata mutta ainakaan pääkaupunkiseudulla tuo ei todellakaan pidä paikkansa. Kukaan ei ajattele noin, ei taatusti!

Lue lisää

Ruotsinkielisten joukossa on niitä jotka yhä vieläkin paheksuvat mm. Snellmannia ja hänen ponnistelujaan suomenkielen aseman hyväksi ja demokratian parantamiseksi. Samoin on on niitä, jotka vieläkin paheksuvat sitä, että ruotsinkieliset perheet vaihtoivat tuolloin kotikielensä suomeksi, koska halusivat olla mukana kehittämässä suomen kieltä. Tällaisia perheitä oli, mutta ei paljon. Ruotsinkielisten keskuudessa elää yhä ja herättää vieläkin katkeruutta tyhmä harhakäsitys, että vuonna 1906 suuren nimenmuutoksen yhteydessä ruotsinkieliset perheet, yht. 100.000 ihmistä, vaihtoivat kielensä suomeksi. Tosiasiassa suomenkieliset perheet suomensivat ruotsinkielisen sukunimensä.

Ruotsinkieliset keulahahmot, joiden vaikutus tuntuu nykyisin Pohjanmaalla, asuvat ja toimivat Turussa, ja Pohjanmaalla heitä sanotaan "Turun mafiaksi". Se, joka lukee Vasabladetin keskusteluja ja artikkeleita saa kuvan, että Pohjanmaan ruotsinkielisten joukossa olisi myönteisempää suhtautumista suomen kielen osaamiseen, kuin rahahanojen valtiaan haluaisivat. Juuri Vasabladetsista olen useamman kerran lukenut, että ruotsalaisseutujen ruotsinkielisillä nuorilla on vaikeuksia saada työpaikkaa muualta Suomesta, koska he eivät osaa suomea. He myös tuntuvat paremmin ymmärtävän, että suomenkielisillä seuduilla kasvaneet eivät osaa ruotsia, koska eivät sitä koskaan kuule tai tarvitse.

vm-38 kirjoitti:

Ruotsinkielisten joukossa on niitä jotka yhä vieläkin paheksuvat mm. Snellmannia ja hänen ponnistelujaan suomenkielen aseman hyväksi ja demokratian parantamiseksi. Samoin on on niitä, jotka vieläkin paheksuvat sitä, että ruotsinkieliset perheet vaihtoivat tuolloin kotikielensä suomeksi, koska halusivat olla mukana kehittämässä suomen kieltä. Tällaisia perheitä oli, mutta ei paljon. Ruotsinkielisten keskuudessa elää yhä ja herättää vieläkin katkeruutta tyhmä harhakäsitys, että vuonna 1906 suuren nimenmuutoksen yhteydessä ruotsinkieliset perheet, yht. 100.000 ihmistä, vaihtoivat kielensä suomeksi. Tosiasiassa suomenkieliset perheet suomensivat ruotsinkielisen sukunimensä.

Ruotsinkieliset keulahahmot, joiden vaikutus tuntuu nykyisin Pohjanmaalla, asuvat ja toimivat Turussa, ja Pohjanmaalla heitä sanotaan "Turun mafiaksi". Se, joka lukee Vasabladetin keskusteluja ja artikkeleita saa kuvan, että Pohjanmaan ruotsinkielisten joukossa olisi myönteisempää suhtautumista suomen kielen osaamiseen, kuin rahahanojen valtiaan haluaisivat. Juuri Vasabladetsista olen useamman kerran lukenut, että ruotsalaisseutujen ruotsinkielisillä nuorilla on vaikeuksia saada työpaikkaa muualta Suomesta, koska he eivät osaa suomea. He myös tuntuvat paremmin ymmärtävän, että suomenkielisillä seuduilla kasvaneet eivät osaa ruotsia, koska eivät sitä koskaan kuule tai tarvitse.

Lue lisää

"Älä paheksu Snellmannia. Ruotsinkielisten joukossa on niitä jotka yhä vieläkin paheksuvat mm. Snellmannia ja hänen ponnistelujaan suomenkielen aseman hyväksi ja demokratian parantamiseksi."

Vastasit minun viestiini ja otsikkosi oli "Älä paheksu Snellmannia" luitko edes vastaukseni kun kehotat minua olemaan paheksumatta Snellmannia.
Enkö juuri kertonut olevani taustaltani fennomaani ja olen myös itse erittäin isänmaallinen, minä tosin poikkean netti fennoista siinä että minun Suomeni on kaksikielinen ja suvaitseva. Netti fennojen äärikansallista poissulkevaa suomalaisuutta en sen sijaan hyväksy.

Miksi muka paheksuisin Snellmannia?? En todellakaan.
Tämän palstan ääriainesten kannattaisi kuitenkin muistaa että vaikka Snellman oli koko fennomaanisen liikkeen keulahahmo, hän oli äidinkieleltään ruotsinkielinen, hän ei itse koskaan oppinut kovin hyvin suomea, hän ei myöskään itse vaihtanut sukunimeään ja filosofiansa hän toi mukanaan Saksasta opiskeltuaan siellä Hegelin oppeja. Jos Snellman astuisi joukkoomme tänä päivänä hän tuskin asettuisi netti fennojen rivistöön vastustamaan omiaan, meitä ruotsinkielisiä. Hän oli ja eli tärkeän asian puolesta ja tarjosi vaihtoehdon, eikä ollut pelkästään jotain vastaan kuten Tala ja hänen 7 seinähullua netti fennomaaniaan".

Kirjoitat: "Nykyisin ruotsinkielisten keulahahmot haluavat estää Pohjanmaan ruotsinkielisiä nuoria oppimasta liian hyvin suomea. Näin ruotsalaisuus muka säilyisi Suomessa, elleivät nuoret sitten muutakin Ruotsiin."

Kysymykseeni keitä nämä keulahahmot mahtavat olla jotka kampittavat suomen kielen oppimista Pohjanmaalla vastaat että ko keulahahmot ovat nk "Turun mafia! eli "Åbomaffian" joka ainakin minun tietääkseni tarkoittaa kolmea vaikutusvaltaista turkulaista, nimittäin Roger Broo, Åbo Akademin entinen hallintojohtaja, ministeri Christoffer Taxell, Åbo Akademin kansleri ja Krister Ståhlberg, Kulturfondenin entinen johtaja. Nämäkö muka vastustavat koulutusta pohjanmaalla, anteeksi nyt mutta väite on absurdi!!!!!

http://svenska.yle.fi/nyheter/kolumnartikel.php?typ=intervjun&id=183071

Ankdam kirjoitti:

"Älä paheksu Snellmannia. Ruotsinkielisten joukossa on niitä jotka yhä vieläkin paheksuvat mm. Snellmannia ja hänen ponnistelujaan suomenkielen aseman hyväksi ja demokratian parantamiseksi."

Vastasit minun viestiini ja otsikkosi oli "Älä paheksu Snellmannia" luitko edes vastaukseni kun kehotat minua olemaan paheksumatta Snellmannia.
Enkö juuri kertonut olevani taustaltani fennomaani ja olen myös itse erittäin isänmaallinen, minä tosin poikkean netti fennoista siinä että minun Suomeni on kaksikielinen ja suvaitseva. Netti fennojen äärikansallista poissulkevaa suomalaisuutta en sen sijaan hyväksy.

Miksi muka paheksuisin Snellmannia?? En todellakaan.
Tämän palstan ääriainesten kannattaisi kuitenkin muistaa että vaikka Snellman oli koko fennomaanisen liikkeen keulahahmo, hän oli äidinkieleltään ruotsinkielinen, hän ei itse koskaan oppinut kovin hyvin suomea, hän ei myöskään itse vaihtanut sukunimeään ja filosofiansa hän toi mukanaan Saksasta opiskeltuaan siellä Hegelin oppeja. Jos Snellman astuisi joukkoomme tänä päivänä hän tuskin asettuisi netti fennojen rivistöön vastustamaan omiaan, meitä ruotsinkielisiä. Hän oli ja eli tärkeän asian puolesta ja tarjosi vaihtoehdon, eikä ollut pelkästään jotain vastaan kuten Tala ja hänen 7 seinähullua netti fennomaaniaan".

Kirjoitat: "Nykyisin ruotsinkielisten keulahahmot haluavat estää Pohjanmaan ruotsinkielisiä nuoria oppimasta liian hyvin suomea. Näin ruotsalaisuus muka säilyisi Suomessa, elleivät nuoret sitten muutakin Ruotsiin."

Kysymykseeni keitä nämä keulahahmot mahtavat olla jotka kampittavat suomen kielen oppimista Pohjanmaalla vastaat että ko keulahahmot ovat nk "Turun mafia! eli "Åbomaffian" joka ainakin minun tietääkseni tarkoittaa kolmea vaikutusvaltaista turkulaista, nimittäin Roger Broo, Åbo Akademin entinen hallintojohtaja, ministeri Christoffer Taxell, Åbo Akademin kansleri ja Krister Ståhlberg, Kulturfondenin entinen johtaja. Nämäkö muka vastustavat koulutusta pohjanmaalla, anteeksi nyt mutta väite on absurdi!!!!!

http://svenska.yle.fi/nyheter/kolumnartikel.php?typ=intervjun&id=183071

Lue lisää

Kaikki tuo, mitä sanoit Snellmannista, pitää paikkansa. Mutta pointtini on, että suomenruotsalaisissa vielä tänäkin päivänä on ihmisiä, jotka paheksuvat niin Snellmannia kuin muitakin ruotsinkielisiä jotka asettuivat tukemaan syrjittyä (suomenkielistä) kansanosaa. En ymmärrä miksi ruotsinkieliset ovat yli sadan vuoden ajan ihmetelleet, että joku ruotsinkielinen ryhtyy edistämään demokratiaa.
*
Mitä tulee Turun mafiaan, toistan vain sitä, mitä olen lukenut Vasabladetista.
*
Suomea taitamattomien ruotsinkielisten on vaikea sijoittua työmarkkinoille Suomessa. Tämänkin olen lukenut Vasabladetista useamman kerran.

Helsingin ruotsalaiset ovat aikanaan pitäneet välimatkaa Pohjanmaan ruotsinkielisiin; muistan että Jutta Zilliacus suorastaan leventeli sillä jossain muistelmissaan. Nyt näyttäisi siltä, että Pohjanmaan ruotsinkieliset pitävät välimatkaa muihin, ja Vasabladetin keskustelupalstoilla arvostellaan Sfp:tä varsin suorasukaisesti.

heikki_tala kirjoitti:

Suomessa, mutta muutos on tulossa. Lähetämme tämän kaikkien lukioitten oppilaskunnille, jotka voivat alkaa toimenpiteisiin tämän vääryyden oikaisemiseksi:

Opetushallituksen julkaisusta "Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006" (Wera) ja Tilastokeskuksen väestötietokannoista on laskettavissa yliopistoihin hyväksyttyjen ja yliopistopaikan vastaanottaneiden osuudet. Joka toinen (51 %) ruotsinkielisistä nuorista saa suorittaa yliopistotutkinnon, suomenkielisistä vain joka kolmas. Kyseessä ovat nimenomaan äidinkieleltään ruotsinkieliset oppilaat (Opetushallituksen luettelo). Tärkeimmät syyt ruotsinkielisten huimaan yliedustukseen ovat ruotsinkieliset yliopistot, Åbo Akademi (7500 opiskelijaa) ja Svenska handelshögskolan (2300 opiskelijaa) sekä kuuden kaksikielisen yliopiston kiintiöpaikat ruotsinkielisille. Lisäksi järjestelmään on rakennettu piilokiintiöjärjestelmä ruotsinkielisille.

Ruotsinkielisiä 20–22-vuotiaita on 3.200 eli 4,9 % koko maan samanikäisistä. Kuitenkin opetusministeriön suunnitelmassa vuodelle 2012 ruotsinkielisille on varattu 6,7 prosenttia yliopistojen aloituspaikoista. Esimerkiksi yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla ruotsinkielisten osuus on 9,2 %. Wera –raportissa on ilmoitettu ruotsinkieliset korkeakouluihin hakijat, hyväksytyt sekä hakijoiden hyväksymisosuudet. Vuosina 2000–06 yliopistoihin on päässyt 51–55 % ruotsinkielisistä hakijoista, mutta suomenkielisistä vain 34–36 %. Yliopistoihin hyväksyttiin vuosina 2005–06 yhteensä 24.990 opiskelijaa, joista 4,9 prosenttia merkitsisi 1.225 paikkaa, mutta vuosittain hyväksyttyjen ruotsinkielisten määrä on 1.680 eli 455 yli väestöosuuden.

Muuten, opetusministeriö jakaa kaikesta valtion kulttuurituesta 8 % ruotsinkielisille eli 1½-kertaisesti yli väestöosuuden. Valtiosihteeri Stefan Johanssonin mukaan valtion apurahoista myönnetään jatkossakin automaattisesti kahdeksan prosenttia ruotsinkielisille. Kulttuuriministeri on RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin.

Lue lisää

"Lähetämme tämän kaikkien lukioitten oppilaskunnille, jotka voivat alkaa toimenpiteisiin tämän vääryyden oikaisemiseksi: "

Sinä ja vaimosi? Tuskin. Vaimosi lienee kurkkuaan myöten täynä kartanokammo-oireilua.

SL? Eikö sinut jo potkittu sieltä hiteen?

PS? Älä unta nää. Sielä ei tapahdu mitään ilman Soinin lupaa. Sitä ei sinulle heru. Jos tämä on Soinille tärkeää se menee hänen nimissään.

Sinä ja kolme kielisoturiasi täältä?

Sinä ja muut liian kauan eläkkeellä olleet hammasbyrokraatit?

Sinä ja dosentti?

vm-38 kirjoitti:

Kaikki tuo, mitä sanoit Snellmannista, pitää paikkansa. Mutta pointtini on, että suomenruotsalaisissa vielä tänäkin päivänä on ihmisiä, jotka paheksuvat niin Snellmannia kuin muitakin ruotsinkielisiä jotka asettuivat tukemaan syrjittyä (suomenkielistä) kansanosaa. En ymmärrä miksi ruotsinkieliset ovat yli sadan vuoden ajan ihmetelleet, että joku ruotsinkielinen ryhtyy edistämään demokratiaa.
*
Mitä tulee Turun mafiaan, toistan vain sitä, mitä olen lukenut Vasabladetista.
*
Suomea taitamattomien ruotsinkielisten on vaikea sijoittua työmarkkinoille Suomessa. Tämänkin olen lukenut Vasabladetista useamman kerran.

Helsingin ruotsalaiset ovat aikanaan pitäneet välimatkaa Pohjanmaan ruotsinkielisiin; muistan että Jutta Zilliacus suorastaan leventeli sillä jossain muistelmissaan. Nyt näyttäisi siltä, että Pohjanmaan ruotsinkieliset pitävät välimatkaa muihin, ja Vasabladetin keskustelupalstoilla arvostellaan Sfp:tä varsin suorasukaisesti.

Lue lisää

"Mutta pointtini on, että suomenruotsalaisissa vielä tänäkin päivänä on ihmisiä, jotka paheksuvat niin Snellmannia kuin muitakin ruotsinkielisiä jotka asettuivat tukemaan syrjittyä (suomenkielistä) kansanosaa. "

Väite on sen verran tolkuton että sinusn kannattaisi nyt mainita muutama ihan nimeltään. Ei se että Tala väittää asian olevan noin tarkoiota että olisi. Pikemminkin se tosdistaa ettei taatusti ole.

Olen hurri ja tunnen siis aika monta hurria. Luulen myös tuntevani aika hyvin normaalin hurrin sielunmaisemaa. En ole koskaan tavannut ketään joka paheksuu Snellmanin kielipoliittista kantaa. Joiltakin muilta osin hänen tekemisiin voi ehkä suhtautua kriittisemmin, esim. osuudestaan nälänhätään 1860-luvun alussa.

vm-38 kirjoitti:

Kaikki tuo, mitä sanoit Snellmannista, pitää paikkansa. Mutta pointtini on, että suomenruotsalaisissa vielä tänäkin päivänä on ihmisiä, jotka paheksuvat niin Snellmannia kuin muitakin ruotsinkielisiä jotka asettuivat tukemaan syrjittyä (suomenkielistä) kansanosaa. En ymmärrä miksi ruotsinkieliset ovat yli sadan vuoden ajan ihmetelleet, että joku ruotsinkielinen ryhtyy edistämään demokratiaa.
*
Mitä tulee Turun mafiaan, toistan vain sitä, mitä olen lukenut Vasabladetista.
*
Suomea taitamattomien ruotsinkielisten on vaikea sijoittua työmarkkinoille Suomessa. Tämänkin olen lukenut Vasabladetista useamman kerran.

Helsingin ruotsalaiset ovat aikanaan pitäneet välimatkaa Pohjanmaan ruotsinkielisiin; muistan että Jutta Zilliacus suorastaan leventeli sillä jossain muistelmissaan. Nyt näyttäisi siltä, että Pohjanmaan ruotsinkieliset pitävät välimatkaa muihin, ja Vasabladetin keskustelupalstoilla arvostellaan Sfp:tä varsin suorasukaisesti.

Lue lisää

"Kaikki tuo, mitä sanoit Snellmanista, pitää paikkansa. Mutta pointtini on, että suomenruotsalaisissa vielä tänäkin päivänä on ihmisiä, jotka paheksuvat niin Snellmania kuin muitakin ruotsinkielisiä jotka asettuivat tukemaan syrjittyä (suomenkielistä) kansanosaa."

Entä sitten!! Tosin en ole tuollaisia mielipiteitä kuullut koskaan ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla.
Maailmaan mahtuu mielipiteitä, ei kuitenkaan ole olemassa mitään "suomenruotsalaista mielipidettä" suomen kielestä tai suomenkielisistä tai edes Snellman'ista.

"En ymmärrä miksi ruotsinkieliset ovat yli sadan vuoden ajan ihmetelleet, että joku ruotsinkielinen ryhtyy edistämään demokratiaa."

Demokratiaako se Snellman sinun mielestäsi ryhtyi ajamaan, toki sitä tuli siinä ohessa mutta Snellman oli kyllä ennen kaikkea kansan sivistäjä. Ei hän demokratiaa ryhtynyt ajamaan vaan herätteli kansallista itsetuntoa yhteisen kielen avulla sekä arvosteli ruotsinkielistä yläluokkaa siitä ettei suomenkielisen rahvaan sivistämiseen kiinnitetty riittävästi huomiota.

"Aleksanteri II aateloi Snellmanin loppuvuodesta 1866 tunnustuksena pitkästä ja ansiokkaasta palveluksesta. Snellman ei ollut missään toimissaan tavoitellut Suomelle valtiollista itsenäisyyttä, vaan hänelle riitti autonominen Suomi, jossa vallitsisi omaleimainen kansallinen kulttuuri ja tietoisuus kansallisesta identiteetistä. "
http://snellmanmuseo.kuopio.fi/jv_snellman/

"Helsingin ruotsalaiset ovat aikanaan pitäneet välimatkaa Pohjanmaan ruotsinkielisiin.."
Ja otetaan edelleen, puolin sekä toisin, yhtä vähän meillä on yhteistä kun jollain kuin stadilaisella insinöörilla ja Iisalmelaisella pienviljelijällä. Teillä suomenkielisillä on voimakas tarve jotenkin normittaa meikäläisiä ja kuvitella että me olemme jotenkin samanlaisia, no ei olla!

Me suomenruotsalaiset emme todellakaan ole mikään homogeeninen ryhmä ei meitä yhdistä kuin kieli eikä sekään niin kovin homogeeninen ole kaikkine murteineen.

"Nyt näyttäisi siltä, että Pohjanmaan ruotsinkieliset pitävät välimatkaa muihin, ja Vasabladetin keskustelupalstoilla arvostellaan Sfp:tä varsin suorasukaisesti. "

Niinkö?? Ei kai!! Nytkö vasta?? Mainitse jokin puolue joka saa sekä omilta äänestäjiltään että muiden puolueiden kannattajilta pelkkiä kehuja??

rautaako? kirjoitti:

"Mutta pointtini on, että suomenruotsalaisissa vielä tänäkin päivänä on ihmisiä, jotka paheksuvat niin Snellmannia kuin muitakin ruotsinkielisiä jotka asettuivat tukemaan syrjittyä (suomenkielistä) kansanosaa. "

Väite on sen verran tolkuton että sinusn kannattaisi nyt mainita muutama ihan nimeltään. Ei se että Tala väittää asian olevan noin tarkoiota että olisi. Pikemminkin se tosdistaa ettei taatusti ole.

Olen hurri ja tunnen siis aika monta hurria. Luulen myös tuntevani aika hyvin normaalin hurrin sielunmaisemaa. En ole koskaan tavannut ketään joka paheksuu Snellmanin kielipoliittista kantaa. Joiltakin muilta osin hänen tekemisiin voi ehkä suhtautua kriittisemmin, esim. osuudestaan nälänhätään 1860-luvun alussa.

Lue lisää

Uskomattomia nuo väitteet ja ajatukset joita meidän suuhumme pannaan ja mielipiteet joita meidän mielipiteiksemme väitetään!!
Man baxnar.. Hohhoijaa..

Ankdam kirjoitti:

Uskomattomia nuo väitteet ja ajatukset joita meidän suuhumme pannaan ja mielipiteet joita meidän mielipiteiksemme väitetään!!
Man baxnar.. Hohhoijaa..

Ankdam 9.4.09: "Meillä ruotsinkielisillä on tänään vieläpä erityinen syy liputtaa sillä me voimme suomen kielen lisäksi juhlia myös kahta meikäläistä, nimittäin Mikael Agricolaa jonka kuolinpäivä on tänään ja Elias Lönnrotia joka puolestaan on syntynyt 9.4. (v.1802) ja siis viettäisi tänään syntymäpäiviään jos eläisi.

Edellisen kerran me ruotsikieliset juhlimme aivan äskettäin kun liputimme Minna Canthin päivänä, hänhän niin ikään oli meikäläinen. Eikä enää ole kovin pitkää aikaa siihen kun taas saamme liputtaa parin meikäläisen kunniaksi nimittäin 12.5 Snellmannin päivänä ja 4.6 Marskin syntymäpäivänä.
Tässähän ihan tenniskyynärpä uhkaa kun joutuu alvariinsa tuota lippua kiskomaan ees taas..."

Kuulehan "meikäläinen" - tuntuu siltä, että et halua kuulua meidän suomenkielisten kanssa samaan ryhmään. Olisikohan asenteissasi tai ainakin puhetyylissäsi jotain parantamisen varaa. Menneiden sukupolvien saavutuksia tai virheitä ei voida lukea meidän hyvöksemme tai rasitukseksemme. Kukin ansionsa mukaan...

Ruotsinkielisten itseihailu näköjään rakentuu juuri tällaisten seikkojen varaan, lainavaloon. Agricola oli suomenkielisen kirjallisuuden isä, Lönnrot oli suomenkielinen, Kalevalan ja kansanrunojen kokooja ja suomen kielen professori, kaksikielinen Minna Canth on suomenkielisen näytelmäkirjallisuuden suuria nimiä (Sylvin hän kirjoitti ruotsiksi).

Ettet vain haastanut riitaa.

Ankdam kirjoitti:

"Kaikki tuo, mitä sanoit Snellmanista, pitää paikkansa. Mutta pointtini on, että suomenruotsalaisissa vielä tänäkin päivänä on ihmisiä, jotka paheksuvat niin Snellmania kuin muitakin ruotsinkielisiä jotka asettuivat tukemaan syrjittyä (suomenkielistä) kansanosaa."

Entä sitten!! Tosin en ole tuollaisia mielipiteitä kuullut koskaan ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla.
Maailmaan mahtuu mielipiteitä, ei kuitenkaan ole olemassa mitään "suomenruotsalaista mielipidettä" suomen kielestä tai suomenkielisistä tai edes Snellman'ista.

"En ymmärrä miksi ruotsinkieliset ovat yli sadan vuoden ajan ihmetelleet, että joku ruotsinkielinen ryhtyy edistämään demokratiaa."

Demokratiaako se Snellman sinun mielestäsi ryhtyi ajamaan, toki sitä tuli siinä ohessa mutta Snellman oli kyllä ennen kaikkea kansan sivistäjä. Ei hän demokratiaa ryhtynyt ajamaan vaan herätteli kansallista itsetuntoa yhteisen kielen avulla sekä arvosteli ruotsinkielistä yläluokkaa siitä ettei suomenkielisen rahvaan sivistämiseen kiinnitetty riittävästi huomiota.

"Aleksanteri II aateloi Snellmanin loppuvuodesta 1866 tunnustuksena pitkästä ja ansiokkaasta palveluksesta. Snellman ei ollut missään toimissaan tavoitellut Suomelle valtiollista itsenäisyyttä, vaan hänelle riitti autonominen Suomi, jossa vallitsisi omaleimainen kansallinen kulttuuri ja tietoisuus kansallisesta identiteetistä. "
http://snellmanmuseo.kuopio.fi/jv_snellman/

"Helsingin ruotsalaiset ovat aikanaan pitäneet välimatkaa Pohjanmaan ruotsinkielisiin.."
Ja otetaan edelleen, puolin sekä toisin, yhtä vähän meillä on yhteistä kun jollain kuin stadilaisella insinöörilla ja Iisalmelaisella pienviljelijällä. Teillä suomenkielisillä on voimakas tarve jotenkin normittaa meikäläisiä ja kuvitella että me olemme jotenkin samanlaisia, no ei olla!

Me suomenruotsalaiset emme todellakaan ole mikään homogeeninen ryhmä ei meitä yhdistä kuin kieli eikä sekään niin kovin homogeeninen ole kaikkine murteineen.

"Nyt näyttäisi siltä, että Pohjanmaan ruotsinkieliset pitävät välimatkaa muihin, ja Vasabladetin keskustelupalstoilla arvostellaan Sfp:tä varsin suorasukaisesti. "

Niinkö?? Ei kai!! Nytkö vasta?? Mainitse jokin puolue joka saa sekä omilta äänestäjiltään että muiden puolueiden kannattajilta pelkkiä kehuja??

Lue lisää

Mielestäni demokratia lisääntyy, kun kielensä vuoksi syrjitty kansanosa saa oikeuden käyttää omaa kieltään viranomaisten luona. Vuonna 1863 oli suunnitelmana että suomi tulee ruotsin rinnalle jo vuonna 1883, mutta ruotsinkieliset senaattorit saivat vitkuteltua päätöksen voimaantuloa, ja lopullisesti suomi sai tasa-arvon vasta v. 1902.

Snellmann oli poliitikko, mutta varsinainen kansansivistäjä oli Fredrik Cygnaeus, hänkin ruotsinkielinen. Hän oli Suomen kansakoululaitoksen isä. Joskus tuntuu siltä, että nimenomaan suomenkieliset hyötyivät eniten hänen työstään, mutta kyllä koulaitos tuli yhtälailla ruotsinkielisten hyväksi.

Cygnaeuksen kerrotaan huomauttaneen, että ruotsinkielinen sivistyneistö välitti ruotsinkielisestä rahvaasta yhtä vähän kuin hottentoteista. Koulut tulivat heille hyvään tarpeeseen, ja myös ruotsinielisillä on syytä juhlia Cygnaeusta.

Historia ei ole vain kiiltokuvia...

vm-38 kirjoitti:

Ankdam 9.4.09: "Meillä ruotsinkielisillä on tänään vieläpä erityinen syy liputtaa sillä me voimme suomen kielen lisäksi juhlia myös kahta meikäläistä, nimittäin Mikael Agricolaa jonka kuolinpäivä on tänään ja Elias Lönnrotia joka puolestaan on syntynyt 9.4. (v.1802) ja siis viettäisi tänään syntymäpäiviään jos eläisi.

Edellisen kerran me ruotsikieliset juhlimme aivan äskettäin kun liputimme Minna Canthin päivänä, hänhän niin ikään oli meikäläinen. Eikä enää ole kovin pitkää aikaa siihen kun taas saamme liputtaa parin meikäläisen kunniaksi nimittäin 12.5 Snellmannin päivänä ja 4.6 Marskin syntymäpäivänä.
Tässähän ihan tenniskyynärpä uhkaa kun joutuu alvariinsa tuota lippua kiskomaan ees taas..."

Kuulehan "meikäläinen" - tuntuu siltä, että et halua kuulua meidän suomenkielisten kanssa samaan ryhmään. Olisikohan asenteissasi tai ainakin puhetyylissäsi jotain parantamisen varaa. Menneiden sukupolvien saavutuksia tai virheitä ei voida lukea meidän hyvöksemme tai rasitukseksemme. Kukin ansionsa mukaan...

Ruotsinkielisten itseihailu näköjään rakentuu juuri tällaisten seikkojen varaan, lainavaloon. Agricola oli suomenkielisen kirjallisuuden isä, Lönnrot oli suomenkielinen, Kalevalan ja kansanrunojen kokooja ja suomen kielen professori, kaksikielinen Minna Canth on suomenkielisen näytelmäkirjallisuuden suuria nimiä (Sylvin hän kirjoitti ruotsiksi).

Ettet vain haastanut riitaa.

Lue lisää

Lönnrot oli ainakin täysin suomenkielinen. Hänelle oli jopa vaikea oppia ruotsia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Elias_Lönnrot