muuttaminen suomenkieliseksi 1930 luvulla näin kiusallista suomenruotsalaisille että Hufvudstadbladetissa kutsuivat sitä suomalaisten RAIVOTAUDIKSI ja lehti kehoitti pankinjohtajia sanomaan irti nimenmuuttajien lainat.
Uusi Suometar kertoi Ehrnrootin lesken komentaneen ihmiset pois mailtaan asumuksista ja peltotilkuilta jos he aikoivat suomentaa nimensä.
Tuli vaan ajateltua että kuinka moni noista lainan ottajista ja peltotilkkujen viljelijöiden jälkeläisistä on nyt pakkoruotsittaja. Tarkoitan niitä jotka eivät uskaltaneet muuttaa nimeään.
Uusi Suometar kertoi Ehrnrootin lesken komentaneen ihmiset pois mailtaan asumuksista ja peltotilkuilta jos he aikoivat suomentaa nimensä.
Tuli vaan ajateltua että kuinka moni noista lainan ottajista ja peltotilkkujen viljelijöiden jälkeläisistä on nyt pakkoruotsittaja. Tarkoitan niitä jotka eivät uskaltaneet muuttaa nimeään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eräs sotien jälkivaikutuksista oli tuon suomalaistamistendenssin loppuminen. Siksi svekomme olivat suorastaan iloisia Suomen tappiosta Neuvostoliitolle.
Ilman sotia suomenkielistyminen olisi jatkunut reipasta vauhtia, eikä kieliongelmaa enää olisi.