Tarvittava ohra voidaan saada alueelta B, jos
viljelyn painopistettä siirretään ohraan.
Vyöhykkeellä C ohramäärän tuottaminen ei aiheuta
merkittäviä muutoksia peltoviljelyn rakenteessa.
Vertailun vuoksi voidaan todeta, että vuonna 1992
Satakunnan maaseutukeskuksen alueella pelloista
25 % on kesannolla ja Varsinais-Suomessa 27 %
(maaseutupiirit 22.7.1992). Keskiarvon 26 %:n
mukaan laskettuna kesantoa olisi alueella B noin
56 000 ha ja alueella C noin 107 000 ha.
Tarvittava ohra kasvattaa siten myös
kesannoidulla peltoalalla ja vyöhykkeellä C jopa
kaksinkertaisesti. Valtio tukee nykyisin
kesannointia keskimäärin 1000 mk /ha.
Kesannointituki nousee viljelyaluetta kohden 60
milj. mk:an vuodessa, mikä on noin 25 p
tuotettavaa ohrakiloa kohden.
viljelyn painopistettä siirretään ohraan.
Vyöhykkeellä C ohramäärän tuottaminen ei aiheuta
merkittäviä muutoksia peltoviljelyn rakenteessa.
Vertailun vuoksi voidaan todeta, että vuonna 1992
Satakunnan maaseutukeskuksen alueella pelloista
25 % on kesannolla ja Varsinais-Suomessa 27 %
(maaseutupiirit 22.7.1992). Keskiarvon 26 %:n
mukaan laskettuna kesantoa olisi alueella B noin
56 000 ha ja alueella C noin 107 000 ha.
Tarvittava ohra kasvattaa siten myös
kesannoidulla peltoalalla ja vyöhykkeellä C jopa
kaksinkertaisesti. Valtio tukee nykyisin
kesannointia keskimäärin 1000 mk /ha.
Kesannointituki nousee viljelyaluetta kohden 60
milj. mk:an vuodessa, mikä on noin 25 p
tuotettavaa ohrakiloa kohden.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.