Talouselämä:
Svenska handelshögskolanin Sessionssalenissa hyrisee tyytyväistä väkeä. Sammon hallituksen puheenjohtajalla Björn Wahlroosilla, Hartwallin sukua ja sen suurta sijoitusyhtiötä johtavalla Erik Hartwallilla ja rehtori Eva Liljeblomilla on iloista kerrottavaa. Hankenin varainkeruukampanja on ensimmäisenä korkeakouluna saavuttanut tavoitteensa ja jopa ylittänyt sen. Kasassa on 11,5 miljoonaa euroa.
Kirsikkana kakussa on juuri julkaistu suurlahjoitus, ruotsalaisen Erling-Perssons Stiftelsen 2,5 miljoonan euron shekki Hankenille. Sillä kelpaa jo kehittää opetusta ja tukea Hankenin ylioppilaiden ja tutkijoiden kansainvälistymistä.
Erling-Perssonsin-säätiön taustalta löytyy muotiketju H&M:n omistajaperhe. Heille muutama miljoonaa euroa on taskuraha. Mutta silti – lahjoitus on suuri. Miksi juuri Hanken sai sen?
Wahlroos vaatii lahjoille verovapautta.
”Yhtiön nykyinen talousjohtaja on opiskellut Hankenilla. He ovat vuosien varrella palkanneet monia muitakin täällä opiskelleita ja huomanneet koulutuksemme tasokkaaksi. Ja sitten on tietysti tiettyjä henkilökohtaisia suhteita”, selittää korkeakoulun hallitusta johtava Björn Wahlroos muikeana.
Svenska handelshögskolanin Sessionssalenissa hyrisee tyytyväistä väkeä. Sammon hallituksen puheenjohtajalla Björn Wahlroosilla, Hartwallin sukua ja sen suurta sijoitusyhtiötä johtavalla Erik Hartwallilla ja rehtori Eva Liljeblomilla on iloista kerrottavaa. Hankenin varainkeruukampanja on ensimmäisenä korkeakouluna saavuttanut tavoitteensa ja jopa ylittänyt sen. Kasassa on 11,5 miljoonaa euroa.
Kirsikkana kakussa on juuri julkaistu suurlahjoitus, ruotsalaisen Erling-Perssons Stiftelsen 2,5 miljoonan euron shekki Hankenille. Sillä kelpaa jo kehittää opetusta ja tukea Hankenin ylioppilaiden ja tutkijoiden kansainvälistymistä.
Erling-Perssonsin-säätiön taustalta löytyy muotiketju H&M:n omistajaperhe. Heille muutama miljoonaa euroa on taskuraha. Mutta silti – lahjoitus on suuri. Miksi juuri Hanken sai sen?
Wahlroos vaatii lahjoille verovapautta.
”Yhtiön nykyinen talousjohtaja on opiskellut Hankenilla. He ovat vuosien varrella palkanneet monia muitakin täällä opiskelleita ja huomanneet koulutuksemme tasokkaaksi. Ja sitten on tietysti tiettyjä henkilökohtaisia suhteita”, selittää korkeakoulun hallitusta johtava Björn Wahlroos muikeana.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hanken eikä mikään muukaan surulaitos päässyt parhaiden yliopistojen listalle. Viis suomalaisoppilaitosta kyllä pääsi.
Eli ei se raha aina ratkaise, jos opiskelija-aines on toistaitoista.
Se on toki totta että heikommalla ja pienemmällä aineksella ei pääse huippujen joukkoon. Mutta eikö koulun mittari pitäisi olla jalostusaste, eikä lopputuotos. Sehän mittaa koulun merkitystä. Siinä tarkastelussa Hanken pyyhkäisee kirkkasti ohi kotimaiset kilpailijansa.
Ja tämän korkean jalostusasteen tuottamat ammattilaiset maksavat sinunkin eläkkeitäsi tulevaisuudessa.
Ja rahhahan Hankenilla ei ole ennen tätä tämänhetkistä yliopistomuutosta juuri ollut.
Vähemmistössä eläminen tuo tiettyjä valopisteitäkin - ja etuja koko maalle. Yksi niistä on tietoisuus vähemmistöönkuulumisesta ja sitä myötä kehittynyt talkoohenki, jonka yksi muoto on testamentit vähemmistön hyväksi.
Voidaan siis todeta että ilman vähemmistöä suomalaiset yliopistit olisivat saaneet vähemmän rahaa kerättyä.
Vähemmistö ja moninaisuus, on rikkaus. Nyt se on todistettu niillekin jotka sellaisia tarvitsee ymmärtääkseen.
Kateus varmaan kuitenkin taas estää heitä riemuitsemasta siitä että yliopistoille tulee varoja maassa jonka strategia perustuu korkeaan koulutustasoon.
Joopa joo! Surupatruunat kiskoivat oikein talkoilla rahat suomalaisten selkänahoista ja sitten ne pistettiin suojaan surusäätiöihin pois suomalaisten ulottuvilta.
Taas tuota rahaa jaetaan vain suruille. Toiseksi sitä käytetään riistetyn kansanosan orjuuttamiseen pakkoruotsitusta tukemalla.
Tämä on totuuus pähkinänkuoressa.
Hanken on saanut muita yliopistoja suuremman osan rahoituksestaan ulkomailta. Sen pitäisi lämmittää jokaista suomalaista.
Ja netti fennoja lämmittänee erityisesti merkittävä osa ulkomaisesta rahoituksesta tulee Ruotsista. Arkkivihollisensa tukee suomalaisen strategian ykköskohdetta: koulutustamme! Hanken on siis pukinsorkkinut Ruotsia, ja aika merkittävillä summilla.
Hankenilaiset (=hurrit) ajavat ruotsalaisten etuja Suomessa. Eivät ne hyvää hyvyyttään rahaa lahjoita.
"Surupatruunat kiskoivat oikein talkoilla rahat suomalaisten selkänahoista"
Jopa AY-pamput ovat lopettaneet noin vanhoollisen propagandan hoilaamisen. Surupatruunat aikoinaan pitivät erittäin hyvää huolta työntekijöistään ja perheistään. Kustansi kouluja, eläkkeitä, taloja.... Mutta nuo ajat päättyivät satakunta vuotta sitten. Nyttemmin meillä on valtion ja kuntien verovaroin ylläpitämä hyvinvointiyhteiskunta.
"pistettiin suojaan surusäätiöihin pois suomalaisten ulottuvilta. "
Eikö Hanken ole osa suomalaista yliopistokenttää mielestäsi? Kyllä sieltä valmistuneet takovat veroeuroja sinullekin.
"Taas tuota rahaa jaetaan vain suruille."
höpöhöpö. Ylivoimaisesti suurin voittaja tässä uudistuksessa on Aaltoyliopisto. Valtion paostus siihen on jopa härskin suuri verrattuna panostukseen muihin. Siitä tehtiin poliittinen erikoistapaus ja lemmikkiprojekti. Mutta vaikka siihen valtava yritysjohtajadelegaatio pantiinkin keräämään yrityksiltä rahaa, niin yllättävän nihhkeetä on ollut. Se on totuus pähkinänkuoressa!
Hurrit siis kerävät rahoja ruotsalaisilta suomalaisille ja sinua ottaa kaaliin? Tutustu yliopistojen säätiömalliin ja lahjoituksen ehtoihin niin ymmärrät ettei lahjoituksissa ole ketunhäntiä kainalossa. Suomen valtio ohjaa jatkossakin rautakädellä yliopsitojamme.
Ja nimenomaan hyvää hyvyyttähän kolmannen sektorin instituutiot rahoja lahjoittaa - ihan määritelmöällisestikin.
Aalto-yliopisto sen sijaan kerää varoja paljon enemmän suoraan yrityksistä. Ja NE eivät välttämättä hyvää hyvyyttään rahoistaan luovu. Juuri siksi Aalon varainkeräys takkuilee. Yritykset tietävät että valtio kuittenkin ohjaa yliopistoja, eivätkä yritykset siksi voi odottaa mitään suoria palveluksia.
"ettei lahjoituksissa ole ketunhäntiä kainalossa"
Uskoo ken tahtoo.
Netti fennous on uskonto ja siksi netti fennoo uskoo. Ei sillä sitten väliä ole miten oikaeassa elämässä asiat on.
Se on helppoa elämää. Mutta mylös älyllisesti laiskuttavaa, kuten täällä päivittäin saa huomata.