Heikki Tala 1.9.2010: "Kerrallinn edeltäjäni Urho Kaleva Kekkonen (syntymästä 100 vuotta ensi perjantaina, jota juhlimme Säätytalolla)"
Heikki Tala: "Minä puolestani suosittelen Ruotsin, Sveitsin ja muiden Itämeren rantavaltioiden kielipoliittista mallia."
On vissii elohopea mennyt Talan aivoihin.
Heikki Tala: "Minä puolestani suosittelen Ruotsin, Sveitsin ja muiden Itämeren rantavaltioiden kielipoliittista mallia."
On vissii elohopea mennyt Talan aivoihin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jukka Kemppinen on suomalainen professori, dosentti, filosofian tohtori, varatuomari, kirjailija ja suomentaja. Kemppinen on ollut informaatio- ja teknologiaoikeuden professori Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa vuodesta 2003. Hän on johtava tutkija Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun tietotekniikan tutkimuslaitoksessa vuodesta 2001 ja Helsingin yliopiston oikeustieteen dosentti vuodesta 1992.
Mitä sanoo nyt Kemppinen? Hänkin on muuttanut kantansa ruotsin kieleen: ” Olen nyt näkevinäni kaksi eri asiaa. Toinen on suhtautuminen ruotsin kieleen. Se on tietenkin jokaisen oma asia. Toinen on ruotsin kielen opettaminen peruskoulussa ja lukiossa pakollisena. Se ei ole jokaisen oma asia, vaan poliittinen ratkaisu. Ilmoitan täten muuttaneeni mielipiteeni. Pakkoruotsiin ei ole perusteita. Valinnaiseen tietenkin on."
Toinen suomalainen intellektuelli on Osmo Soininvaara. Hänkin on kääntänyt takkinsa, eikä pidä järkevänä pakkoruotsia. Näin kirjoittaa Osmo: ”Keskustelun runsaus ja aggressiivisuus osoittaa, että kysymys pakkoruotsista on tulehtunut. Mistä ei voi vaieta, siitä on puhuttava. Koska omaa kantaani asiaan on pidetty tunnettuna, ehkä on hyvä, että kerron sen itse On sanottu, että pakkoruotsi olisi perustuslakikysymys. Ei se voi sitä olla, koska ennen peruskoulu-uudistusta ei jokainen oppilas lukenut ruotsia. Jos katsomme oikeudeksemme pakottaa oppilaat lukemaan heille vähemmän tarpeellista ainetta yleisen edun nimissä, pakottaisimme satatuhatta peruskoululaista vaihtamaan ruotsin venäjään. Minun elinaikanani ruotsinkielen tarve on vähentynyt olennaisesti. Kun emme opeta ihmisiä menneisyyttä emmekä edes nykyisyyttä vaan tulevaisuutta ajatellen, uskoisin, että useimmille ruotsinkielen osaamisen merkitys vain vähenee. Ilmoitin muuttaneeni kantaani sunnuntaiaukiolossa lähinnä siksi, ettei hävittyjä sotia kannata jatkaa. Tämä kannattaisi kielivähemmistön oikeuksien puolustajienkin ymmärtää. Nouseva sukupolvi, joka jossain vaiheessa astuu valtaan, inhoaa pakkoruotsia niin paljon, että lakkauttaa sen aivan varmasti.
Niin tulee tapahtumaan ja myös ruotsinkielisten kiintiöt ja muut etuoikeudet poistetaan!
Sitten vielä pari professoria; Matti Wiberg ja Fred Karlsson: "Ruotsin kielen käyttöala supistuu Suomessa." Niin on ja se vain jatkuu.
Tuollaiset mielenmuutokset kertovat sen, että vilkastunut kielikeskustelu on pistänyt kansalaiset ajattelemaan asiaa syvällisemmin.
Aikaisemmin koko kielivapausteema torjuttiin pikaisesti kliseillä, joita oli manipuloitu vuosikymmeniä ihmisten päihin. Keskustelun ansioista nuo kliseet puhkeavat kuin saippuakuplat.