Tuore brittitutkimus pitää Suomea maailman vauraimpana maana. Samalla hyväntekeväisyysjärjestöjen jakelupisteiden leipäjonot kasvavat kaupungeissa Suomessa. Miten tämä on nyt oikein mahdollista
Brittivertailussa vauraus ymmärrettiin laajasti. Käytetyssä indeksissä on yhdistetty yli neljäkymmentä erilaista mittaria, jotka kuvaavat sekä objektiivisia elinoloja että ihmisten subjektiivisia kokemuksia.
Useiden kansainvälisten vertailujen valossa monet asiat ovat Suomessa hyvin. Suomi on muiden Pohjoismaiden ja Sveitsin rinnalla hyvinvoinnin kärkimaita. Päinvastoin kuin usein luullaan, suomalaisten kokevat itsensä onnellisiksi, ovat tyytyväisiä elämäänsä ja heillä on enemmän sosiaalisia verkostoja kuin eurooppalaisilla keskimäärin.
Lisäksi pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli tarjoaa tiettyjä edellytyksiä. Voidaan osoittaa, että laaja hyvinvointivaltio lisää yksilötasolla turvallisuudentunnetta sekä luottamusta ympäröiviä yhteiskunnan instituutioita ja toisia ihmisiä kohtaan. Kaiken kaikkiaan brittitutkimuksen tulokset eivät ole kovin yllättäviä.
Eriarvoisuus kasvaa
Hieman eri kuva saadaan, jos keskimääräisen hyvinvoinnin sijaan tarkastellaan hyvinvoinnin jakautumista. Osalla väestöstä ei mene hyvin. Huolimatta korkeasta keskimääräisestä hyvinvoinnin tasosta Suomi on ollut selvästi matkalla kohti eriarvoisuutta. Suomi nimittäin saavutti ykkössijan myös vertailtaessa tuloerojen kasvuvauhtia viimeisen vuosikymmenen aikana. Missään muualla eriarvoisuus ei siis ole lisääntynyt mainitulla aikavälillä yhtä paljon.
Tietyt elämäntilanteet, kuten erityisesti työttömyys ja sairaus, ovat riski sekä toimeentulon että hyvinvoinnin näkökulmasta. Tällä hetkellä erityisesti työttömyystilanteen heikentyminen kasvattaa vaikeuksiin joutuvien ihmisten määrää.
Työttömyyden aiheuttamiin ongelmiin olisi helppo vaikuttaa. On osoitettu, että työttömyyden aiheuttama hyvinvoinnin aleneminen on ensisijaisesti seurausta toimeentulon heikkenemisestä.
Varsinkin työttömyysturvan minimitaso on jäänyt selvästi jälkeen yleisestä kehityksestä. Ei siis ole yllättävää, että työttömien keskeisin ongelma ovat toimeentulovaikeudet. Tämä näkökulma on usein unohdettu. Pikemmin on korostettu työttömyysturvan kannustavuutta. Vähimmäisturvan puutteet lisäävät hyväntekeväisyystoiminnan tarvetta.
Brittivertailussa vauraus ymmärrettiin laajasti. Käytetyssä indeksissä on yhdistetty yli neljäkymmentä erilaista mittaria, jotka kuvaavat sekä objektiivisia elinoloja että ihmisten subjektiivisia kokemuksia.
Useiden kansainvälisten vertailujen valossa monet asiat ovat Suomessa hyvin. Suomi on muiden Pohjoismaiden ja Sveitsin rinnalla hyvinvoinnin kärkimaita. Päinvastoin kuin usein luullaan, suomalaisten kokevat itsensä onnellisiksi, ovat tyytyväisiä elämäänsä ja heillä on enemmän sosiaalisia verkostoja kuin eurooppalaisilla keskimäärin.
Lisäksi pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli tarjoaa tiettyjä edellytyksiä. Voidaan osoittaa, että laaja hyvinvointivaltio lisää yksilötasolla turvallisuudentunnetta sekä luottamusta ympäröiviä yhteiskunnan instituutioita ja toisia ihmisiä kohtaan. Kaiken kaikkiaan brittitutkimuksen tulokset eivät ole kovin yllättäviä.
Eriarvoisuus kasvaa
Hieman eri kuva saadaan, jos keskimääräisen hyvinvoinnin sijaan tarkastellaan hyvinvoinnin jakautumista. Osalla väestöstä ei mene hyvin. Huolimatta korkeasta keskimääräisestä hyvinvoinnin tasosta Suomi on ollut selvästi matkalla kohti eriarvoisuutta. Suomi nimittäin saavutti ykkössijan myös vertailtaessa tuloerojen kasvuvauhtia viimeisen vuosikymmenen aikana. Missään muualla eriarvoisuus ei siis ole lisääntynyt mainitulla aikavälillä yhtä paljon.
Tietyt elämäntilanteet, kuten erityisesti työttömyys ja sairaus, ovat riski sekä toimeentulon että hyvinvoinnin näkökulmasta. Tällä hetkellä erityisesti työttömyystilanteen heikentyminen kasvattaa vaikeuksiin joutuvien ihmisten määrää.
Työttömyyden aiheuttamiin ongelmiin olisi helppo vaikuttaa. On osoitettu, että työttömyyden aiheuttama hyvinvoinnin aleneminen on ensisijaisesti seurausta toimeentulon heikkenemisestä.
Varsinkin työttömyysturvan minimitaso on jäänyt selvästi jälkeen yleisestä kehityksestä. Ei siis ole yllättävää, että työttömien keskeisin ongelma ovat toimeentulovaikeudet. Tämä näkökulma on usein unohdettu. Pikemmin on korostettu työttömyysturvan kannustavuutta. Vähimmäisturvan puutteet lisäävät hyväntekeväisyystoiminnan tarvetta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.