illan hämy, viileä sää
paleltaa, on syksyä tää
muistelen kesää ikävämmin
kuinka se oli lämmin
sitä lämpöä vielä riittäisi
kun vaan ystävää kiittäisi
painaisi pään vasten rintaa
posken liki posken pintaa
paleltaa, on syksyä tää
muistelen kesää ikävämmin
kuinka se oli lämmin
sitä lämpöä vielä riittäisi
kun vaan ystävää kiittäisi
painaisi pään vasten rintaa
posken liki posken pintaa
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kiitos kauniista runostasi, kirjoittaja. On ihanaa lukea tekstejäsi täällä. Kiitos sinulle.
ikävä haihtuu aikanaan
kun syksy saa pihlajat punertamaan
ystävä kallis sua ajattelee
omaa ikävää samalla "lieventelee"
peiton alle kohta pujahdetaan
rakkaudesta "yhdessä" haaveilemaan
poski vasten poskea...ai kuinka söpöä; kaikki me kaipaamme sitä Rakasta rinnalle, mutta syksyllä se ehkä korostuu... kaunis runo :)
kauniita tunnelmallisia runoja nämä kaikki, kiitos paljon jokaisesta:)